https://peda.net/id/TjM3r2 2014-05-19T10:56:04+03:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/T3LQQr 2014-11-21T10:37:02+02:00 <table border="1"> <tbody> <tr> <td colspan="2">Mitä arviointitietoa kerätään alueenne elinikäisestä ohjauksesta (TNO-palveluista)?</td> </tr> <tr> <td>Etelä-Pohjanmaa <p>Palvelua tarjoavat organisaatiot toteuttavat omien laatujärjestelmiensä edellyttämiä palautekyselyjä ja arviointikyselyjä. <br/> <br/> ELO-strategian laadinnan yhteydessä E-P:n ELYn koordinoima ELO – iskuryhmä teki nelikenttäkyselyn koskien kunkin toimijan a) ohjausroolia, resursseja ohjaukseen ja ohjauksen haasteita.</p> <p>Hankkeissa on kartoitettu ohjauspalvelujen kattavuutta ja ohjausmenetelmiä (mm. EPn Aikuiskoulutusfoorumi, Palvelupiste – AikuiskoulutusEP ja Opin Ovi EP).</p> </td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Etelä-Savo<br/> Meillä valmistui juuri asiasta seminaarityö (Anu Martikainen Itä-Suomen yliopistosta), jossa on koottu asiat, jotka kaipaavat kehittämistä erityisesti arvioinnin kannalta. Työtä on tarkoitus jatkaa opinnäytetyöksi ja mahdollisesti lisätä aiheeseen muita töitä, millä saadaan alueen tavoitteiden kannalta laadittua tutkimukseen perustuvaa arviointitietoa. TE-toimiston nuorten palvelujen virkailijalta (Mirva Holopainen) tuli myös MAMK:n opinnäytetyö nuorten palveluista nuorten kokemuksien kautta, mikä on erittäin tärkeää TE-palvelujen arvioinnissa ja toiminnan kehittämisessä. Myös Mikkelin ammattikorkeakoulu (Juvenia erityisesti) on mukana tutkimuksen keinoin. Lapin AVI keräsi juuri nuorten ohjaus- ja palveluverkostoista tietoa kunnilta suoraan, mitä tullaan käyttämään myös hyödyksi. Olen myös itse kerännyt kevyellä kyselyllä alueen toimijoilta verkostosta tietoa. Aiomme hyödyntää myös muita tutkimuksia (Kuntoutussäätiö, Nuorisotutkimusseura ym.) Ensivaiheessa tarkoitus on lähteä välittömän sähköisen palautteen tielle yksinkertaisesti :) ja :( .</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Häme<br/> ELO-ryhmät seuraavat yleisellä tasolla TNO-palveluiden toteutumista ja laatua. Kukin organisaatio vastaa itse toimintansa seuraamisesta omilla palautejärjestelmillään.</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Kaakkois-Suomi <br/> Kullakin ELO-verkoston organisaatiolla on tulostavoitteensa, joita seurataan. Esimerkiksi keskeyttämisen ehkäiseminen, 55 ov amk:t ja yliopistot. Laadukkaat TNO-palvelut vaikuttavat välillisesti tuloksiin. <br/> <br/> Seuranta kuuluu toimintaohjelmaan yleisellä tasolla. ELY-keskuksessa tulosseurantaa kootaan systemaattisesti Toiminnanohjaus -toiminnossa.</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Kainuu<br/> ELO-ryhmä seuraa yleisellä tasolla ohjauksen toteutumista. Organisaatioilla on omat tavoitteensa ja seurantajärjestelmänsä.</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Keski-Suomi<br/> <br/> Jokaisella organisaatiolla on omat toimintatapansa laatu- ja vaikuttavuustiedon keräämisessä ja arvionnissa, samoin osalla on TNO-palveluihin joiltain osin kytkeytyviä tulostavoitteitakin. <br/> <br/> Eri organisaatioiden tietoken kokoaminen yhteen on haasteellista eikä sitä olla vielä yritetty. Jatkossa tätä aihetta on tarkoitus käsitellä ELO-ryhmässä, että löydetäänkö mitään mahdollisuuksia tiedon yhteiseen jakamiseen. Kukin toimija voi tietysti kertoa oman toimintansa tuloksista muille toimijoille, mutta tuoko se mitään suurta lisäarvoa muille tahoille - ehkä tuokin, tätä pitää jatkossa pohtia.</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Lappi<br/> Menestyjäksi Lapissa –projekteissa on kerätty/kerätään arviointitietoa seuraavasti: 1) Alkukartoitus TNO-verkoston toiminnasta s. 2012, 2) TNO–toimijaverkoston tilannekatsaus s. 2013, 3) Koulutustarvekyselyt TNO-toimijoille s. 2012, 4) TNO-koordinaatioryhmän toiminnan itsearviointikysely k. 2013, 5) TNO-koordinaatioryhmän toiminnan palautekeskustelu s. 2013, 6) Selvitystyö TNO-palveluista ja aikuiskoulutuksesta asiakasnäkökulmasta on aloitettu toukokuussa 2014. Kysely kohdennetaan lappilaiselle työikäiselle väestölle, valmis lokakuun lopussa 2014.