<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/537/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>2. Terveyden ja sairauden selitysmalleja eri aikoina</title>
<id>https://peda.net/id/a2e043dead2</id>
<updated>2023-02-15T14:31:14+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/a2e043dead2:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/alavus/alavudenlukio/kurssit/terveystieto/terve-3-lops-2021/2.-terveyden-ja-sairauden-selitysmalleja-eri-aikoina#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/537/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>One Health -ajattelutapa</title>
<id>https://peda.net/id/35d82bea790</id>
<updated>2025-08-14T15:07:54+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alavus/alavudenlukio/kurssit/terveystieto/terve-3-lops-2021/2.-terveyden-ja-sairauden-selitysmalleja-eri-aikoina/linkkilista#top" />
<content type="html">&lt;!--filtered tag: &lt;article--&gt;&lt;!--filtered attribute: id=&quot;uuid-41a213f0-7907-11f0-b86e-0a80e88c6005&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;link document uuid-41a213f0-7907-11f0-b86e-0a80e88c6005 enclose&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-id=&quot;41a213f0-7907-11f0-b86e-0a80e88c6005&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-draft-type=&quot;published&quot;--&gt;&lt;!--&amp;gt;--&gt;&lt;!--filtered tag: &lt;header--&gt;&lt;!--&amp;gt;--&gt;&lt;h1&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;link&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://www.mtv.fi/lyhyet/ba810e4a1b36fc2cfe98/video-maailman-yhteinen-terveys-uhattuna&quot; title=&quot;https://www.mtv.fi/lyhyet/ba810e4a1b36fc2cfe98/video-maailman-yhteinen-terveys-uhattuna (avautuu uuteen ikkunaan)&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://www.mtv.fi/lyhyet/ba810e4a1b36fc2cfe98/video-maailman-yhteinen-terveys-uhattuna&lt;/a&gt;&lt;/h1&gt;&#10;&lt;!--filtered end tag: &lt;/header&gt;--&gt;&lt;div class=&quot;main&quot;&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;!--filtered tag: &lt;footer--&gt;&lt;!--&amp;gt;--&gt;&lt;!--filtered end tag: &lt;/footer&gt;--&gt;&lt;!--filtered end tag: &lt;/article&gt;--&gt;&#10;</content>
<published>2025-08-14T15:07:12+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>4. Sairauksien hoito</title>
<id>https://peda.net/id/4ecc5be631e</id>
<updated>2023-08-03T13:05:43+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alavus/alavudenlukio/kurssit/terveystieto/terve-3-lops-2021/2.-terveyden-ja-sairauden-selitysmalleja-eri-aikoina/4.-sairauksien-hoito#top" />
<content type="html">4. Sairauksien hoito&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;• Demonologisen ja teogeenisen sairauskäsityksen aikana sairauksien uskottiin olevan&lt;br/&gt;&#10;yliluonnollisia, joten ainoa tapa hoitaa sairauksia ja parantua niistä oli yrittää lepytellä&lt;br/&gt;&#10;jumalia joko syntyjä katumalla ja/tai rukoilemalla sekä erilaisilla rituaaleilla ja uhrilahjoilla.&lt;br/&gt;&#10;• Antiikin ajan keskeisiin oppeihin kuuluivat humoraalioppi sekä miasma. Sairautta pyrittiin&lt;br/&gt;&#10;hoitamaan ruumiinnesteisiin vaikuttamalla eli suoneniskennällä, kuppauksella,&lt;br/&gt;&#10;kylvettämällä sekä lääkkeillä. Niiden tehtävänä oli ”puhdistaa elimistö” eli saada potilas&lt;br/&gt;&#10;oksentamaan, ripuloimaan ja hikoilemaan.&lt;br/&gt;&#10;• Ilmassa tai vedessä olevan miasman torjumiseksi alettiin kiinnittää huomiota lian, jätteiden&lt;br/&gt;&#10;ja ulosteen määrään. Se loi pohjaa hygieniakäsityksen syntymiselle, mutta esim.&lt;br/&gt;&#10;peseytymistä varottiin: sen kuviteltiin avaavan ihohuokoset, jolloin miasma tarttuisi&lt;br/&gt;&#10;paremmin. Ilmaa yritettiin ”parantaa” esimerkiksi polttamalla kokkoja tai levittämällä&lt;br/&gt;&#10;ilmaan eteerisiä öljyjä.