https://peda.net/id/a3055644d7a 2026-03-27T18:06:38+02:00 https://peda.net/:static/533/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/74ad3964d7a 2026-03-27T18:01:53+02:00 <p><strong><span class="editor underline">Suomen poliittinen järjestelmä (kpl 14)</span></strong></p> <p> </p> <p><strong><span class="editor underline">Perustuslaki </span></strong></p> <p><strong> </strong></p> <ul> <li><strong>Suomen perustuslaissa luetellaan kansalaisten oikeudet ja velvollisuudet sekä eri toimielinten tehtävät (esim. eduskunta, hallitus, kunta, oikeuslaitos) eli perustuslaki määrää siitä kuinka Suomea hallitaan</strong><strong></strong><strong></strong></li> <li><strong>Perustuslain muuttaminen on tehty tavallisen lain muuttamista vaikeammaksi: tarvitaan 2/3 osan enemmistö ja kahden eri eduskunnan päätös (eli välissä on järjestettävä eduskuntavaalit)</strong><strong></strong></li> </ul> <br/> <ul> <li><strong>Kiireellisissä tapauksissa voidaan muuttaa yhden eduskunnan päätöksellä, jos muutosta tukee 5/6 osan enemmistö </strong></li> </ul> <p> </p> <p><strong><span class="editor underline">Eduskunta (kpl 14)</span></strong></p> <ul> <li><strong>200 kansanedustajaa</strong></li> <li><strong>Ylin vallankäyttäjä</strong></li> <li><strong>Tärkeimmät tehtävät: </strong></li> </ul> <p><strong>1) lakien säätäminen </strong></p> <p><strong>2) valtion rahankäytöstä ja veroista päättäminen (budjetti)</strong></p> <p><strong>3) kansainvälisten sopimusten vahvistaminen </strong></p> <p><strong>4) Kelan ja Yleisradion valvonta</strong></p> <p><strong>5) Hallituksen toimien valvonta &gt; Hallituksella oltava eduskunnan luottamus &gt; Eduskunnalla oikeus erottaa hallitus (Parlamentarismin periaate) </strong></p> <p><strong>6) Keskeinen rooli myös uuden hallituksen muodostamisessa &gt; Eduskunta valitsee pääministerin (Käytännössä puolueiden neuvotteluiden tulos) </strong></p> <ul> <li><strong>Istuntosalin edessä paikat hallituksen ministereille, jotka toimivat yleensä myös kansanedustajina</strong></li> <li><strong>Eduskunnan istuntoa johtaa kansanedustajien joukosta valittu puhemies</strong></li> <li><strong>Kansanedustajat istuvat salissa eduskuntaryhminä, oikeistopuolueet oikealla, vasemmisto vasemmalla</strong></li> </ul> <p><strong> </strong></p> <p><strong>Lakialoitteen voi tehdä:</strong></p> <ul> <li><strong> </strong><strong>Hallitus &gt; Valmistellaan yhden tai useamman ministerin johdolla ministeriöissä, esim. liikenteeseen liittyvää lainsäädäntöä valmistellaan liikenneministeriössä liikenneministerin johdolla </strong></li> <li><strong> </strong><strong>Kansanedustajat</strong></li> <li><strong> </strong><strong>Kansalaiset kansalaisaloitteella, jossa vähintään 50 000 allekirjoitusta</strong></li> <li><strong>Suurimman osan eduskunta on hylännyt</strong></li> <li><strong>Lakien käsittely tapahtuu eri alojen valiokunnissa (esim. liikennelait liikennevaliokunnassa) &gt; Lopullinen hyväksyminen täysistunnoissa </strong></li> <li><strong>Kukin kansanedustaja kuuluu yleensä kahteen valiokuntaan</strong></li> <li><strong>Kansanedustajien pitää yleensä noudattaa puolueensa linjaa eli ryhmäkuria, poikkeuksena ovat ns. omantunnon kysymykset, joissa usein annetaan vapaat kädet</strong><strong></strong></li> </ul> <br/> <br/> <p><strong><span class="editor underline">Valtioneuvosto eli hallitus (kpl 14)</span></strong></p> <p><strong> </strong></p> <ul> <li><strong>Valtioneuvosto = Pääministeri ja ministerit</strong></li> <li><strong>Hallitus = presidentti + valtioneuvosto (virallisesti)</strong></li> <li><strong>Arkikielessä