https://peda.net/id/a0804eaae3b 2017-01-26T12:17:22+02:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/3c50d91618d 2019-01-23T10:08:31+02:00 <b>Virtapiiri</b><br/> <ul> <li>Sähkölaitteitteet perustuvat virtapiireihin.</li> <li>Virtapiiri tarvitsee toimiakseen jännitelähteen (esim. paristo), joka saa aikaiseksi sähkövirran.</li> <li>Virtapiirejä havainnollistetaan kytkentäkaavioilla.</li> <li>Virtapiirin yksinkertaisimmat komponentit ovat: tasajännitelähde, lamppu, vastus, virtamittari, jännitemittari ja kytkin.</li> <li>Virtapiiri on avoin, jos sähkö ei pääse kulkemaan siitä. Suljetussa piirissä kulkee virta.</li> <li>Sähkövirta kulkee plus navasti miinus napaan. Elektronit kulkevat vastakkaiseen suuntaan.</li> <li>Tasavirta ja vaihtovirta. Symbolit.</li> </ul> <b>Sähkövirran mikroskooppinen malli</b><br/> <ul> <li>Sähkövirta on varattujen hiukkasten (yleensä elektronien) liikettä.</li> <li>Sähkövirta on mahdollista vain johtavassa aineessa (eli johteissa), kuten useimmissa metalleissa.</li> <li>Johteissa on vapaita varauksenkuljettajia (elektroneja).</li> <li>Vapaat elektronit ovat jatkuvasti sattumanvaraisessa liikkeessä (lämpöliike) johteen sisällä. Jos johteeseen on kytketty jännite, elektronit kulkevat keskimäärin vähän enemmän plus napaa kuin miinus napaa kohti. Tätä kutsutaan sähkövirraksi.</li> <li>Elektronit törmäilevät jatkuvasti johteen atomeihin ja luovuttavat liike-energiaansa. Tälllä tavoin esim. pariston sähköenergia muuttuu johteen lämpöenergiaksi.</li> <li>Sähkövirta I, [I] = A (ampeeri)</li> </ul> <br/> ​[[$$ I = \frac{\Delta Q}{\Delta t} $$]]​<br/> <br/> <b>Sähkövirran mittamiinen</b><br/> <ul> <li>Ampeerimittari (A), kytketään sarjaan komponentin kanssa. </li> <li>Virta kulkee mittarin plusnavasta miinusnapaan.</li> <li>Mittarin resistanssi on hyvin pieni.</li> </ul> <b>Aine ja säteily</b><br/> <ul> <li>Liikkeessä olevat varaukset lähettävät ympärilleen <span class="editor underline">aina</span> sähkömagneettista säteilyä.</li> <li>Kaikki aine koostuu varatuista hiukkasista, jotka ovat lämpöliikkeessä.</li> <li>Tästä seuraa, että <span class="editor underline">kaikki aine säteilee aina</span> sähkömagneettista säteilyä, jota kutsutaan lämpösäteilyksi.</li> <li>Jos aineessa lisäksi kulkee sähkövirtoja, säteilee aine enemmän ja saattaa lähettää muutakin kuin lämpösäteilyä.</li> </ul> <b>Sähkövirran vaikutuksia<br/> </b> <ul> <li>Säteilyvaikutus, esim. lämpö ja valo.</li> <li>Kemialliset vaikutukset, kuten akun lataaminen, galvanointi ja kemialliset reaktiot.</li> <li>Magneettiset vaikutukset, esim. sähkömagneetti.</li> </ul> <b>Kirchhoffin I laki</b><br/> <ul> <li>IDEA: Sähkövirta ei häviä mihinkään virtapiirissä: jokaiseen risteyskohtaan saapuvan ja lähtevän virran määrä on sama.