&lt;br/&gt;&#10;• Keskiajalla kristinuskon vahvistuessa sairauksia yritettiin parantaa taas rukoilemalla ja&lt;br/&gt;&#10;tekemällä pyhiinvaelluksia historiallisesti merkittävinä pidettyihin paikkoihin. Lääketiede oli&lt;br/&gt;&#10;edelleen kehittymätöntä, ja varhaiset lääkärit käyttivät hoitokeinoinaan lähinnä&lt;br/&gt;&#10;yrttilääkintää.&lt;br/&gt;&#10;• Yliopistojen synty 1200-luvulla johti vähitellen lääkärin ammatin kehittymiseen, ja sairaille&lt;br/&gt;&#10;alettiin perustaa sairaanhoito- ja hoivalaitoksia. Näistä varhaisimmat olivat leprasta&lt;br/&gt;&#10;kärsiville tarkoitettuja leprahospitaaleja.&lt;br/&gt;&#10;• Käsitykset elämäntapojen merkityksestä terveyteen muodostuivat. ”Terveen ihmisen tuli&lt;br/&gt;&#10;saada riittävästi puhdasta ilmaa, tarpeellinen määrä ruokaa ja juomaa, sopivasti liikuntaa ja&lt;br/&gt;&#10;lepoa, päivittäistä nukkumista ja valvomista sekä omata kyky vaikuttaa omiin voimakkaisiin&lt;br/&gt;&#10;tunteisiinsa.”&lt;br/&gt;&#10;• Vaikka usko yliluonnolliseen alkoi keskiajan lopulla horjua lääketieteen kehittymisen&lt;br/&gt;&#10;myötä, hoitomenetelmät pysyivät pitkään ennallaan.&lt;br/&gt;&#10;• 1700–1800-lukujen taitteessa luonnontieteet saivat vahvistusta mm. onnistuneista&lt;br/&gt;&#10;rokonistutuksista, joiden avulla tartuntatauteja saatiin vähitellen hallintaan.&lt;br/&gt;&#10;• 1800-luvun lopulla puhtauteen ja hygieniaan alettiin kaikkialla kiinnittää yhä suurempaa&lt;br/&gt;&#10;huomiota: kaupunkien vesi- ja jätehuoltoa kehitettiin, hygieniaa ja ympäristöä koskevia&lt;br/&gt;&#10;lakeja säädettiin ja juomavesiä desinfioitiin.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;• Myös lääketieteessä keksittiin sairauksia helpottavia hoitoja, esim. röntgen, anestesia,&lt;br/&gt;&#10;antiseptiikka ja aseptiikka sekä penisilliini. Rokotukset yleistyivät entisestään.&lt;br/&gt;&#10;• Sairaaloita ei enää pidetty vain sairaiden säilytyspaikkoina, vaan ne nähtiin paikkana&lt;br/&gt;&#10;terveyden palauttamiselle.&lt;br/&gt;&#10;• 1900-luvun puolivälistä eteenpäin ollaan siirrytty puhtaasta tartuntatautien hoitamisesta ja&lt;br/&gt;&#10;ennaltaehkäisystä myös tarttumattomien elintapasairauksien hoidon ja ennaltaehkäisyn&lt;br/&gt;&#10;pariin. Myös vanhenemisen myötä sairauksien kirjo moninaistui: esim. syövät, sydän- ja&lt;br/&gt;&#10;verisuonisairaudet ja muistisairaudet yleistyivät kuolinsyinä.&lt;br/&gt;&#10;• Syntyi pyrkimys kokonaisvaltaiseen, holistiseen ymmärrykseen sairauden synnystä ja&lt;br/&gt;&#10;hoidosta, jossa ihmistä hoidetaan huomioiden psyko-fyysis-sosiaalinen kokonaisuus.&lt;br/&gt;&#10;• Sairauksien ennaltaehkäisyn rinnalle on tullut myös terveyden edistämiseen tähtäävät&lt;br/&gt;&#10;toimet, promootio.</content>
<published>2023-08-03T13:05:43+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>5. Spesifin etiologian ja monietiologian vertailua</title>
<id>https://peda.net/id/2b4dbafc31e</id>
<updated>2023-08-03T13:06:02+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alavus/alavudenlukio/kurssit/terveystieto/terve-3-lops-2021/2.-terveyden-ja-sairauden-selitysmalleja-eri-aikoina/5.-spesifin-etiologian-ja-monietiologian-vertailua#top" />
<content type="html">5. Spesifin etiologian ja monietiologian vertailua&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Sairauksiin ja tauteihin liittyvät käsitykset ovat muuttuneet tutkimustiedon lisääntymisen myötä.&lt;br/&gt;&#10;Spesifin etiologian teoriaa ja monietiologista teoriaa voidaan vertailla esimerkiksi kummankin&lt;br/&gt;&#10;taustan, aikakauden, sairauden syyn ja ehkäisyn sekä selitysmallin pätevyyden näkökulmista.