valtioneuvostoa kutsutaan hallitukseksi </strong></li> <li><strong>Pääministeri johtaa valtioneuvostoa</strong></li> <li><strong>Kukin ministeri vastaa tietyn ministeriön toimivaltaan kuuluvista asioista &gt; Esim. puolustusministeri vastaa puolustusministeriöst</strong></li> <li><strong>Ministerillä voi olla tehtäviä myös useasta ministeriöstä tai yksi ministeriö voi olla jaettu usealle ministerille</strong><strong></strong><strong></strong><strong></strong><strong></strong><strong></strong><strong></strong><strong></strong></li> </ul> <br/> <b><span class="editor underline">Hallituksen muodostaminen</span></b><br/> <br/> <ul> <li><strong>Hallitus muodostetaan puolueiden välisissä hallitusneuvotteluissa, nykyään yleensä eduskuntavaalien jälkeen</strong></li> </ul> <br/> <p><strong>&gt; Neuvotteluissa sovitaan: </strong></p> <p><strong>1) Siitä mitkä puolueet menevät hallitukseen (tätä vaihetta kutsutaan usein hallitustunnusteluksi)</strong></p> <p><strong>2) Hallitusohjelmasta eli hallituskauden aikana toteutettavasta politiikasta (esim. lainsäädännön muutokset, valtiontalous, verotus, ulkopolitiikka jne.)</strong></p> <p><strong>3) Ministeripaikoista ja ministereiden tehtävistä (salkut) </strong></p> <p><strong> </strong></p> <ul> <li><strong>Jotta hallitus saadaan muodostettua jokaisen puolueen pitää joustaa omissa tavoitteessa eli puolueet tekevät kompromisseja </strong></li> <li><strong>Yleensä suurimman puolueen puheenjohtajasta tulee pääministeri</strong></li> <li><strong>Hallitusneuvottelujen ajan aiempia hallitus jatkaa ns. <span class="editor underline">toimitusministeriönä</span>, joka hoitaa ns. juoksevat asiat, mutta ei tee enää merkittäviä päätöksiä pois lukien kriisitilanteet</strong></li> <li><strong>Hallituksen ulkopuolelle jäävät puolueet muodostavat <span class="editor underline">opposition</span>, jonka tehtävä on hallituksen toimien arvostelu ja vaihtoehtojen esittäminen &gt; Pyrkii seuraavissa vaaleissa saamaan vaalivoiton päästäkseen hallitukseen </strong></li> <li><strong>Jos puolueet ovat kykenemättömiä hallituksen muodostamiseen voi presidentti pääministerin aloitteesta määrätä uudet eduskuntavaalit </strong></li> </ul> <p><strong> </strong></p> <p><span class="editor underline"><strong>Hallituksen tehtävät<br/> <br/> </strong></span></p> <ul> <li><strong>Lakiesitysten valmistelu eduskunnalle (tapahtuu ministeriöissä ministereiden johdolla) </strong></li> <li><strong>Valtion budjetin valmistelu (valtiovarainministeri laatii esityksen muiden ministeriöiden esitysten pohjalta)</strong></li> <li><strong>Lakien toimeenpanon valvonta (tapahtuu käytännössä ministeriöiden virkamiesten toimesta)</strong></li> <li><strong>Lakeja täydentävien asetusten antaminen</strong></li> <li><strong>Ulkopolitiikan johtaminen yhdessä eduskunnan ja presidentin kanssa</strong></li> <li><strong>Osallistuminen Euroopan unionin yhteisen lainsäädännön säätämiseen Eurooppa-neuvoston ja Euroopan unionin neuvoston kautta </strong></li> </ul> <p><strong> </strong></p> <p><span class="editor underline"><strong>Erilaisia hallituskokoonpanoja</strong></span></p> <p><strong> </strong></p> <p><strong>- Porvarihallitus (Kok. + Kesk + RKP + Kd)</strong></p> <p><strong>- Oikeistohallitus (Kok+Ps+RKP+Kd tai Keskusta)</strong></p> <p><strong>- Sinipuna/Sateenkaarihallitus (Kok. + Sdp + pienpuolueita)</strong></p> <p><strong>- Punamulta (Sdp + Kesk. + pienpuolueita)</strong></p> <p><strong>- Kansarintama/punavihreä/keskustavasemmistolainen</strong></p> <p><strong>(Sdp+Kesk+Vasemmistoliitto+Vihreät+Rkp) </strong></p> <p><strong> </strong></p> <p><strong>Yllä