<br/> Lapin aikuiskoulutusosaamisen kehittäminen ja tutkimus –hankkeessa toteutetaan parhaillaan selvitystä aikuisten kanssa työskentelevien ohjaus- ja menetelmäosaamisen hallinnan tasosta Lapin alueella.</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Pirkanmaa<br/> Oppilaitoksilla on omiin laatujärjestelmiinsä liittyen seuranta myös ohjauksen toimivuudesta ja te-hallinnolla omat asiakastyytyväisyyskyselynsä. Tampereen kaupunki on tehnyt jo pitkään ohjauksen tila-selvityksiä omien ohjauspalveluidensa osalta. Seutunuotta-hanke on selvittänyt Tampereen seutukunnan osalta palveluvajeita Nuorisotakuun toteutumisen näkökulmasta. ELO-ryhmän toimintaan liittyen tänä vuonna valmistui webropol-kysely, jonka tulosten perusteella voidaan jossakin määrin arvioida ohjauspalveluiden tilaa koko maakunnan osalta.</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Pohjanmaa</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Pohjois-Karjala<br/> Kukin organisaatio, oppilaitos, TE-hallinto jne. kokoaa omia asiakaspalautteita mutta ne eivät kohdistu suoraan TNO-palveluihin vaan yleisemmin omaan toimintaan. Erilaisista kyselyistä ei näin ollen koota tai edes ole mahdollista koota mitään alueellista yhteenvetoa. Tämän vuoksi myöskään tämän osion muihin kysymyksiin ei ole mahdollista vastata.</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Pohjois-Pohjanmaa</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Pohjois-Savo<br/> Organisaatioilla on omat palautejärjestelmät, joita ei ole sovitettu yhteen. Tietoa elinikäisen ohjauksen periaatteiden mukaisesta asiakaslähtöisyydestä, ohjauspalvelun saatavuudesta ja kattavuudesta ei ole koottu laaja-alaiseksi alueelliseksi tiedoksi. <br/> <br/> Osana alueen toimintasuunnitelmaa on laadittu laadunvarmennustyökalu. Elinikäisen oppimisen laadunvarmennustyökalu on tarkoitettu joustavaksi apuvälineeksi ohjaustoimijoille. Työkalu on jaettu neljään osa-alueeseen, joiden kaikkien lähtökohtana on asiakas. Osa-alueet ovat Asiakaskeskeisyys, Asiakkaan aktivoiminen, Ohjauspalvelujen saatavuus, Laadunvarmennus asiakasnäkökulmasta. Työkalu on otettu käyttöön osassa organisaatioissa ja sen avulla saadaan toivottavasti jatkossa tietoa toiminnan suunnittelua varten.</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Satakunta<br/> ELO-ryhmä seuraa yleisellä tasolla ohjauksen toteutumista. Organisaatioilla on omat tavoitteensa ja seurantajärjestelmänsä.</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Uusimaa</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Varsinais-Suomi<br/> Turussa perusopetuksen opinto-ohjaajat keräävät suoraa palautetta oppilailta mm. oppilaanohjauksesta. Myös OpinOvi-palvelupisteessä kerätään suoraa asiakaspalautetta. Käytössä ovat luonnollisesti valtakunnalliset palautejärjestelmät (Opal, Uraopal, Aipal) sekä oppilaitosten omat palautejärjestelmät.</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Svensk vägledning</td> <td> </td> </tr> </tbody> </table> 2014-05-19T10:56:52+03:00 https://peda.net/id/TMHdQnd 2014-11-21T10:39:15+02:00 <br/> <table border="1"> <tbody> <tr> <td colspan="2">Millä tavalla ja kuinka usein tietoa kerätään?</td> </tr> <tr> <td>Etelä-Pohjanmaa <p>Palveluntuottajat keräävän palautteita sisäisten toimintasuunnitelmien mukaisesti. ELO - Strategian laadinnan yhteydessä ja strategiaa päivitettäessä / arvioitaessa keskimäärin vuosittain. Kyselyt ja keskustelut ELO – ryhmässä.</p> <p>Eri kehittämishankkeissa hankkeissa suunnitelman ja sopimuksen mukaan</p> <p>Laajemmin maakuntastrategian ja AMKESUn päivityksen yhteydessä verkostotapaamisissa.</p> </td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Etelä-Savo<br/> Vielä emme kerää järjestelmällisesti muuta kuin ministeriöistä tullutta tietoa ELYssä, mikä on niukkaa. Syksyllä sovitaan käytännössä, miten kukin sitä kerää ja mistä asioista maakunnan ja omien tavoitteisiin pääsemiseksi.</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Häme<br/> Organisaatiot keräävät tietoa omalta osaltaan. Alueellista koottua ja laajaa tiedonkeruuta ei ole.</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Kaakkois-Suomi<br/> ELY-keskuksessa seurantakoosteet neljännesvuosittain liittyen tulosohjaukseen ja tulosseurantaan.