https://peda.net/id/a2ea03c83a6 2019-02-27T10:56:57+02:00 https://peda.net/:static/533/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/0597c7da3a6 2025-01-16T07:17:17+02:00 <b>Turvallisuuspolitiikka </b><br/> <p><strong><span class="editor underline">Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka </span></strong></p> <p><strong>Tavoitteena itsenäisyyden ja demokratian turvaaminen sekä rauhan säilyminen</strong></p> <p><strong>Keinoina</strong></p> <p><strong>1) Ulkopolitiikka eli suhteiden ylläpitäminen muihin maihin ja kansainvälinen yhteistyö (diplomatia) </strong></p> <p><strong>2) Sotilaallinen maanpuolustus ja jäsenyys Pohjois-Atlantin puolustusliitossa Natossa ja Euroopan Unionissa </strong></p> <p><strong>3) Ruuan, lääkkeiden ja energian saannin turvaamin kriisitilanteessa (huoltovarmuus)</strong></p> <p><strong> </strong></p> <p><strong><span class="editor underline">Suomen turvallisuuspolitiikan muutos </span></strong></p> <p> </p> <p><strong><span class="editor underline">Kylmän sodan aikana Suomi Neuvostoliiton etupiiriä</span></strong></p> <p><strong> </strong></p> <ul> <li><strong>Vuonna 1948 solmittu YYA-sopimus eli sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta &gt; Olisi kriisitilanteessa mahdollistanut sotilaallisen yhteistyön Neuvostoliiton kanssa Suomen alueen puolustamiseksi</strong></li> </ul> <ul> <li><strong>Neuvostoliitto määritteli Suomen ulkopoliittisen liikkumatilan (esim. vapaakauppasopimus Euroopan talousyhteisön kanssa vaati Neuvostoliiton luvan 1973)</strong></li> </ul> <ul> <li><strong>Neuvostoliitto sekaantui myös Suomen sisäpolitikkaan (Esim. yöpakkaskriisi, jossa Neuvostoliitto vuonna 1958 pakotti Suomen hallituksen eroamaan)</strong></li> </ul> <ul> <li><strong>Suomettuminen eli Suomessa laajasti harjoitettu itsesensuuri eli kaikenlainen Neuvostoliiton arvostelusta pidättäytyminen ja hyvien naapurisuhteiden jatkuva korostaminen (Kehittyi 1960-luvulla ja huipentui 1970-luvulla)</strong></li> </ul> <ul> <li><strong>Presidentti Kekkosen (1956-1982) vahva asema perustui hänen hyviin idänsuhteisiinsa (Kekkosen kaudella Suomen poliittisessa järjestelmässä jopa autoritaarista kehitystä, esim. Kekkosen valinta poikkeuslailla ilman vaaleja vuonna 1973)</strong></li> </ul> <ul> <li><strong>Asehankinnat pääosin Neuvostoliitosta ja Ruotsista</strong></li> </ul> <ul> <li><strong>Toisaalta Suomessa ei Porkkalan palauttamisen (1956) palauttamisen jälkeen ollut Neuvostoliiton joukkoja eivätkä maiden asevoimat harjoitelleet yhdessä ja Suomi jopa kieltäytyi sellaisesta vuonna 1978</strong></li> </ul> <p><strong> </strong></p> <p><strong><span class="editor underline">Kylmän sodan jälkeen integroituminen länteen</span></strong></p> <ul> <li><strong>Neuvostoliiton hajoaminen &gt; YYA-sopimus lakkaa 1991</strong></li> <li><strong>Jatkuiko suomettuminen myös kylmän sodan jälkeen? </strong></li> <li><strong>F-18 Hornet -hävittäjien hankkiminen 1992 &gt; Puolustusyhteistyö Yhdysvaltojen kanssa alkaa</strong></li> <li><strong>Naton rauhankumppanuus 1994 &gt; Yhteistyö Naton kanssa alkaa esim. rauhanturvaamisena Kosovossa (1999- ja Afganistanissa (2001-2021) &gt; Jälkimmäisessä Suomen voi katsoa olleen osa länsimaiden liittoumaan taistelussa Talibania vastaan ja konfliktin osapuoli </strong></li> <li><strong>EU-jäsenyys 1995 </strong><strong></strong><strong></strong><strong><span class="editor underline">EU:n turvallisuuspoliittinen ulottuvuus </span>(kpl 17)</strong></li> </ul> <ul> <li><strong>Keskinäisen avunannon velvoite Lissabonin sopimuksessa 2009 &gt; Otettiin käyttöön Pariisin vuoden 2015 terrori-iskujen jälkeen</strong></li> <li><strong>EU:n nopean toiminnan joukot</strong></li> <li><strong>Merkitys vähentynyt Nato-jäsenyyden myötä </strong></li> <li><strong>EU:n oma