https://peda.net/id/Tmh3F 2013-08-08T10:34:59+03:00 https://peda.net/:static/539/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/LHnj4 2013-03-06T13:16:30+02:00 <div><strong>Tavoitteena on  <br/> </strong></div> <div> <ul> <li>oppia puiston jaloja lehtipuita</li> <li>tietää niiden piirteitä </li> <li>oppia puiston muita kasveja </li> <li>oppia tekemään maastotutkimuksia</li> </ul> </div> 2013-08-08T10:34:59+03:00 https://peda.net/id/nRmG 2013-06-20T12:44:13+03:00 <div>Puut ovat suurikokoisia kasveja. Niistä on helposti erotettavissa kasvin kolme pääosaa: juuret, varsi eli runko ja lehdet. Juurillaan kasvi kiinnittyy maahan, varrellaan kasvi kurkottaa kohti aurinkoa ja lehdillä kasvi hankkii ravintonsa yhteyttämällä. Koska kaupungit ovat yleensä syntyneet ilmastoltaan suotuisimmille paikoille, niissä viihtyy usein vaateliaat puut. Muun muassa monissa puistoissa kasvaa suuria <a href="#" title="Jalo lehtipuu on vaatelias puulaji, joka kasvaa vain kaikkein suotuisimmilla paikoilla. Esimerkiksi tammi." rel="nofollow ugc noopener">jaloja lehtipuita</a>. </div> <div> </div> <div> </div> <div><strong>Tammi</strong> on puistojen komeimpia puita. Luonnonvaraisena sitä kasvaa vain Lounais-Suomessa, muun muassa Turun Ruissalossa. Tammi on tunnettu <a href="#" title="Terho on tammen pähkinä." rel="nofollow ugc noopener">terhoistaan</a>, joista varsinkin oravat ja närhet pitävät. Tammesta valmistetaan huonekaluja ja lattiaparkettia.</div> <div><em> </em></div> <div><strong>Vaahteran</strong> lehden moni tunnistaa, sillä se on piirretty Kanadan lippuun. Syksyllä, kun lehden soluista tärkeät viherhiukkaset otetaan talteen, vaahteran lehtien muut värit tulevat näkyviin. Tällöin vaahterametsikkö loistaa monivärisenä kauas. </div> <div> </div> <p><strong>Lehmus</strong> menestyy luonnonvaraisena Etelä- ja Keski-Suomessa. Puistopuuna sitä on istutettu muun muassa Rovaniemellä. Lehmuksen tunnistaa sydämenmuotoisista lehdistään.<br/> <br/> </p> <div> <p><strong>Jalavan</strong> tunnistaa teräväkärkisistä, tummanvihreistä lehdistään. <strong>Saarni</strong> on melko harvalukuinen puistopuu. Saarnen lehti muistuttaa pihlajan lehteä, sillä se muodostuu kymmenkunnasta lehdykkäparista.</p> </div> <div> </div> <div>Eräät puut, kuten koivut ja lepät, ovat <b>tuulipöytteisiä</b>. Ne tuottavat keväällä valtavan määrän siitepölyä. Koska monet ihmiset ovat allergisia siitepölylle, kaupungin puistoissa ei anneta juurikaan kasvaa koivuja eikä leppiä. Eräissä puistoissa on harvinaisena hevoskastanjaa ja erikoisia puiden muunnoksia, kuten visakoivuja ja pirkkalankoivua.</div> <div> </div> <div>Puistoissa on usein myös <a title="Havupuiden lehdet ovat ohuita neulasia. Havupuut lisääntyvät käpyjen avulla. Esimerkiksi mänty ja kuusi. ">havupuita</a>. Kuusen ja männyn lisäksi <strong>lehtikuusi</strong>, <strong>sembramänty</strong> ja <strong>tuija</strong> ovat melko yleisiä puiston puita. <strong>Pihdat</strong> ovat myös yleisesti puistoihin istutettuja kuusia. Ne eroavat tavallisesta kuusesta muun muassa erilaisten neulasten perusteella. <strong>Lehtikuusi</strong> on poikkeuksellinen havupuu, sillä se pudottaa pehmeät neulasensa talveksi maahan.</div> <div><a href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/elinymparistot/metsat/lehtimets%C3%A4/lehto/puiston-puita#top" title="puiston_puut.jpg"><img src="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/elinymparistot/metsat/lehtimets%C3%A4/lehto/puiston-puita:file/photo/08d2fb5ae086304e28eebd24f3f9afa101807aec/puiston_puut.jpg" alt="puiston_puut.jpg" title="Puiston puita" class="inline" loading="lazy"/></a></div> <div><em>Puiston puita: 1. Tammi, 2. Vaahtera, 3. Lehmus, 4. Saarni, 5. Jalava.