olevat nimitykset ovat täysin epävirallisia, mutta niitä käytetään yleisesti</strong></p> <p><strong>Hallitus nimetään myös pääministerinsä mukaan (esim. Sipilän hallitus, Lipposen II hallitus)</strong></p> <p> </p> <p><strong><span class="editor underline">Tasavallan presidentti (kpl 14)</span></strong></p> <p> </p> <ul> <li><strong>Suomen valtionpäämies </strong></li> <li><strong>Aiemmin presidenteillä laajat valtaoikeudet, joita supistettiin merkittävästi nykyisen perustuslain tultua voimaan vuonna 2000 </strong></li> <li><strong>Vuodesta 1994 valittu suoralla kansanvaalilla, sitä ennen kansa valitsi valitsijamiehet, jotka valitsi presidentin, poikkeustilanteissa myös eduskunta valinnut </strong></li> <li><strong>Virkakausi kuusi vuotta (enintään kaksi kautta)</strong></li> </ul> <p><strong> </strong></p> <p><strong><span class="editor underline">Presidentin valtaoikeudet </span></strong></p> <p><strong> </strong></p> <ul> <li><strong>Johtaa ulkopolitiikkaa yhdessä hallituksen ja eduskunnan kanssa</strong></li> <li><strong>Puolustusvoimien ylipäällikkyys (voi luovuttaa ammattisotilaalle sodan aikana, mutta Stubb on linjannut, ettei tekisi niin)</strong></li> <li><strong>Puolustustilan määrääminen kriisitilanteessa (vaati eduskunnan hyväksynnän) </strong></li> <li><strong>Eduskunnan hajotusoikeus pääministerin aloitteesta &gt; Ennenaikaiset eduskuntavaalit </strong></li> <li><strong>Allekirjoittaa lait &gt; Jos ei allekirjoita, laki ei tule voimaan, mutta jos eduskunta hyväksyy lain uudestaan, tulee voimaan ilman presidentin hyväksyntää</strong></li> <li><strong>Nimitysoikeus eräisiin korkeisiin virkamiehiin ja upseerin virkoihin</strong></li> <li><strong>Rikollisten armahdusoikeus</strong></li> <li><strong>Myöntää arvonimiä ja kunniamerkkejä</strong></li> <li><strong>Ei valtaoikeus, mutta voi kannanotoillaan vaikuttaa (Arvojohtajuus)</strong></li> </ul> <p><strong> </strong></p> <p><strong>Virka-asunto Mäntyniemi, edustustila Presidentinlinna, kesäasunto Kultaranta Naantalissa</strong></p> <p><br/> <br/> </p> <p><strong><span class="editor underline">Kunta (kpl 15)<br/> </span><br/> <br/> Suomessa on hieman yli 300 kuntaa, joista osa käyttää itsestään käsitettä kaupunki (esim. Pori, Harjavalta) osa käsitettä kunta (esim. Nakkila, Eura)<br/> <br/> Jokaisella Suomessa asuvalla on oltava kotikunta. Niitä voi olla vain yksi, eli kesämökki tai kakkosasunto ei tee kuntalaiseksi. Kuntalaisella oikeus kunnan palveluiden käyttöön, äänioikeus kuntavaaleissa ja velvollisuus kuntaveron maksamiseen osa tuloveroa.<br/> <br/> Kuntien tehtävistä suurin osa onlakisääteisiäeli kuntien on pakko toteuttaa ne. Kunnat voivat kuitenkin käyttää omaa päätösvaltaa siitä kuinka ne palvelut käytännössä tuottavat<br/> <br/> Kunnilla on verotusoikeus ja ne päättävät itse kuntaveron ja kiinteistöveron suuruuden. Suuri osa kuntien rahoituksesta tulee valtiolta<br/> <br/> <br/> <span class="editor underline">Kuntien hallitseminen </span><br/> <br/> Kunta onitsehallinnollinen paikallishallinnon yksikkö, jossa valtaa käyttävät kuntalaiset valitsemansakunnan- tai kaupunginvaltuustonkautta. Valtuuston paikkamäärä riippuu asukasluvusta, Harjavallassa 27<br/> <br/> Kunnanvaltuuston päätettäväksi tulevat asiat valmistelee muutaman jäsenen suuruinen kunnanhallitus, joka myös tekee itsenäisiä päätöksiä sekä valmistelee asioita kunnanvaltuuston päätettäväksi (kaupungeissa kaupunginhallitus)<br/> <br/> Eri kunnan hallintoalojen päätöksistä vastaa puolueiden jäsenistä koostuvatlautakunnat(Harjavallassa sivistys-, tekninen- kaupunkikehityksen sekä kaikille kunnille pakolliset tarkastus- ja keskusvaalilautakunnat)<br/> <br/> Kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen ja lautakuntien jäsenet ovatluottamushenkilöitä, jota saavat tehtävästään vain pienen korvauksen. He ovat yhteisten asioiden hoitamisesta kiinnostuneita kuntalaisia, joille kuntapolitiikka on siis harrastukseenkin verrattavissa oleva sivutoimi. Työkseen he tekevät jotain muuta.