</li> <li>Kuva</li> </ul> <br/> ​[[$$ I_1+I_2=I_3+I_4+I_5 $$]]​<br/> <br/> <b>Tehtäviä</b><br/> <ul> <li>Virtapiirin piirtäminen nspiren widgetillä (jos käytössä abitissa). <a href="http://fyoppi.blogspot.com/search/label/virtapiiri" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">linkki blogiin</a></li> <li>Piirtäminen muilla välineillä.</li> </ul> <br/> <a href="https://peda.net/p/janne.ylinen/opetus/fysiikka/fys-3-s%C3%A4hk%C3%B6/1-tasavirta/virtapiiri-png#top" title="virtapiiri.PNG"><img src="https://peda.net/p/janne.ylinen/opetus/fysiikka/fys-3-s%C3%A4hk%C3%B6/1-tasavirta/virtapiiri-png:file/photo/35305b3bcfa54e249486326575339ef3a076e0a5/virtapiiri.PNG" alt="" title="virtapiiri.PNG" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> <ul> <li>Virtapiirin rakentaminen komponenteista ja virran mittaaminen virtamittarilla.</li> <li>Virtalaskut K1-lailla.</li> <li>Virtojen suuruuden arviointi eri haaroissa.</li> <li>Palaako lamppu vai ei eri haaroissa, kytkimien kera.</li> <li>Varauksen muutoksen delta Q mittaaminen t,I-koordinaatistosta graafisella integraalilla.</li> </ul> <b>Linkit</b><br/> <ul> <li><a href="https://www.youtube.com/watch?v=45EfsSPjia4" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Theory of electric current</a></li> </ul> 2019-01-15T16:52:53+02:00 https://peda.net/id/4d73b9b618d 2019-01-23T14:22:07+02:00 <b>Jännite</b><br/> <ul> <li>Jännite johtuu siitä, että varaukset ovat jakautuneet epätasaisesti virtapiirissä. Mitä suuremmat ovat varauserot, sitä suurempi on jännite.</li> <li>Virta syntyy siitä, että varauserojen välinen jännite pyrkii tasoittumaan. (Siten, että johteen sisällä jänniteeksi tulee nolla.)</li> </ul> <br/> <a href="https://peda.net/p/janne.ylinen/opetus/fysiikka/fys-3-s%C3%A4hk%C3%B6/2-j%C3%A4nnite/v#top" title="varausten_tasoittuminen.PNG"><img src="https://peda.net/p/janne.ylinen/opetus/fysiikka/fys-3-s%C3%A4hk%C3%B6/2-j%C3%A4nnite/v:file/photo/d2297e7ac12162243e56d7c2f4d6c482736fbfb2/varausten_tasoittuminen.PNG" alt="" title="varausten_tasoittuminen.PNG" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> <ul> <li>Jännitelähde on sellainen komponentti, joka tuottaa jatkuvan jännitteen, eikä varauserot pääse tasoittumaan koskaan.</li> <li>Jännitteen symboli on U ja yksikkö V (Voltti).</li> <li>Mitattaessa virtapiirin jännite-eroja jännitetä kutsutaan jännitehäviöksi.</li> </ul> <b>Erilaiset jännitelähteet</b><br/> <ul> <li>Akku, paristo, aurinkokenno, vetykenno.</li> <li>Tasajännite vai vaihtojännite.</li> <li>Lähdejännite on akun napojen välinen jännite.</li> <li>Akkua kutsutaan kuormitetuksi, kun se on kytketty johonkin kuormaan, eli sählaitteeseen.</li> <li>Kuormitetun akun navoista mitattu jännite (napajännite) on pienempi kuin kuormittamattoman. Tämä johtuu siitä, että myös akun sisällä on virran kulkua vastustavia voimia, eli vastus.</li> </ul> <b>Jännitteen mittaaminen</b><br/> <ul> <li>Jännitemittari kytketään tutkittavan komponentin rinnalle.