https://peda.net/id/a3966abafa7 2017-02-24T11:57:23+02:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/0b1520dcfa7 2017-02-24T12:00:27+02:00 <div><b>Artikkeli osoitteesta: <a href="http://www.gentle-thoughts.org/2012/12/miten-paasta-eroon-prokrastinaatiosta.html" rel="nofollow ugc noopener">http://www.gentle-thoughts.org/2012/12/miten-paasta-eroon-prokrastinaatiosta.html</a><br/> <br/> <br/> </b></div> <div><b>Syy piilee aivoissa</b></div> <div> </div> <div>Ensinnäkin, tässä tapauksessa koetaan ristiriita <em>välittömän mielihyvän </em>ja <em>pitkäaikaisen tavoitteen</em> välillä. Ymmärtääksemme, mitä tässä tapahtuu, täytyy tarkastella ihmisaivojen toimintaa. Limbinen järjestelmä on <em>alkukantainen osa</em> aivoja, joka vastaa esimerkiksi tunteista ja monesta selviytymiseen liittyvistä seikoista. Amygdala eli mantelitumake liitetään esimerkiksi pelkoon ja mielihyvään. Ihmisaivojen kehittyneempi osa, etuotsalohko taas vastaa monista tiedonkäsittelyn prosesseista, kuten asioiden suunnittelusta, kontrolloimisesta ja tekemisestä. <a href="http://psychology.wikia.com/wiki/Frontal_lobe" rel="nofollow ugc noopener">[1]</a></div> <div> </div> <div>Syntyy siis esimerkiksi tietoinen ajatus: &quot;Minun täytyy nyt tehdä tämä ohjelmoinnin tehtävä&quot;. Liskoaivot taas toteavat, että &quot;Nyt pelataan tietokonepeliä&quot; tai &quot;Luenpa vähän uutisia&quot;. Ikävä kyllä, alkukantainen vaisto voittaa todella usein. <em>Tietoisella ajattelulla on aina kuitenkin potentiaali päättää tehtävän aloittaminen, vastustaa mielihyvän kiusausta ja olla vaistoa voimakkaampi.</em></div> <div> </div> <div>Varsin hauska ja osuva kuvaus tästä on seuraavalla videolla: <a href="http://www.youtube.com/watch?v=qjIsdbBsE8g" rel="nofollow ugc noopener">Stop Procrastinating</a></div> 2017-02-24T12:00:17+02:00