</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Kainuu<br/> Organisaatiot keräävät tietoa omalta osaltaan. Alueellinen tiedonkeruu ei ole systemaattista.</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Keski-Suomi<br/> <br/> Ks. kysymyksen 1 vastaus.</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Lappi<br/> Em. kyselyt on toteutettu sähköisinä kyselyinä, koordinaatioryhmän toimintaa on arvioitu myös yhteisillä keskusteluilla kokouksissa.</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Pirkanmaa<br/> Tietojenkeruu ei ole systemaattista. Tehtävä voisi olla ELYjen ja AVIen yhteinen aihealue osana peruspalveluiden arviointia?</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Pohjanmaa</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Pohjois-Karjala <br/> Kukin organisaatio omalla tavallaan omien tavoitteidensa mukaisesti.</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Pohjois-Pohjanmaa</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Pohjois-Savo<br/> Kukin organisaatio omalla tavallaan omien tavoitteidensa mukaisesti.Tiedonkeruu ei ole vielä tällä hetkellä koko alueen näkökulmasta systemaattista.</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Satakunta<br/> Ei koordinoitua tiedonkeruuta.</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Uusimaa</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Varsinais-Suomi<br/> Organisaatioissa sovitulla tavalla sekä sähköisesti että paperilomakkeilla.</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Svensk vägledning</td> <td> </td> </tr> </tbody> </table> 2014-05-19T10:58:09+03:00 https://peda.net/id/rH3hFr 2014-11-21T10:42:31+02:00 <table border="1"> <tbody> <tr> <td colspan="2">Kuka on vastuussa alueellisen tiedon kokoamisesta?</td> </tr> <tr> <td>Etelä-Pohjanmaa<br/> Jokainen organisaatio vastaa kokoamisesta itse. Laajemmalla sektorilla tietoja kokoavat Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, maakunnan liitto ja TE-toimisto, osin koulutukset järjestäjät (AMKESU, Opinlakeus).</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Etelä-Savo<br/> Vielä ei ole sovittu erikseen asiasta, mutta toisaalta ELYn koordinointitehtävä viittaa siihen, että jotenkin tätä kautta asiaa olisi pyöräytettävä. Kukin organisaatio seuraa omia tulostietojaan ja tekee niiden perusteella muutoksia toimintaansa. Tvaoitteena on luoda maakunnalliset arvioinnin yhteiset keinot, joita voidaan viestinnän avulla levittää ja saada tietoa onnistumisesta ja kehittämiskohteista.</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Häme<br/> Kuikin organisaatio vastaa itse tiedon keruusta. Organisaatiorajat ylittävää toimijaa tai vastuuta ei ole.</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Kaakkois-Suomi<br/> Kukin organisaatio tekee tulosseurantaa. ELY-keskulla on omat tulostavoitteensa, joihin se tähtää <br/> hyödyntämällä ELOn kehittämistoimintaa, koulutuksia, verkostovalmennuksia ja kaikkinensa informaatio-ohjausta.</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Kainuu<br/> ELO-ryhmä vastaa periaatteessa, mutta menettelyjä ei vielä ole sovittu.</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Keski-Suomi<br/> <br/> Ks. kysymyksen 1 vastaus.</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Lappi<br/> Em. tiedot on koottu hankkeissa.</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Pirkanmaa<br/> Kunkin organisaatio vastaa omasta tiedonkeruustaan. Arviointitiedon (kevyestä!) keruusta on olisi sovittava aluetasolla.</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Pohjanmaa</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Pohjois-Karjala<br/> Kukin toimija vastaa itse tiedon keräämisestä. Organisaatiorajat ylittävää toimijaa tai vastuuta ei ole.</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Pohjois-Pohjanmaa</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Pohjois-Savo<br/> Alueellisen tiedonkeruun lähtökohtana on toistaiseksi ollut organisaatiolähtöisyys. Alueellista tietoa on koottu alueen toimintasuunnitelman laatimiseksi toimijahaastatteluin.</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Satakunta<br/> Jokainen organisaatio oman aikataulun mukaan.