</li> <li>Mittarin plusnapa yhdistetään puolelle, jossa on pariston plusnapa.</li> <li>Mittari kertoo komponentin päiden välillä olevan jännite-eron. Tätä kutsutaan jännitehäviöksi (koska jännite pienenee sen verran komponentissa).</li> <li>Mittarin kautta kulkeva virta on mahdollisimman pieni, eli mittarin resistanssi on suuri.</li> </ul> <b>Sähköinen pari</b><br/> <ul> <li>Koostuu kahdesta eri aineesta, joiden kemiallinen ominaisuus, jota kutsutaan elektronegatiivisuudeksi poikkeaa toisistaan.</li> <li>Poikkeama synnyttää jänniteen ja saa aikaiseksi sähkövirran aineiden välillä.</li> </ul> <br/> <b>Tehtäviä</b><br/> <ul> <li>Jännitemittarin kytkeminen ja jännitteen mittaaminen.</li> <li>Jännitteen päätteleminen virtapiirissä.</li> <li>Sähköisen parin jännitteen laskeminen.</li> </ul> <b>Linkit</b><br/> <ul> <li><a href="https://www.youtube.com/watch?v=m4jzgqZu-4s" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Jännite ja virta virtapiirissä punaisilla palloilla esitettynä</a>.</li> </ul> 2019-01-15T16:53:21+02:00 https://peda.net/id/63c0a5d21e6 2019-01-23T14:56:40+02:00 <b>Resistanssi<br/> </b> <ul> <li>Resistanssi kuvaa kappalleen tai virtapiirin komponentin kykyä vastustaa virran kulkua.</li> <li>Mitä suurempi resistanssi, sitä pienempi sähkövirta.</li> <li>Resistanssin symboli on R ja yksikkö [[$ \Omega $]]​ (Ohm).</li> <li>Sähköinen energia muuttuu vastuksessa lämpöenergiaksi. Eli elektronien virtaus muuttuu vastuksen molekyylien lämpöliikkeeksi.</li> </ul> <b><br/> Ohmin laki</b><br/> <ul> <li>Ohmin laki kuvaa virran ja jännitteen välistä riippuvuutta yksinkertaisessa virtapiirissä.</li> <li>Riippuvuus on lineaarinen, eli jännitteen kasvaessa virta kasvaa samassa suhteessa.</li> <li>Ohmin laki:</li> </ul> ​[[$$ U = RI $$]]​<br/> <br/> <br/> <b>Hehkulampun U(I) kuvaaja</b><br/> <ul> <li>Huom! Ohmin laki pätee vain, jos virtapiirin lämpötila pysyy vakiona!</li> <li>Jos vastuksen lämpötila pääsee nousemaan, myös vastuksen resistanssi <em>yleensä</em><span><span> </span></span>kasvaa.</li> <li>Tämä johtuu vastuksen molekyylien suuremmasta lämpöliikkeestä, mikä <em>yleensä</em> haittaa elektronien virtausta. </li> <li>Hehkulampun U(I)-kuvaaja ei ole lineaarinen, virta kasvu hidastuu jännitteen kasvaessa.</li> </ul> <b>Muuta</b><br/> <ul> <li>Säätövastus, säädettävä jännitelähde</li> </ul> <b>Tehtäviä</b><br/> <ul> <li>Komponentin resistanssin mittaaminen säädettävän jännitelähteen/säätövastuksen, virtamittarin ja jännitemittarin avulla.</li> <li>Lineaarinen malli ja lineaarisen mallin sovittaminen datapisteikköön.</li> <li>Virtapiirin laskeminen Ohmin lain avulla.</li> <li>Hehkulangan U(I)-kuvaajan piirtäminen.</li> </ul> 2019-01-22T18:40:13+02:00 https://peda.net/id/65663e341f1 2019-01-23T15:36:03+02:00 <b>Resistanssiin vaikuttavat tekijät</b><br/> <ul> <li>Resistiivisyys [[$ \rho $]]​ kuvaa aineen ominaisuutta vastustaa sähkövirran kulkua. Yksikkö on [[$ \Omega m $]]​.