<br/> <br/> Kunnan jokapäiväisestä johtamisesta ja hallinnosta vastaavatkunnan virkamiehet,jotka saavat tehtävästään palkkaa <br/> <br/> Kuntaa johtaakunnan- tai kaupunginjohtaja, joka on kaikkien kaupungin työntekijöiden esimies (Harjavallan kaupunginjohtaja on Hannu Kuusela)<br/> <br/> Suomessa kaupunginjohtajia tai johtavia virkamiehiä ei valita vaaleilla, vaan heidät valitsee valtuusto, joka on ainoa kunnallinen vaaleilla valittava vallankäyttäjä. <br/> <br/> Muutamassa kunnassa (tärkeimpinä Helsinki, Tampere ja Turku) on käytössä ns.pormestarimalli, jossa kaupunginjohtaja elipormestari ja apulaispormestaritovat valtuuston valtuutettujen joukosta valitsemia poliitikkoja. Toisin kuin muut kunnallisten luottamustehtävien haltijat, pormestarit ja apulaispormestarit hoitavat kunnan asioita päätyökseen &gt; Pormestarin ja apulaispormestarin paikat jaetaanpormestarineuvotteluissa, joissa päätetään myös ns.pormestariohjelma(vrt. hallitusneuvottelut)<span class="editor underline"><br/> </span><br/> <br/> <span class="editor underline">Hyvinvointialueet (Ei löydy kirjasta, koska kirja painettu ennen nykyistä Sote-mallia)</span><br/> <br/> Vuoden 2023 alusta sosiaali- ja terveyspalvelut ja pelastustoimi siirtyivät kunnilta 22 hyvinvointialueelle. Poikkeuksia Helsinki ja Ahvenanmaan maakunta, jotka jatkavat edellämainittujen palveluiden tuottajina.<br/> <br/> Hyvinvointialueiden rajat noudattavat maakuntien rajoja, poikkeuksena on Uusimaa, joka on jaetta neljään hyvinvointalueeseen<br/> <br/> Hyvinvointialueiden asioista päättää vuoden 2022 aluevaaleissa valitut aluevaltuustot, seuraavan kerran aluevaalit järjestetään samaan aikaan vuoden 2025 kuntavaalien yhteydessä. Aluvaltuuston jäseniä kutsutaan aluevaltuutetuiksi.<br/> <br/> Hyvinvointalueilla ei ole verotusoikeutta, vaan niiden rahoitus tulee valtiolta ja asiakasmaksuista<br/> <br/> Hyvinvointialueiden perustamisen jälkeen kuntien tehtäviksi jäi mm. esi- perus- ja toisen asteen koulutus, päivähoito, kirjastot ja muu kulttuuri, kaavoitus ja kunnallisesta infrastuktuurista (esim. tiet, jätepuhdistus, vesihuolto) järjestäminen &gt; Tehtävien vähenemisen seurauksena keskimääräinen kuntavero tippui noin 20 prosentista noin seitsemään prosenttiin. Verotus ei kuitenkaan kokonaisuutena keventynyt, koska vero siirtyi kannettavaksi valtion tuloverona.<span class="editor underline"><br/> <br/> </span></strong></p> <p><span class="editor underline"><strong>Ahvenanmaan itsehallinto</strong></span><strong> </strong></p> <p><strong>Tausta: Suomen itsenäistymisen jälkeen ahvenanmaalaiset olivat halunneet liittyä Ruotsiin &gt; Kansainliiton päätöksellä jäi Suomelle, mutta sai itsehallinnon eli autonomian</strong></p> <p><strong>Ahvenanmaalaiset valitsevat vaaleilla maakuntavaltuuston, joka päättä saariryhmän budjetista ja säätää joitain paikallisia asioita (esim. poliisi, liikenne, koulutus jne.)