</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Uusimaa</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Varsinais-Suomi<br/> Kukin toimija vastaa itse tiedon keräämisestä. Organisaatiorajat ylittävää toimijaa tai vastuuta ei ole.</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Svensk vägledning</td> <td> </td> </tr> </tbody> </table> 2014-05-19T10:58:41+03:00 https://peda.net/id/GTTQGd 2014-11-21T10:43:47+02:00 <table border="1"> <tbody> <tr> <td colspan="2">Miten arviointitietoa käytetään ohjauksen tilan ja laadun arvioimisessa?</td> </tr> <tr> <td>Etelä-Pohjanmaa <p>Arviointitietoa hyödynnetään maakunnallisessa ohjauksen strategiatyössä ja siihen pohjautuvissa konkreettisissa toimenpiteissä ja ohjelmissa sekä kehittämistyössä esim. hankkeistaminen.</p> </td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Etelä-Savo<br/> Esim. Opin ovi Etelä-Savo on kehittänyt laadun arviointia, jota tullaan käyttämään hyväksi ELO-toiminnan arvioinnissa. Monilla toimijoilla on omat laatujärjestelmänsä, mikä kytkeytyy oman toiminnan arviointiin. Aluellista tulosseurantaa voidaan käyttää sitten järjestelmällisesti hyväksi ELO-kokoontumissa, kun tarkemmat kehittämiskohteet ja niihin liittyvä arviointi on sovittu.</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Häme<br/> Kukin organisaatio hyödyntää itse omia tietojaan oman toimintansa kehittämisessä.</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Kaakkois-Suomi<br/> Kukin organisaatio käyttää arviointitietoa omassa organisaatiossaan sovitulla tavalla ja esim. laatujärjestelmän edellyttämällä tavalla. Alueellista tulosseurantatietoa käsitellään mm. ELO-foorumissa ja OTE-jaostossa.</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Kainuu<br/> Toistaiseksi ennen kuin menettelytavoista on sovittu, organisaatiot käyttävät tietoa itsenäisesti.</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Keski-Suomi<br/> Eri laadunarviointimalleja on aloitettu tarkastella, mikä ja miten voisimme tuoda esille olennaisia ohjauksen kysymyksiä ja keskiarvojen taakse piiloutuvia ongelmia. Kuitenkin tilastoista näemme, että pudokkuutta edistävät tekijät ovat kasvaneet yhteiskunnassa. Hankkeissa kehitettyjä ohjausmalleja on vaikea &quot;tavoittaa&quot;, kun projektipäällikkö ei ole enää toetuttajaorganisaatiossa. Eri arviointimalli kohtaavat vaikeasti tarpeen hajautuneen ohjauksen arvioinnin kokoamista ja toisaalta järjestelmässä olevien kehittämistarpeiden löytämistä.</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Lappi<br/> Arviointitietojen yhteenvedot käsitellään Lapin TNO-toimijoiden alueryhmissä, koordinaatioryhmässä ja Menestyjäksi Lapissa –hankkeen ohjausryhmässä. Näin varmistetaan tiedon kulku laajasti eri toimijoiden ja heidän taustaorganisaatioiden välillä.</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Pirkanmaa<br/> Kukin organisaatio ratkaisee itse tietojen hyödyntämisestä.</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Pohjanmaa</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Pohjois-Karjala<br/> Kukin organisaatio hyödyntää itse omia tietojaan.</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Pohjois-Pohjanmaa</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Pohjois-Savo<br/> Organisaatiot hyödyntävät omaa palaute- ja arviointitietoa sisäisessä kehittämistyössään. Elinikäisen ohjauksen alueellisessa johtoryhmässä käydään keskustelua eri organisaatioiden ohjauksen toimintasuunnitelmien tilanteesta ja kehittämistarpeista.</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Satakunta<br/> Jokainen organisaatio hyödyntää omia tietojaan sekä ELO-ryhmässä nostetaan esiin ajankohtaisia tarpeita ohjaukseen liittyen. Pitemmällä aikajänteellä koottu tieto hyödynnetään ELO-ryhmän toimintasuunnitelmassa.</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Uusimaa</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Varsinais-Suomi<br/> Kukin toimija käyttää arviointitietoa omassa organisaatiossaan sovitulla ja esim. laatujärjestelmän edellyttämällä tavalla. Vuonna 2015 kaikissa oppilaitoksissa on oltava käytössä laatujärjestelmä.