</li> <li>Sähköjohdon resistanssi voidaan laskea alla olevalla kaavalla, jossa l on johtimen pituus ja A on johtimen poikkipinta-ala.</li> </ul> <br/> ​[[$$ R = \frac {\rho l}{A} $$]]​<br/> <ul> <li>Lämpötila noustessa resistanssi yleensä kasvaa (PTC-vastukset).</li> <li>Poikkeuksena ovat NTP-vastukset joiden resistanssi laskee lämpötilan noustessa.</li> <li>Pystytään valmistamaan myös vastuksia, joiden resistanssi riippuu siihen kohdistuvan sähkömagneettisen säteilyn, kuten valon määrästä.</li> <li>Suprajohtavuus</li> </ul> <b>Tehtäviä</b><br/> <ul> <li>Resistanssin laskeminen ja sähköjohdon resistanssin kaavan käyttäminen.</li> <li>Tutustu erilaisiin vastustyyppeihin</li> </ul> 2019-01-23T15:25:48+02:00 https://peda.net/id/a5d05836032 2019-01-25T12:20:17+02:00 <b>Potentiaali</b><br/> <ul> <li>Potentiaali ilmaisee tarkasteltavan pisteen jännitettä suhteessa valittuun nollapisteeseen.</li> <li>Potentiaali auttaa jännitteiden laskemisessa.</li> <li>Sähköistä potentiaalia voidaan verrata mekaaniseen potentiaalienergiaan.</li> <li>Potentiaalin symboli on V ja yksikkö V (Voltti).</li> </ul> <b>Potentiaalin määrittäminen</b><br/> <ul> <li>Valitaan joku piste virtapiiristä nollapotentiaaliksi.</li> <li>Pistettä kutsutaan maadoituspisteeksi ja sen potentiaali on nolla.</li> <li>Muiden pisteiden potentiaalit saadaan mittaamalla jännite suhteessa nollapotentiaaliin.</li> </ul> <b>Jännitteen määrittäminen potentiaalin avulla</b><br/> <ul> <li>Pisteiden B ja A välinen jännite saadaan niiden potentiaalieron avulla.</li> </ul> ​[[$$ U_{BA} = V_B - V_A $$]]​<br/> <ul> <li>Potentiaali ja jännite ovat käsitteinä hyvin lähellä toisiaan. Ainoa ero on, että potentiaalisissa jännite-eroa mitataan aina suhteessa nollapisteeseen, eli maahan.</li> </ul> <b>Potentiaalikäyrä</b><br/> <ul> <li>Potentiaalikäyrä on graafinen apuväline, jonka tarkoitus on havainnollistaa virtasilmukan toimintaa.</li> <li>Potentiaali kasvaa kuljettaessa jännitelähteen yli ja vähenee vastuksen tai lampun kohdalla jännitehäviön verran.</li> <li>Huom! Jos jännitelähde on kytketty virran kulkusuuntaa vastaan, jännite laskee sen kohdalla.</li> </ul> <br/> <a href="https://peda.net/p/janne.ylinen/opetus/fysiikka/fys-3-s%C3%A4hk%C3%B6/spv/p#top" title="Potentiaalikayra.png"><img src="https://peda.net/p/janne.ylinen/opetus/fysiikka/fys-3-s%C3%A4hk%C3%B6/spv/p:file/photo/b45f53d056561d9c59e8cc723e255002a622034e/Potentiaalikayra.png" alt="" title="Potentiaalikayra.png" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> <br/> <b>Kirchhoffin toinen laki</b><br/> <ul> <li>Suljetun virtasilmukan potentiaalimuutosten summa on nolla. [[$ \Sigma \Delta V = 0 $]]​</li> <li>Kaavaa on helppo havainnollistaa potentiaalikäyrän avulla.</li> <li>Käytetään virtapiirien matemaattisessa ratkaisemisessa.