1800-luvun suurvaltapolitiikka Saksassa

2020-12-11T14:20:28+02:00

Saksan yhdistyminen vuosina 1870-1871 Ranskaa vastaan käydyn sodan jälkeen oli eräs merkittävämpiä 1800-luvun kansainvälisen politiikan tapahtumia. Saksan kansleri Otto Von Bismarckilla (vasemmalla) ja keisari Vilhelm II:lla oli toisistaan poikkeava käsitys kansainvälisten suhteiden hoidosta. Tutustu HI02-kurssin kirjojen avulla 1800-luvun tilanteeseen ja tee vertailutehtävä.

”Eräs ranskalainen sanomalehti kirjoitti äskettäin minusta, että näen 'painajaisunia liittoutumista'; saksalaisella valtiomiehellä on sellaiseen painajaiseen hyvät perusteet vielä pitkän aikaa, kenties ikuisesti. Länsi-Euroopan valtiot voivat Itävallan kanssa muodostaa liiton meitä vastaan; ehkä vielä vaarallisempi olisi Venäjän, Itävallan ja Ranskan liittoutuma (...) Jos kykenen jatkamaan työtäni, voin rakentaa ja saada valmiiksi mielessäni olevan asetelman: ei [uusia] aluevaltauksia vaan poliittinen kokonaistilanne, jossa kaikki valtiot, Ranskaa lukuun ottamatta, tarvitsevat meitä ja pidättäytyvät liittoutumasta meitä vastaan - -”

Kansleri Otto von Bismarckin muistio Saksan ulkopolitiikan linjoista 15.6.1877

”Saksa on nuori ja kasvava maailmanvalta. Se harjoittaa kauppaa ympäri maailman, tämä kauppa kasvaa ripeästi, eikä isänmaallisten saksalaisten oikeutettu toive maansa menestymisestä salli, että sille asetetaan mitään rajoituksia. Saksalla täytyy olla voimakas laivasto suojelemassa kauppaansa ja moninaisia etujaan kaukaisimmillakin merillä. Se odottaa etujensa tulevan yhä merkittävämmiksi, ja sen täytyy kyetä puolustamaan niitä miehekkäästi maailman joka kolkassa. Saksa katsoo eteenpäin. Sen näköpiiri ulottuu kauas - -”

Saksan keisarin Vilhelm II:n haastattelu englantilaisessa Daily Telegraph -lehdessä 27.10.1908

Mitä tavoitteita Bismarck ja Vilhelm II esittivät Saksan ulkopolitiikalle, ja miten ne erosivat toisistaan?

Pohdi, millaisia reaktioita keisari Vilhelmin haastattelu todennäköisesti herätti Britanniassa ja miksi.

Toinen maailmansota

2020-12-11T14:32:47+02:00

Kertaa HI02-kirjoista toisen maailmansodan osiot ja vastaa kysymyksiin. Ohessa on pilapiirros ja kaksi dokumenttia toisen maailmansodan ajalta.

Brittiläisen pilapiirtäjän David Low’n piirros House of Cards (”Korttitalo”) 25.8.1944

Ilmaisemme päättäväisyytemme, että kansakuntamme tulevat työskentelemään yhdessä sodassa ja sitä seuraavana rauhan aikana. Mitä sotaan tulee, niin sodanjohtomme on ollut mukana keskusteluissa ja olemme laatineet suunnitelmat saksalaisten joukkojen tuhoamisesta. Olemme päätyneet täydelliseen yksimielisyyteen idästä, lännestä ja etelästä suoritettavien operaatioiden laajuudesta ja ajankohdista – – Mitä taas rauhaan tulee, yksimielisyytemme turvaa pysyvän rauhantilan – – Katsomme luottavaisena kohti päivää, jolloin kaikki maailman kansat voivat elää vapaina vaihtelevien halujensa ja omantuntonsa mukaan ilman tyrannian uhkaa.

(käännös: YTL) Ote Franklin D. Rooseveltin, Winston Churchillin ja Josef Stalinin allekirjoittamasta Teheranin konferenssin päätöslauselmasta 1.12.1943.

Alkoi konferenssin kiivain neuvottelu, kun Stalin halusi meidän tunnustavan ne nukkehallitukset, jotka hän oli asettanut Neuvostoliiton armeijan valvomiin satelliittivaltioihin – – SanoinStalinille, että kaikilla mailla – Yhdysvalloilla, Isolla-Britannialla, Neuvostoliitolla ja muillakin mailla – on vapaa pääsy Italiaan, mutta emme ole saaneet vapaata pääsyä Romaniaan, Bulgariaan ja Unkariin, emmekä ole myöskään saaneet niitä koskevaa informaatiota. Kun nämä valtiot muodostettiin, julistin, että ne tunnustettaisiin, heti kun niihin olisi vapaa pääsy muttei aiemmin. Pyysin muidenkin satelliittivaltioiden uudelleenjärjestelyjä demokraattisten periaatteiden mukaan, kuten Jaltan konferenssissa oli sovittu. Stalin vastusti sanamuotoa ”vastuulliset ja demokraattiset hallitukset” konferenssin julkilausumassa ja ehdotti sen poistamista.

Ote vuodelta 1955 presidentti Harry S. Trumanin muistelmista, jotka koskevat Potsdamin konferenssin neuvotteluja 24.7.1945.

a) Tulkitse David Low’n pilapiirrosta.

b) Pohdi dokumentteja hyväksi käyttäen, miten liittoutuneiden suhteet kehittyivät Yhdysvaltain sotaan liittymisestä vuoden 1945 loppuun asti.

c) Pohdi, miksi liittoutuneet voittivat sodan.

14.12.2020 Itsenäiset tehtävät

1800-luvun suurvaltapolitiikka Saksassa

Toinen maailmansota