</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Svensk vägledning</td> <td> </td> </tr> </tbody> </table> 2014-05-19T10:59:25+03:00 https://peda.net/id/THGM2H2 2014-11-21T10:46:28+02:00 <br/> <table border="1"> <tbody> <tr> <td colspan="2">Miten arviointitietoa käytetään alueellisessa ohjausjärjestelyjen toiminnan uudelleen visioinnissa?</td> </tr> <tr> <td>Etelä-Pohjanmaa <p>Arviointitietoa analysoidaan visioinnin näkökulmasta mm. seuraavilla foorumeilla:</p> <p>-Elinikäisen ohjauksen koordinointiin liittyvissä työryhmissä ja kokouksissa, mm. maakunnallinen ELO – ryhmä</p> <p>-Maakuntaliiton maakuntaohjelman ja sen toimeenpanosuunnitelman valmisteluissa</p> <p> -Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman (KESU) laadinnassa ja ennakoinnissa </p> <p>-Etelä-Pohjanmaan aikuiskoulutusfoorumissa </p> <p>-Koulutuksen järjestäjäkohtaiset ohjausstrategiat ja pedagoginen johtaminen</p> </td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Etelä-Savo<br/> Vrt. ed. vastaukseen, samalla tavalla! Hankkeissa tehdään vaikuttavuusarviointeja, mistä kytketään asiat myös esim. ESR-ohjelamn arviointiin ja maakuntaohjelmaan.</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Häme<br/> Kukin organisaatio ratkaisee ja hyödyntää itse omia tietojaan omassa kehittämistyössään.</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Kaakkois-Suomi<br/> ELO-foorumissa seurataan toimintaa ja tuloksia vuorovaikutuksellisissa kokouksissa vuosittain ja tarvittaessa useamminkin. Välillisesti maakuntaohjelmissa.</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Kainuu<br/> Organisaatiokohtainen tuodaan ELO-ryhmään, joka käyttää sitä toimenpidesuunnitelman päivittämisessä.</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Keski-Suomi<br/> Olemme lähteneet kokonaiskuvan arvioinnin sijaan ratkomaan &quot;pullonkauloja&quot;, jolloin arvioinnissa keskitytään pitkittyviin ohjauprosesseihin, ylisuuriin asiakas pääriin jne.</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Lappi<br/> Selvitystyö Lapin TNO-palveluista ja aikuiskoulutuksesta asiakasnäkökulmasta antaa arvokasta tietoa, miten työikäinen väestö tuntee lappilaiset aikuiskoulutustarjoajat ja miten he näkevät Lapin TNO-palvelut. Selvityksen avulla kartoitetaan kehittämisehdotuksia Lapin TNO-palveluiden edelleen kehittämiseksi.</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Pirkanmaa<br/> ELO-ryhmä kerää ja hyödyntää arviointitietoa pitkin matkaa oman työnsä suunnitteluun ja informaatio-ohjauksensa pohjaksi.</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Pohjanmaa</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Pohjois-Karjala</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Pohjois-Pohjanmaa</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Pohjois-Savo<br/> Pohjois-Savossa on laadittu alueellinen strategia ja toimintasuunnitelma vuosille 2014-2018. Laadintaprosessin aikana luotiin alueellinen ELOvisio, joka pohjautuu toimijoiden näkemyksiin ja tietoon elinikäisen ohjauksen tilasta maakunnassa.</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Satakunta<br/> Organisaatiokohtaiset tiedot tuodaan ELO-ryhmään, joka käyttää sitä toimintasuunnitelman päivittämisessä.</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Uusimaa</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Varsinais-Suomi<br/> Vuosina 2012-2013 toteutetussa maakunnallisessa koulutuksen strategiaprosessissa ohjauksen kokonaisuutta valmistelleella työryhmällä oli käytössään myös alansa arviointitietoja.</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Svensk vägledning</td> <td> </td> </tr> </tbody> </table> 2014-05-19T10:59:53+03:00 https://peda.net/id/GdLtNFQN 2014-11-21T10:49:53+02:00 <table border="1"> <tbody> <tr> <td colspan="2">Miten arviointitietoa käytetään alueellisessa ohjausjärjestelyjen päätöksenteossa?</td> </tr> <tr> <td>Etelä-Pohjanmaa<br/> Ennakointi- ja seurantatieto on tärkeää mm. ELY-keskuksissa ELO-toiminnan koordinaatiotehtävässä ja työvoimapalvelujen hankkimisessa, Etel-Pohjanmaan liiton strategiatyössä ja KESU-työssä, Opinlakeus oppilaitosverkoston AMKESUtyössä sekä organisaatioiden omassa sisäisessä kehittämistyössä.</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Etelä-Savo<br/> Vrt. ed. sama vastaus!