</li> </ul> <b>Tehtäviä</b><br/> <ul> <li>Potentiaalikäyrän piirtäminen (tiNspire) ja tulkitseminen.</li> </ul> <span class="small"><a href="https://peda.net/p/janne.ylinen/opetus/fysiikka/fys-3-s%C3%A4hk%C3%B6/spv/p2#top" title="potentiaalikayra_tinspire.PNG"><img src="https://peda.net/p/janne.ylinen/opetus/fysiikka/fys-3-s%C3%A4hk%C3%B6/spv/p2:file/photo/1e717bea481154afe2bbfdfc6240693044eb9cc2/potentiaalikayra_tinspire.PNG" alt="" title="potentiaalikayra_tinspire.PNG" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> <ul> <li>Virtapiirin potentiaalien, jänniteiden ja virtojen laskeminen.</li> <li>Maadoituksen vaikuttaminen virtapiirin käyttäytymiseen.</li> </ul> 2017-03-07T14:00:24+02:00 https://peda.net/id/a7e7d016208 2019-01-27T17:40:23+02:00 <b>Vastusten kytkennät</b><br/> <ul> <li>Vastusten tehtävä virtapiirissä on säädellä virran kulkua. Sopivalla vastuksella tai vastusten yhdistelmällä saadaan piiriin juuri sopivanlainen virta aikaiseksi.</li> <li>Säätövastus on komponentti, jonka vastus voidaan säätää sopivaksi. (Esim. ruuvia ruuvaamalla vastuksen kannessa).</li> <li>Vastuksia voidaan yhdistellä kahdella eri tavalla sopivan kokonaisvastuksen saamiseksi. Niitä voidaan kytkeä sarjaan tai rinnan.</li> <li>Sarjaan kytkennässä sama virta kulkee kaikkien vastusten läpi.</li> </ul> <br/> <span class="center small"><a href="https://peda.net/p/janne.ylinen/opetus/fysiikka/fys-3-s%C3%A4hk%C3%B6/6vsjr/resistanssi1-png3#top" title="resistanssi1.PNG"><img src="https://peda.net/p/janne.ylinen/opetus/fysiikka/fys-3-s%C3%A4hk%C3%B6/6vsjr/resistanssi1-png3:file/photo/612ad8358ab96a272e79fc4b533d2127cb9fefc5/resistanssi1.PNG" alt="" title="resistanssi1.PNG" class="inline" loading="lazy"/></a></span> <ul> <li>Rinnakkainkytkennässä virta jakautuu siten, että pienimmän vastuksen läpi kulkee eniten ja suurimman vähiten virtaa.</li> </ul> <br/> <span class="center small"><a href="https://peda.net/p/janne.ylinen/opetus/fysiikka/fys-3-s%C3%A4hk%C3%B6/6vsjr/resistanssi2-png#top" title="resistanssi2.PNG"><img src="https://peda.net/p/janne.ylinen/opetus/fysiikka/fys-3-s%C3%A4hk%C3%B6/6vsjr/resistanssi2-png:file/photo/8c0e81012beab98b4e8b82ad20f88c85a4c760a3/resistanssi2.PNG" alt="" title="resistanssi2.PNG" class="inline" loading="lazy"/></a></span><b>Resistanssin laskeminen</b><br/> <ul> <li>Kun vastukset ovat kytketty sarjaan, kokonaisvastus saadaan laskemalla resistanssit yhteen:</li> </ul> ​[[$$ R = R_1 + R_2 + R_3 $$]]​<br/> <ul> <li>Kun vastukset on kytketty rinnan pienenee (koska virralla on enemmän reittejä) ja resistanssi saadaan kaavasta</li> </ul> <br/> [[$$ \frac {1}{R} = \frac {1}{R_1} + \frac {1}{R_2} + \frac {1}{R_3} $$]]​<br/> <ul> <li>Kokonaisvastusta kutsutaan toisinaan ekvivalenttivastukseksi.</li> </ul> <b>Tehtäviä</b><br/> <ul> <li>Kokonaisvastuksen laskeminen sarjakytkennässä ja rinnakkaiskytkennässä.