&lt;br/&gt;&#10;Tausta:&lt;br/&gt;&#10;• Spesifin etiologian teorian taustalla vaikutti mikroskoopin kehittymisen myötä tapahtunut&lt;br/&gt;&#10;bakteerien löytäminen ja havainto bakteerien kyvystä aiheuttaa tartuntatauteja (yksi syy,&lt;br/&gt;&#10;yksi seuraus). Rokotteiden ja penisilliinin myötä tartuntataudit vähenivät, ja samaan aikaan&lt;br/&gt;&#10;elintaso ja hygienia paranivat ja elinajanodote kääntyi nousuun. Näiden muutosten myötä&lt;br/&gt;&#10;yleistyivät hitaasti etenevät pitkäaikaissairaudet, kuten syövät ja sydän- ja&lt;br/&gt;&#10;verisuonisairaudet.&lt;br/&gt;&#10;• Monietiologisella teorialla on mahdollista selittää pitkäaikaissairauksia (elintapasairauksia).&lt;br/&gt;&#10;Aikakausi:&lt;br/&gt;&#10;• Spesifin etiologian teoria esiintyi puhtaimmillaan 1800-luvun lopun lääketieteessä.&lt;br/&gt;&#10;• Monietiologinen teoria alkoi yleistymään 1900-luvun alkupuolelta lähtien.&lt;br/&gt;&#10;Sairauden tai taudin syy:&lt;br/&gt;&#10;• Spesifin etiologian mukaan taudille tai sairaudelle on löydettävissä yksi tietty syy (esim.&lt;br/&gt;&#10;bakteeri, geenivirhe).&lt;br/&gt;&#10;• Monietiologisen teorian mukaan sairaus voi johtua useista eri syistä (mm. perimä,&lt;br/&gt;&#10;elintavat, elinympäristö, yksilöllinen vastustuskyky, sattuma sekä näiden&lt;br/&gt;&#10;yhteisvaikutukset).&lt;br/&gt;&#10;Sairauksien ehkäisy:&lt;br/&gt;&#10;• Spesifissä etiologiassa on olennaista immuniteetin luominen rokottamalla tai tautigeenien&lt;br/&gt;&#10;löytäminen (primaaripreventio/sekundaaripreventio).&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;• Monietiologisessa teoriassa keskeistä on terveyden edistäminen ja riskitekijöihin&lt;br/&gt;&#10;vaikuttaminen (promootio, preventio).&lt;br/&gt;&#10;Selitysmallin pätevyys:&lt;br/&gt;&#10;• Spesifin etiologian teoria soveltuu edelleen akuutteihin tartuntatauteihin ja joihinkin&lt;br/&gt;&#10;geneettisiin sairauksiin. Toisaalta kyseinen teoria soveltuu heikosti nykyajan&lt;br/&gt;&#10;kansanterveysongelmien selittämiseen, missä taas monietiologinen teoria on&lt;br/&gt;&#10;käyttökelpoinen.</content>
<published>2023-08-03T13:04:43+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>6. Historialliset kuvat</title>
<id>https://peda.net/id/1676610631e</id>
<updated>2023-08-03T13:04:08+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alavus/alavudenlukio/kurssit/terveystieto/terve-3-lops-2021/2.-terveyden-ja-sairauden-selitysmalleja-eri-aikoina/6.-historialliset-kuvat#top" />
<content type="html">6. Historialliset kuvat&lt;br/&gt;&#10;Kuva 1:&lt;br/&gt;&#10;• Liittyy humoraalipatologiaan, jossa sairauksia pyrittiin hoitamaan kehon perusnesteitä&lt;br/&gt;&#10;tasapainottamalla.&lt;br/&gt;&#10;• Tiettyjen sairauksien ajateltiin syntyvän joko veren väärästä määrästä tai sen väärästä&lt;br/&gt;&#10;laadusta.&lt;br/&gt;&#10;• Juotikkaat (kuten iilimadot) imevät ihmisestä verta. Jos juotikkaita ”istutettiin” ihoon&lt;br/&gt;&#10;tarkoituksella, ajateltiin niiden sekä vähentävän ihmisen sisällä olevan veren määrää että&lt;br/&gt;&#10;poistavan myös mahdollista ”huonoa” tai ”pahaa” verta.&lt;br/&gt;&#10;• Useimmiten nämä ”hoidot” pahensivat potilaan ennestään vakavaa tilannetta&lt;br/&gt;&#10;Kuva 2:&lt;br/&gt;&#10;• Liittyy keskiajalla noin 200 miljoonaa ihmistä (30–50 % maailman väestöstä) tappaneeseen&lt;br/&gt;&#10;mustaan surmaan (1346–1353).&lt;br/&gt;&#10;• Mustan surman ja muiden tartuntatautien ajateltiin johtuvan miasmasta.&lt;br/&gt;&#10;• Tauteja yritettiin ennaltaehkäistä parantamalla ilmaa esimerkiksi kokkoja polttamalla.&lt;br/&gt;&#10;Ilmaan saatettiin myös levittää eteerisiä öljyjä.&lt;br/&gt;&#10;• Miasmaa häädettiin myös niin, että sairastuneita eristettiin pois terveiden ihmisten läheltä&lt;br/&gt;&#10;ja kosketusta vältettiin, vaikka mekanismia kosketuksen ja tartunnan välillä ei ymmärretty.</content>
<published>2023-08-03T13:04:08+03:00</published>
</entry>


</feed>