</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Häme<br/> Kts. edellinen vastaus</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Kaakkois-Suomi<br/> Seuranta- ja ennakointitietoa käytetään ELY-keskuksessa ja ELO-foorumissa sekä OTE-jaostossa. Toimintaohjelmaa 2014-2020 seurataan ja mahdollistetaan keskustelu resurssien suuntaamiseksi.</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Kainuu<br/> Ks. kysymys 5:n vastaus</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Keski-Suomi<br/> Kokonaisvaltaista päätöksentekoa ei ole. Kukin toimija suuntaa resurssinsa suhteessa omiin tulostavoitteisiinsa. Toimintoja pyritään liittämään yhteen paremman tuloksen saavuttamiseksi. ELO-ryhmässä sekä maakunnallisissa osaamisen ja työllisyyden kehittämisryhmissä käsitellään esiin nostettuja kysymyksiä. Rakennerahastohankkeiden sisällöllisessa arvioinnissa käytetään eri viranomaisten asiantuntemusta.</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Lappi<br/> TNO-palvelujen koordinaatioryhmän kautta seutukuntiin ja seutukuntien koulutusorganisaatioihin, myös Lapin ELO –yhteistyöryhmään ja sen kautta Lapin aikuiskoulutuksen johtoryhmälle ja johtoryhmän kautta mukana olevien oppilaitoksien johtoryhmiin ja myös strategiseen toimintaan.</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Pirkanmaa<br/> Tästä ei ole kokonaiskuvaa. ELO-ryhmä kerää ja hyödyntää arviointitietoa pitkin matkaa oman työnsä suunnitteluun ja informaatio-ohjauksensa pohjaksi.</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Pohjanmaa</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Pohjois-Karjala</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Pohjois-Pohjanmaa</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Pohjois-Savo<br/> Tavoitteena on, että organisaatiot ovat sitoutuneet alueelliseen visioon ja toimintalinjauksiin tehdessään päätöksiä ohjausjärjestelyistä.</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Satakunta<br/> Kts. edellinen vastaus.</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Uusimaa</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Varsinais-Suomi<br/> Ei toistaiseksi millään tavalla pitkälti lainsäädännöllisistä esteistä johtuen.</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Svensk vägledning</td> <td> </td> </tr> </tbody> </table> 2014-05-19T11:00:22+03:00 https://peda.net/id/rNTmM3r 2014-11-21T10:50:48+02:00 <table border="1"> <tbody> <tr> <td colspan="2">Miten arviointitietoa käytetään alueellisessa ohjausjärjestelyjen kehittämisessä?</td> </tr> <tr> <td>Etelä-Pohjanmaa<br/> Katso edellinen kysymys. Samoilla foorumeilla.</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Etelä-Savo<br/> Vrt. ed. vastaukset, samalla tavalla!</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Häme<br/> ELO-ryhmien oman toiminnan kehittämisessä ja sitä kautta toivottavasti eri sidosryhmien toiminnan kehittämisessä.</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Kaakkois-Suomi<br/> Toimintaohjelmaa 2014-2020 seurataan ja mahdollistetaan keskustelu resurssien suuntaamiseksi ja ohjausjärjestelyjen kehittämiseksi. Esimerkiksi Verkostojen johtaminen - koulutus on tulossa. Laajempaa kehittämisjärjestelmää ei ole olemassa.</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Kainuu<br/> Ks. kysymys 5:n vastaus</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Keski-Suomi<br/> ks vastus 6</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Lappi<br/> Selvitystyön tulokset aikuisten kanssa työskentelevien ohjaus- ja menetelmäosaamisen hallinnan tasosta Lapin alueella hyödynnetään jatkossa laadittavaan suunnitelmaan osaamisen kehittämisestä.</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Pirkanmaa<br/> ELO-ryhmä kerää ja hyödyntää arviointitietoa pitkin matkaa oman työnsä suunnitteluun ja informaatio-ohjauksensa pohjaksi.</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Pohjanmaa</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Pohjois-Karjala</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Pohjois-Pohjanmaa</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Pohjois-Savo<br/> ELOstrategian toimintasuunnitelmaa muutetaan tarvittaessa vastaamaan alueellisia tarpeita. ELO johtoryhmä kerää, hyödyntää ja ohjaa käytössä olevan tiedon perusteella elinikäisen ohjauksen kehittämisen toimenpiteitä.