</li> <li>Kokonaisvastuksen laskeminen tilanteessa, jossa on sekä sarjaan että rinnan kytkettyjä vastuksia.</li> <li>Virran suuruuden arviointi ja laskeminen rinnakkaiskytkennän eri haaroissa.</li> </ul> 2019-01-25T12:04:51+02:00 https://peda.net/id/f797cdce224 2019-01-28T10:12:42+02:00 <b>Sähköteho</b><br/> <ul> <li>Yleisesti teholla tarkoitetaan energian muuttumista muodosta toiseen tai siirtymistä kohteesta toiseen.</li> <li>Esimerkiksi polttomoottorissa polttoaineen kemiallinen energia muuttuu auton liike-energiaksi.</li> <li>Huom! Energia menee aina myös hukkaan (esim. polttomoottorissa lämpöenergiaksi), pitää olla siis tarkka puhutaanko hyötytehosta vai kokonaistehosta.</li> <li>Sähköteho tarkoittaa laitteen kykyä muuttaa sähköenergia toiseen muotoon, esim. lämpöenergiaksi tai liike-energiaksi. Yleensä tällöin tarkoitetaan kokonaistehoa.</li> <li>Teho saadaan Joulen lain avulla:</li> </ul> ​[[$$ P = UI $$]]​ <p class="centered">tai toisessa muodossa:</p> ​[[$$ P = RI^2 $$]]​<br/> <br/> <b>Sähkölaitteen muuntama energia</b><br/> <ul> <li>Sähkölaiteen tuottama energia saadaan kertomalla teho ajalla:</li> </ul> ​[[$$ E = Pt $$]]​<br/> <ul> <li>Joulen (J) lisäksi yleinen sähköenergian yksikkö on kilowattitunti (kWh).</li> <li>Esimerkiksi sähkölaitokset laskuttavat energiaa käytettyen kilowattituntien mukaan (johon lisätään vielä sähkön siirtomaksu).</li> </ul> <b>Tehtäviä</b><br/> <ul> <li>Tehon laskeminen Joulen lain avulla.</li> <li>Energian laskeminen.</li> <li>Energian yksikön muuntaminen jouleista kilowattitunneiksi.</li> <li>Energian graafinen integrointi t,P-koorditaatistossa.</li> <li>Sähkön kulutuksen arviointi ja kustannusten arviointi.</li> <li>Sähkölaitteiden merkintöjen ymmärtäminen.</li> </ul> 2019-01-27T17:41:09+02:00 https://peda.net/id/c3345fc622d 2019-01-28T11:15:51+02:00 <b>Pariston sisäinen vastus</b><br/> <ul> <li>Paristojen sisäinen rakenne rajoittaa virran kulkua. Tätä ominaisuutta kutsutaan sisäiseksi vastukseksi ja merkitään R_s.</li> <li>Sisäinen vastus riippuu pariston tyypistä ja pariston iästä. Pitkäänkäytetyn pariston sisäinen vastus on suuri.</li> <li>Kuormittamattoman pariston jännitetettä kutsutaan <em>lähdejännitteeksi</em> (E).</li> <li>Kun paristo syöttää virtaa virtapiiriin osa jännitteestä häviää sisäiseen vastukseen. Virtapiirille käyttöön jäävää jännitettä kutsutaan <em>napajännitteeksi</em> (U) ja se on aina pienempi kuin lähdejännite.</li> </ul> ​[[$$ U = E - R_s I $$]]​<br/> <br/> <b>Kuormituskäyrä</b><br/> <ul> <li>Pariston sisäinen vastus pystytään laskemaan yksinkertaisen mittausasetelman avulla. Paristo kytketään säätövastukseen, jolla säädellään sen kautta kulkevaa virtaa.</li> <li>Kun napajännitteitä mitataan eri virran arvoilla, mittaustuloksista syntyy kuvaaja, jota kutsutaan kuormituskäyräksi (vaikka sen onkin suora).