</em></div> <div> </div> 2013-08-08T10:34:59+03:00 https://peda.net/id/n4mnG 2013-08-08T10:34:59+03:00 <dl><dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/puistot/puiston_kasveja/ppk/lehmus2#top" title="puistolehmus_oharma_turku__MG_3956.jpg"><img src="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/puistot/puiston_kasveja/ppk/lehmus2:file/thumbnail/2e486e5a2ea09832c3855ed9a3009c3abca63f8c/puistolehmus_oharma_turku__MG_3956.jpg" alt="" title="Lehmus" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Lehmus</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/puistot/puiston_kasveja/ppk/vaahtera#top" title="vaahtera_oharma_MG_1675.jpg"><img src="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/puistot/puiston_kasveja/ppk/vaahtera:file/thumbnail/3f040b3da65f22111e6ae9572cb3794f8f50399c/vaahtera_oharma_MG_1675.jpg" alt="" title="Vaahtera" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Vaahtera</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/puistot/puiston_kasveja/ppk/tammi#top" title="tammi_oharma_MG_1652.jpg"><img src="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/puistot/puiston_kasveja/ppk/tammi:file/thumbnail/6dbcedca51b5c49295ed621b605b15a8f52afba3/tammi_oharma_MG_1652.jpg" alt="" title="Tammi" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Tammi</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/puistot/puiston_kasveja/ppk/saarni#top" title="saarni_kesakuu_2010_sveistola_045.jpg"><img src="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/puistot/puiston_kasveja/ppk/saarni:file/thumbnail/34014ca26035f96a4486918f40e2e1a8bffd55e7/saarni_kesakuu_2010_sveistola_045.jpg" alt="" title="Saarni" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Saarni</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/puistot/puiston_kasveja/ppk/jalava#top" title="vuorijalava_oharma_turku__MG_3802.jpg"><img src="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/puistot/puiston_kasveja/ppk/jalava:file/thumbnail/4a99c36f8d9631da697325bc1f2dbb584728f6eb/vuorijalava_oharma_turku__MG_3802.jpg" alt="" title="Jalava" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Jalava</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/puistot/puiston_kasveja/ppk/lehtikuusi#top" title="lehtikuusi_sveistola.JPG"><img src="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/puistot/puiston_kasveja/ppk/lehtikuusi:file/thumbnail/7fb7316e35985fea30a66f58c3ea9f2046e3ba4a/lehtikuusi_sveistola.JPG" alt="" title="Lehtikuusi pudottaa lehtensä talveksi." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Lehtikuusi pudottaa lehtensä talveksi.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/puistot/puiston_kasveja/ppk/mknjmmkommtojnmkm#top" title="marjakuusi_sveistola.JPG"><img src="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/puistot/puiston_kasveja/ppk/mknjmmkommtojnmkm:file/thumbnail/0aa25daef26104702e19c668e115546cae6edb96/marjakuusi_sveistola.JPG" alt="" title="Marjakuusi. Kasvin neulaset ja marjaa muistuttavat kävyt ovat myrkyllisiä! Marjakuusen tunnistaa oksasta, jossa neulaset muodostavat kampamaisia muodostelmia." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Marjakuusi. Kasvin neulaset ja marjaa muistuttavat kävyt ovat myrkyllisiä! Marjakuusen tunnistaa oksasta, jossa neulaset muodostavat kampamaisia muodostelmia.