</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Satakunta<br/> Kts. kysymys 5.</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Uusimaa</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Varsinais-Suomi<br/> OpinOvi-hankkeessa ohjauspalveluiden saatavuutta ja laatua on kehitetty saadun palautetiedon perusteella. Laajemmin organisoitua kehittämisjärjestelmää ei ole olemassa.</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Svensk vägledning</td> <td> </td> </tr> </tbody> </table> 2014-05-19T11:00:53+03:00 https://peda.net/id/GNdTLm 2014-11-21T10:52:57+02:00 <table border="1"> <tbody> <tr> <td colspan="2">Mitkä ovat alueellisten ohjausjärjestelyjen laadunvarmistuksen lähtökohdat ja periaatteet?</td> </tr> <tr> <td>Etelä-Pohjanmaa <p>Lähtökohtana aikuiskoulutuksen ohjausjärjestelyjen laadussa on ollut Etelä-Pohjanmaan aikuisohjauksen ja neuvonnan kehittämisohjelma 2012 – 2016.</p> <p>Vuonna 2014 ohjauksen kokonaisvaltainen laadunvarmistus Etelä-Pohjanmaalla perustuu elinikäisen ohjauksen (ELO) näkökulmasta seuraaville periaatteille:</p> <ol> <li>Ohjaus toimii koordinoituna kokonaisuutena</li> <li>Ohjauspalvelujen tasapuolinen saatavuus</li> <li>Ohjausosaamisen turvaaminen ja laadukas ohjaus</li> </ol> <p>Taustalla on maakunnallinen ELO – visio Osaava Etelä-Pohjanmaa:</p> <p>”Eteläpohjalaiset hyödyntävät kaikkikanavaisia ohjauspalveluita koulutus- ja urasuunnitteluunsa elämänsä kaikissa vaiheissa, ja työelämä saa tukea henkilöstönsä osaamisen kehittämiseen.”</p> <p>Viime kädessä ohjausjärjestelyjen laadunvarmistus pohjautuu OKMn asettamille tavoitteille (v. 2011):</p> </td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Etelä-Savo<br/> Tätä ollaan luomassa, mutta toisaalta ollaan jo sovittu, että osittain otetaan käyttöön Pohjois-Savossa luodut ohjauksen laadunvarmistuksen kysymykset sekä juuri ilmeistyneet valtakunnalliset kriteerit (OPH) ja lisäksi hyvän ohjauksen periaatteet ylipäänsä.</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Häme<br/> Lähtökohtana ovat organisaatioiden omat laatujärjestelmät ja periaatteet.</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Kaakkois-Suomi<br/> Strategiset painopisteet 2014-2020: painopiste 4 Ohjauksen laadun kehittäminen. Kaakkois-Suomen ohjaustoimijat tuottavat laadukkaita ohjauspalveluja ja valitsevat itselleen sopivimman laadunvarmistustavan. Verkostoyhteistyönä toteutetut tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut vastaavat kattavasti sekä yksilöiden että koko Kaakkois-Suomen elinkeinoelämän ja yhteiskunnan asettamiin vaatimuksiin.</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Kainuu<br/> Lähtökohtana ovat organisaatioiden laatujärjestelmät. ELO-työryhmä seuraa ohjaustyön osuvuutta eri toimijoiden omien seurantaindikaattorien avulla.</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Keski-Suomi<br/> Elinikäisen ohjauksen kantava idea, jossa ohjauksen tulee tukea jokaista kohti omaa tavoitettaan. Keskeistä laadussa on ohjausosaaminen, moniiammatillisuus ja ennakoinnin näkulman mukana olo. Laadukkaassa ohjauksessa ei pitäisi olla väliin putoajia ja ulkopuolisia. Siihen on vielä matkaa.</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Lappi<br/> TNO-strategiassa samoin kuin aikuiskoulutustrategiassa on asetettu tavoitteeksi laadunvarmistuksen kehittäminen.</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Pirkanmaa<br/> OKM/”Elinikäisen ohjauksen kehittämisen strategiset tavoitteet”, Pirkanmaan ELO-strategia, ELGPN/ELO-toimintapolitiikka: ”Eurooppalaisia lähtökohtia kansalliselle kehittämistyölle”</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Pohjanmaa</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Pohjois-Karjala</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Pohjois-Pohjanmaa</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Pohjois-Savo<em> <br/> </em>Laadunvarmennustyökalu on tarkoitettu joustavaksi apuvälineeksi ohjaustoimijoille. Työkalu on jaettu neljään osa-alueeseen, joiden kaikkien lähtökohtana on asiakas. Osa-alueet ovat asiakaskeskeisyys, asiakkaan aktivoiminen, ohjauspalvelujen saatavuus ja laadunvarmennus asiakasnäkökulmasta.