</strong></p> <p><strong>Ahvenanmaalla syntyneet ja pitkään asuneet saavat ns. kotiseutuoikeuden, joka antaa etuoikeuksia esim. yritystoimintaan<br/> </strong></p> <p><strong>Omat Suomesta erilliset puolueet</strong></p> <p><strong>Yksi paikka Suomen eduskunnassa (yleensä kuuluu RKP:n eduskuntaryhmään)</strong></p> <p><strong>Virallinen kieli ruotsi</strong></p> <p><strong>Saaret demilitarisoituja = Ei Suomen armeijan joukkoja, ahvenanmaalaisilla vapautus asevelvollisuudesta (Asiasta käydään keskustelua muuttuneen kansainvälisen tilanteen johdosta) <br/> <br/> Demilitarisoitu asema ollut keskustelun kohteena kiristyneen kansainvälisen tilanteen seurauksena. Muutoksia ei kuitenkaan ole suunnitteilla. </strong></p> <p><strong><span class="editor underline"><br/> <br/> Oikeuslaitos (kpl 16)</span></strong></p> <ul> <li><strong>Suomessa on kolmiportainen <span class="editor underline">yleinen tuomioistuinlaitos:</span></strong></li> <li><strong> </strong><strong><span class="editor underline">Käräjäoikeudet</span></strong><strong> (20 kpl) (esim. Satakunnan käräjäoikeus) &gt; Alin oikeusaste, joka käsittelee rikos- ja riita- ja hakemusasioita</strong></li> <li><strong> </strong><strong><span class="editor underline">Hovioikeudet</span></strong><strong> (5 kpl) – Käräjäoikeuden ratkaisuista voidaan valittaa hovioikeuteen (valitusoikeus tuomitulla, syyttäjällä ja uhrilla eli asianomistajalla)</strong></li> <li><strong> </strong><strong><span class="editor underline">Korkein oikeus</span></strong><strong> – Hovioikeuden päätöksistä voidaan hakea valituslupa Korkeimpaan oikeuteen, jonka päätökset ovat alempien tuomioistuinten päätöksiä ohjaavia ns. ennakkotapauksia</strong></li> </ul> <ul> <li><strong><span class="editor underline">Syyttäjälaitos </span></strong><strong>vastaa rikossyyteiden nostamisesta ja on hallinnollisesti tuomioistuimista erillään. Se tekee päätökset syytteiden nostosta tai syyttämättä jättämisestä poliisin tekemän esitutkinnan perusteella</strong></li> </ul> <p><b>Yleisten tuomio-istuiten lisäksi:</b></p> <ul> <li><strong>Kuusi <span class="editor underline">hallinto-oikeutta</span> ja <span class="editor underline">korkein hallinto-oikeus</span>, jotka käsittelevät viranomaisten päätöksistä tehtyjä valituksia</strong></li> <li><strong>Erillistuomioistuimet: vakuutusoikeus, työtuomioistuimet ja markkinatuomioistuimet </strong></li> <li><strong>Valtakunnanoikeus tutkii eduskunnan päätöksellä ministereiden virkarikoksia (ei pysyvä tuomioistuin</strong></li> </ul> <br/> <br/> <p><strong><span class="editor underline">Käräjäoikeuden istunnon osapuolet lautamieskokoonpanossa<br/> <br/> </span></strong></p> <p><strong>Tuomari</strong><strong> - Johtaa oikeudenkäyntiä ja päättää tuomiosta yhdessä lautamiesten kanssa</strong></p> <p><strong>Kaksi lautamiestä</strong><strong> (Kunnanvaltuuston valitsemia kansalaisia, puoluetausta)</strong></p> <p><strong>Syyttäjä</strong><strong> – Esittää syytteen poliisin tekemän esitutkintamateriaalin pohjalta </strong></p> <p><strong>Vastaaja </strong><strong>- Rikoksesta syytetty </strong></p> <p><strong>Puolustusasianajaja (Pienituloinen saa hänet valtion palkkaamana)</strong></p> <p><strong>Asianomistaja eli uhri </strong><strong>(hänellä mahdollisesti oma oikeusavustaja)</strong></p> <p><strong>  </strong></p> <p><strong>- Lievissä rikostapauksissa lautamiehiä ei käytetä eli päätöksen tekee ammattituomari yksin, paitsi jos kyse tuomioistuin harjoittelijasta</strong></p> <p><strong>- Poikkeustapauksissa oikeudenkäynnissä kolme ammattituomari, ei lautamiehiä </strong><strong>(Esim. pitkät oikeudenkäynnit, tai erityistä ammattitaitoa vaativat tapaukset, useimmat henkirikokset)</strong></p> <p><strong>Laamanni = käräjäoikeuden johtaja</strong></p> 2022-05-19T22:47:03+03:00