</dd> </dl> 2013-08-08T10:34:59+03:00 https://peda.net/id/L3ndH 2013-01-05T07:49:12+02:00 <div><span class="right"><a href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kasvit/yksisirkkaiset_siemenkasvit/liljakasvit/liljat/lilja#top" title="shutterstock_33970381.jpg"><img src="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kasvit/yksisirkkaiset_siemenkasvit/liljakasvit/liljat/lilja:file/photo/96c1bee1f7fa55432b90e661f7c322da4a0ebdba/shutterstock_33970381.jpg" alt="shutterstock_33970381.jpg" title="Lilja" class="inline" loading="lazy"/></a></span></div> <div> </div> <div>Puistoihin istutetaan kasveja, jotka kukkivat kauniisti. Eräät niistä on pensaita. Tunnetuin kukkiva pensas on pihasyreeni, jonka kukkien huumaavaa tuoksua voi aistia loppukeväällä. Perennat ovat monivuotisia kukkakasveja. Niiden maanpäälliset osat kuolevat talveksi, mutta maan alla säilyy talven yli hengissä sipuli tai maavarsi.</div> <div> </div> <div>Tunnetuimpia sipulikasveja ovat tulppaani, krookus, narsissi. Nämä sipulikasvit kukkivat jo aikaisin keväällä, joten ne ovat monien puistossa kävelevien ilona kun kevät on muuten vasta tuloillaan. Sipulikasvi talvehtii sipulissa olevan ravinnon avulla. Tästä syystä ne ovat monivuotisia, eli niitä ei tarvitse istuttaa joka vuosi kukkapenkkiin uudestaan.</div> <div> </div> <div>Kesällä kukkivat monet komeat kukkakasvit, kuten pioni, angervot ja liljat. Ruusut ja pensashanhikki kukkivat vasta loppukesällä.</div> <div> </div> <div> </div> <div><i>Kuvassa on lilja. Huomaa kukassa olevien varsien päässä olevat paksunnokset, joissa syntyy siitepölyä. </i></div> <div> </div> <div> </div> 2013-08-08T10:34:59+03:00 https://peda.net/id/jTdH 2013-08-08T10:34:59+03:00 <dl><dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/puistot/puiston_kasveja/pk/tjlisa#top" title="shutterstock_2077446.jpg"><img src="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/puistot/puiston_kasveja/pk/tjlisa:file/thumbnail/a2ee341fb461c3551e8ae38e4990ea470dbdce62/shutterstock_2077446.jpg" alt="" title="Tulppaaneja ja liljoja istutetaan sipulien avulla." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Tulppaaneja ja liljoja istutetaan sipulien avulla.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/puistot/puiston_kasveja/pk/tkkp#top" title="shutterstock_73778437.jpg"><img src="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/puistot/puiston_kasveja/pk/tkkp:file/thumbnail/083611669d164f1c144bd7eae5cfa1b49ede5b8a/shutterstock_73778437.jpg" alt="" title="Sipulikasvit, kuten narsissit ja tulppaanit, kukkivat keväisin puistoissa." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Sipulikasvit, kuten narsissit ja tulppaanit, kukkivat keväisin puistoissa.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/puistot/puiston_kasveja/pk/lok#top" title="shutterstock_33970381.jpg"><img src="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/puistot/puiston_kasveja/pk/lok:file/thumbnail/96c1bee1f7fa55432b90e661f7c322da4a0ebdba/shutterstock_33970381.jpg" alt="" title="Liljat ovat kauniita!" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Liljat ovat kauniita!</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/puistot/puiston_kasveja/pk/potjvtvsloth#top" title="pihasyreeni_oharma_kaarina__MG_4687.jpg"><img src="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/puistot/puiston_kasveja/pk/potjvtvsloth:file/thumbnail/bfd09957b8a1150080badd21472a669ccd0ca64f/pihasyreeni_oharma_kaarina__MG_4687.jpg" alt="" title="Pihasyreeni on tyypillisesti joko violetti- tai valkokukkainen, sen lehti on tunnusomaisen herttamainen." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Pihasyreeni on tyypillisesti joko violetti- tai valkokukkainen, sen lehti on tunnusomaisen herttamainen.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/puistot/puiston_kasveja/pk/ripnkkv#top" title="ruusu_oharma_turku__MG_1805.jpg"><img src="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/puistot/puiston_kasveja/pk/ripnkkv:file/thumbnail/b673075c2f20eeea21a5e4ad6eb49ff7b3c9c614/ruusu_oharma_turku__MG_1805.jpg" alt="" title="Ruusuja istutetaan puistoihin niiden kauniiden kukkien vuoksi." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Ruusuja istutetaan puistoihin niiden kauniiden kukkien vuoksi.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/puistot/puiston_kasveja/pk/rmttms#top" title="ruusu_oharma_turku__MG_1827.jpg"><img src="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/puistot/puiston_kasveja/pk/rmttms:file/thumbnail/7b2aec171029096048ced0efb7e32f5238ef81ec/ruusu_oharma_turku__MG_1827.jpg" alt="" title="Ruusujen marjat tarjoavat talviravintoa monille siemensyöjälinnuille." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Ruusujen marjat tarjoavat talviravintoa monille siemensyöjälinnuille.</dd> </dl> 2013-08-08T10:34:59+03:00 https://peda.net/id/rRmRH 2013-01-04T07:42:25+02:00 <div><span class="right"><a href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/sienet/jakalat/rps/rps#top" title="raidanisokarve_oharma__MG_2940.jpg"><img src="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/sienet/jakalat/rps/rps:file/photo/6357caf755e9a5afb28443d2c0ed2b73f6c1ebcf/raidanisokarve_oharma__MG_2940.jpg" alt="raidanisokarve_oharma__MG_2940.jpg" title="Raidanisokarve (Parmelia sulcata)" class="inline" loading="lazy"/></a></span></div> <div> </div> <div><strong>Jäkälät</strong> ovat sieniä, joiden kanssa elää leviä yhteiselämää eli <strong><abbr title="Symbioosi on yhteiselämänmuoto, jossa molemmat osakkaat hyötyvät toisistaan.">symbioosia</abbr></strong>. Jäkälän sieniosa kerää vettä ja leväosa tuottaa molemmille sokeria yhteyttämällä.</div> <div> </div> <div>Jäkälässä ei ole juurta, vartta eikä lehtiä.</div> <div> </div> <div>Jäkälät viihtyvät hyvin kuivilla ja aurinkoisilla paikoilla. Jäkälät ovat herkkiä ilmansaasteille. Tästä syystä jäkäliä ei kasvanut juuri lainkaan kaupunkien keskustoissa parikymmentä vuotta sitten.</div> <div> </div> <div>Kaikkein herkimpiä ilmansaasteille ovat isot jäkälät, kuten naava ja luppo. Eri jäkälälajit poikkeavat toisistaan rakenteeltaan ja väritykseltään. Niiden määrittäminen ei olekaan aina kovin vaikeaa.</div> <div> </div> <div>Puilla elää monia jäkälälajeja. Karvejäkälät ovat niistä yleisimpiä. Valokuvan raidanisokarve on yleinen lehtipuiden rungoilla elävä jäkälä. </div> <div><em> </em></div> <div><em> </em></div> 2013-08-08T10:34:59+03:00 https://peda.net/id/dRQRH 2013-01-04T07:45:14+02:00 <div><em><span class="right"><a href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kasvit/sammalet/khc/khc#top" title="kalliopalmikkosammal_oharma_MG_2793.jpg"><img src="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kasvit/sammalet/khc/khc:file/photo/94e1c5b813dddce768a1e55a4a5a5728d68ed2cc/kalliopalmikkosammal_oharma_MG_2793.jpg" alt="kalliopalmikkosammal_oharma_MG_2793.jpg" title="Kalliopalmikkosammal (Hypnum cupressiforme)" class="inline" loading="lazy"/></a></span></em></div> <div> </div> <div>Puiden rungoilla kasvaa monia <strong>sammalia</strong>.</div> <div> </div> <div>Sammalet ovat alkeellisia kasveja, joilla ei ole juuria eikä kukkia.</div> <div> </div> <div>Sammalet viihtyvät parhaiten varjoisilla ja kosteilla paikoilla. Sateella sammalet imevät kaikilla osillaan puiden runkoja pitkin valuvaa vettä.</div> <div> </div> <div>Sammalet lisääntyvät <abbr title="Itiö on sammalen solu, jonka avulla sammal lisääntyy. Itiö ei ole siemen.">itiöiden</abbr> avulla. Itiöstä kasvaa uusi sammalkasvi.</div> <div><em> </em></div> <div>Puun rungolla kasvavista jäkälistä ja sammalista ei ole puulle haittaa.  </div> <div> </div> <div>Valokuvan kalliopalmikkosammal voi kasvaa kivillä ja puiden tyvillä. Sen varret näyttävät palmikoilta.</div> <div><em> </em></div> 2013-08-08T10:34:59+03:00