<br/> <br/> Pohjois-Savon aikuiskoulutusstrategia ja elinikäisen ohjauksen strategia on yhteensovitettu. Nämä strategiat asettavat ohjaukselle standardeja ja toiminnalle linjauksia.</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Satakunta<br/> Aikuiskoulutusstrategia. Hyvän ohjauksen kriteerit. Oppilaitosten omat laatujärjestelmät ja kriteeristö. Tavoitteena oikeat opiskeluvalinnat ja työllistyminen.</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Uusimaa</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Varsinais-Suomi<br/> Maakunnallinen koulutusstrategia sekä varhaisempi aikuisohjausstrategia asettavat ohjaukselle laadullisia kriteereitä sekä periaatteita laadunvarmistukseen.</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Svensk vägledning</td> <td> </td> </tr> </tbody> </table> 2014-05-19T11:01:23+03:00 https://peda.net/id/ThNGFGT 2014-11-21T10:55:11+02:00 <table border="1"> <tbody> <tr> <td colspan="2">Millaisille indikaattoreille alueellisten ohjausjärjestelyjen laadunarviointi perustuu?</td> </tr> <tr> <td>Etelä-Pohjanmaa<br/> Indikaattoreista ei ole yhteisesti sovittu. Organisaatiokohtaiset indikaattorit toki löytyvät ja niiden mukaan palvelujen toteuttajat toimivat.</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Etelä-Savo<br/> Indikaattorit tullaan sopimaan maakuntaan yhdessä syksyn 2014 aikana, tietysti organisaation omat indikaattorit ovat mukana mutta myös maakunnalliset, yhteiset tulevat käyttöön.</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Häme<br/> Indikaattoreita ei ole yhteisesti sovittu. Organisaatiokohtaisesti käytetään omia mittareita laadunarvioinnissa.</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Kaakkois-Suomi<br/> Laadunarvioinnin indikaattorit ovat organisaatiokohtaisia (esim. ohjauksen käyttäjämäärät, koulutuksiin sijoittuneet, työllistyneiden määrät, asiakaspalautteet, jne.). Organisaatiorajat ylittävää yhteistä laadunarviointia ei ole.</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Kainuu<br/> ELO-työryhmä seuraa ohjaustyön osuvuutta eri toimijoiden omien seurantaindikaattorien avulla.</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Keski-Suomi<br/> Asia on valmisteluvaiheessa.</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Lappi</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Pirkanmaa<br/> Indikaattoreista ei ole sovittu, ei kansallisella eikä aluetasolla. Hyvän pohjan niiden määrittämiselle kuitenkin antaa esim. edellä mainittu ”Eurooppalaisia lähtökohtia kansalliselle kehittämistyölle” –raportti</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Pohjanmaa</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Pohjois-Karjala</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Pohjois-Pohjanmaa</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Pohjois-Savo<br/> Laadunarvioinnin indikaattoreina ovat mm., että alueen organisaatiot kartoittavat ja päivittävät omat ohjaussuunnitelmansa. Ohjaussuunnitelmissa tulee huomioida Pohjois-Savon ELO strategia, toimintasuunnitelma ja laadunhallinta.<br/> <br/> Tarkemmat indikaattorit ja tavoitteet löytyvät alueellisesta toimintasuunnitelmasta: <a href="http://www.ely-keskus.fi/documents/10191/58243/ELO_julkaisu_2014_A4.pdf/57af2bff-766d-4593-9d8e-0424a3ca84bc" rel="nofollow ugc noopener">http://www.ely-keskus.fi/documents/10191/58243/ELO_julkaisu_2014_A4.pdf/57af2bff-766d-4593-9d8e-0424a3ca84bc</a></td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Satakunta<br/> Ei yhteisiä indikaattoreita. Toimijakohtaisia indikaattoreita on.</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Uusimaa</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Varsinais-Suomi<br/> Laadunarvioinnin indikaattorit ovat toimijakohtaisia (esim. ohjauksen käyttäjämäärät, koulutuksiin sijoittuneet jne.). Organisaatiorajat ylittävää yhteistä laadunarviointia ei ole.</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Svensk vägledning</td> <td> </td> </tr> </tbody> </table> 2014-05-19T11:01:54+03:00