</li> <li>Kuormituskäyrä noudattaa ylläolevaa kaavaa ja sisäinen vastus saadaan suoran kulmakertoimesta.</li> </ul> ​[[$$ R_s = \frac{\Delta U}{\Delta I} $$]]​<br/> <ul> <li>Kuva mittausasetelmasta:</li> </ul> <br/> <span class="center small"><a href="https://peda.net/p/janne.ylinen/opetus/fysiikka/fys-3-s%C3%A4hk%C3%B6/8pkjpk/napajannite-png#top" title="napajannite.PNG"><img src="https://peda.net/p/janne.ylinen/opetus/fysiikka/fys-3-s%C3%A4hk%C3%B6/8pkjpk/napajannite-png:file/photo/8fd085fa84d487e0cfb6ee97c5c3d7da8d0c27eb/napajannite.PNG" alt="" title="napajannite.PNG" class="inline" loading="lazy"/></a></span> <ul> <li>Kuormituskäyrä:</li> </ul> <br/> <span class="center small"><a href="https://peda.net/p/janne.ylinen/opetus/fysiikka/fys-3-s%C3%A4hk%C3%B6/8pkjpk/kuormituskayra-png#top" title="kuormituskayra.PNG"><img src="https://peda.net/p/janne.ylinen/opetus/fysiikka/fys-3-s%C3%A4hk%C3%B6/8pkjpk/kuormituskayra-png:file/photo/b212bd013daddc5c1523e3785be265a3f67ee69e/kuormituskayra.PNG" alt="" title="kuormituskayra.PNG" class="inline" loading="lazy"/></a></span> <ul> <li>Kuvaajasta nähdään, että napajännite pienenee, kun piirissä kulkeva virta kasvaa. Eli mitä suurempaa tehoa paristosta yritetään ottaa, sitä enemmän tehosta kuluu pariston itsensä lämpenemiseen (tai muihin sisäisiin muutoksiin).</li> <li>Kuvaajasta voidaan selvittää myös paristosta saatava maksimaalinen virta I₀. Tämä saadaan silloin kun paristo on oikosulussa ja virtaa kutsutaan oikosulkuvirraksi.</li> </ul> <b>Paristojen kytkennät</b><br/> <ul> <li>Sarjaankytkenässä paristojen jännite on niiden yhteenlaskettu jännite. Esim. neljästä sarjaankytketystä sormiparistosta saadaan noin 6 voltin lähdejännite.</li> <li>Haittapuolena sarjaankytkennässä on se, että myös sisäinen jännite summaantuu.</li> <li>Rinnankytkettyjen paristojen lähdejännite on sama kuin yksittäisen pariston lähdejännite, eli jännitettä ei saada nostettua.</li> <li>Hyvä puoli on se, että rinnankytkennässä sisäisen vastuksen merkitys pienenee ja paristojen energia saadaan paremmin hyödynnettyä. Paristot myös kestävät kauemmin.</li> <li>Huom! Rinnankytkennässä paristojen lähdejännite on oltava sama! Muuten paristojen välille syntyy sähkövirta ja paristot kuluvat vaikkei sähkölaitetta olisi kytketty päälle. </li> </ul> <b>Tehtäviä</b><br/> <ul> <li>Selvitä lähdejännitteen ja napajännitteen ero.</li> <li>Napajännitteen laskeminen suljetussa virtapiirissä.</li> <li>Piirrä kytkentäkaavio, jonka avulla voit mitata pariston sisäisen vastuksen.</li> <li>Kuormituskäyrän piirtäminen data-aineiston avulla.</li> <li>Sisäisen vastuksen laskeminen kuormituskäyrältä.</li> <li>Oikosulkuvirran selvittäminen kuormituskäyrältä.</li> <li>Piirrä paristojen rinnankytkentä ja sarjaankytkentä.</li> <li>Laske rinnankytketyn paristokokonaisuuden sisäinen vastus. </li> </ul> 2019-01-28T10:14:41+02:00