turvallisuuspolitiikka voidaan nähdä Ranskan pyrkimyksenä lisätä omaa rooliaan suhteessa Yhdysvaltoihin </strong></li> <li><strong>EU-jäsenyyden myötä termi puolueettomuus korvattiin termillä sotilaallinen liittoutumattomuus</strong><strong></strong></li> </ul> <br/> <br/> <p><strong> <span class="editor underline">Turvallisuuspolitiikan muutos vuoden 2014 jälkeen<br/> <br/> </span></strong><strong>Euroopan turvallisuustilanteen muutos vuoden 2014 Ukrainan kriisin, Venäjän tekemän Krimin valtauksen ja Itä-Ukrainan sodan myötä &gt; Suhteet Venäjään heikkenevät (talouspakotteet) &gt; Suomi lisää sotilaallista yhteistyötä Naton ja Ruotsin kanssa (säännöllisiä sotaharjoituksia)<br/> <br/> </strong><strong>Venäjän täysimittainen hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 &gt; Venäjä-suhteiden romahdus ja Suomen ulkopolitiikan täyskäännös &gt; Nato jäsenyyshakemus toukokuussa 2022, jäsenyys huhtikuussa 2023 &gt; 2024 erillinen Nato-jäsenyyttä täydentävä DCA-sopimus Yhdysvaltojen kanssa, lisäksi Iso-Britannia antoi vuonna 2022 Suomelle ja Ruotsille erilliset Natosta riippumattomat turvatakuut<br/> <br/> Nato-jäsenyyden taustalla<br/> </strong></p> <ul> <li><strong> </strong><strong>Venäjän hyökkäyksen ennalta ehkäiseminen</strong></li> <li><strong> </strong><strong>Suomen asemoiminen osaksi länttä, Venäjän etupiirivaatimusten ja kylmän sodan aikaisen tilanteen estäminen</strong></li> <li><strong> </strong><strong>Kaupalliset syyt &gt; Suomeen suuntautuneen maariskin pienentäminen ja länsimaisen imagon varmistaminen</strong></li> </ul> <p><strong>Raja-aita Venäjän rajalle ja turistiviisumien myöntämisen lopettaminen venäläisille matkailijoille 2022 sekä rajan sulkeminen matkustajaliikenteeltä vuonna 2023 Venäjän organisoiman välineellistetyn turvapaikanhakijoiden maahantulon seurauksena<br/> <br/> </strong><strong>Uusi globaali kylmä sota: länsimaat vs. Venäjä ja Kiina liittolaisineen &gt; Venäjän hybridioperaatiot Suomea ja muita länsimaita vastaan, esim. verkkohyökkäykset, sabotaasi-iskut merikaapeleihin ja muihin kohteisiin, turvapaikanhakijoiden lähettäminen, ilmatilaloukkaukset, propaganda, tuki Venäjä-mielisille puoluelle ja politiikoille<br/> <br/> </strong></p> <p><strong><span class="editor underline">Suomen puolustusvoimat</span></strong></p> <ul> <li><strong>Maavoimat, merivoimat ja ilmavoimat</strong></li> <li><strong>Yleinen miesten asevelvollisuus, palveluaika 165, 255 ja 347, mahdollisuus aseettomaan palvelukseen tai siviilipalvelukseen 347 vrk,</strong></li> <li><strong>Naisten vapaaehtoinen asepalvelu (Naisten asevelvollisuudesta keskustelua)</strong></li> <li><strong>Kaikilla suomalaisilla maanpuolustusvelvollisuus</strong></li> <li><strong>Sodanajan joukot koostuisivat kantahenkilökunnasta ja aiemmin armeijan käyneistä reserviläisistä (Yhteensä 280 000 sotilasta)</strong></li> <li><strong>Suomen asevoimat yksi Euroopan vahvimmista</strong></li> <li><strong>Meneillään olevia hankintoja mm. laivaston, ilmatorjuntaohjusten, ja taisteluhävittäjien uusiminen (F-35)</strong></li> <li><strong>Suomi täyttää Naton velvoitteen puolustusmenojen 2 % osuudesta bruttokansantuotteesta, ja kaikki puolueet kannattavat vahvoja puolustusvoimia ja yleistä asevelvollisuutta</strong></li> <li><strong>Ahvenanmaan demilitarisoitu asema eli alueella ei ole aseita eikä sotilaita, eikä asevelvollisuutta &gt; Keskustelun kohteena pitäisikö muuttaa</strong></li> <li><strong>Tulevaisuuden epävarmuustekijöitä mm. Ruotsin Nato-jäsenyyden toteutuminen ja Yhdysvaltain sitoutuminen Natoon tilanteessa, jossa isolationistinen eli eristäytymispolitiikkaa kannattava suuntaus (esim. Trumpin toinen kausi)</strong></li> <li><strong>Uhkakuvia edelleen esim. terrorismi ja hallitsematon maahanmuutto</strong></li> </ul> 2019-02-27T10:59:42+02:00