https://peda.net/id/TNmmtN 2014-08-06T13:06:56+03:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/44HmtN 2014-08-06T13:06:56+03:00 <dl><dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/5sesy/mediamappi/kuvat/akkapppsppvtsjkke#top" title="BI2_aktiivinen_kuljetus_shutterstock_71439406.png"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/5sesy/mediamappi/kuvat/akkapppsppvtsjkke:file/thumbnail/d3e0e4aa83a1da477e939ce57c0260b9ab748195/BI2_aktiivinen_kuljetus_shutterstock_71439406.png" alt="" title="Aktiivisessa kuljetuksessa kuljetetaan aineita pienemmän pitoisuuden puolelta suuremman puolelle (pitoisuuseroa vastaan). Tällöin solu joutuu käyttämään kuljetukseen energiaa." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Aktiivisessa kuljetuksessa kuljetetaan aineita pienemmän pitoisuuden puolelta suuremman puolelle (pitoisuuseroa vastaan). Tällöin solu joutuu käyttämään kuljetukseen energiaa.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/5sesy/mediamappi/kuvat/edkvtvslvtkntjml#top" title="BI2_shutterstock_101912431_peda.jpg"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/5sesy/mediamappi/kuvat/edkvtvslvtkntjml:file/thumbnail/427af77cfda6483dc94cfe921226017b633844b8/BI2_shutterstock_101912431_peda.jpg" alt="" title="Esimerkki diffuusiosta. Kun väriainepisara tiputetaan veteen, se leviää vähitellen tasaisesti koko nesteeseen. Tämä johtuu molekyylien lämpöliikkeestä." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Esimerkki diffuusiosta. Kun väriainepisara tiputetaan veteen, se leviää vähitellen tasaisesti koko nesteeseen. Tämä johtuu molekyylien lämpöliikkeestä.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/5sesy/mediamappi/kuvat/hevlspvktpesisilspos3#top" title="BI2_osmoosi_punasolu_kasvisolu_kaisa_laiho_eoppi_1564.png"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/5sesy/mediamappi/kuvat/hevlspvktpesisilspos3:file/thumbnail/842e7e7c6d228bf5e3a147cd105ab798e20bdef6/BI2_osmoosi_punasolu_kasvisolu_kaisa_laiho_eoppi_1564.png" alt="" title="Hypertonisessa eli väkevässä liuoksessa soluista poistuu vettä. Kasvisolulle tapahtuu plasmolyysi eli solukalvo irtoaa soluseinästä. Isotonisessa liuoksessa solun pitoisuus on sama kuin sen ympäristön. Punasolut eivät kestä hypotonista liuosta, sillä niiden sisään virtaa vettä osmoosin vaikutuksesta." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Hypertonisessa eli väkevässä liuoksessa soluista poistuu vettä. Kasvisolulle tapahtuu plasmolyysi eli solukalvo irtoaa soluseinästä. Isotonisessa liuoksessa solun pitoisuus on sama kuin sen ympäristön. Punasolut eivät kestä hypotonista liuosta, sillä niiden sisään virtaa vettä osmoosin vaikutuksesta.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/5sesy/mediamappi/kuvat/khokkvjhovpnssk#top" title="BI2_solukalvo_aruottinen_eoppi_1567.png"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/5sesy/mediamappi/kuvat/khokkvjhovpnssk:file/thumbnail/c9f4c9b3e597030bc3e9be37e8d20c6a2b7f7096/BI2_solukalvo_aruottinen_eoppi_1567.png" alt="" title="Kalvolipidien hydrofiiliset osat kääntyvät kohti vettä ja hydrofobiset osat vedestä poispäin. Näin syntyy solukalvon kaksoiskalvorakenne." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Kalvolipidien hydrofiiliset osat kääntyvät kohti vettä ja hydrofobiset osat vedestä poispäin. Näin syntyy solukalvon kaksoiskalvorakenne.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/5sesy/mediamappi/kuvat/kkr#top" title="BI2_fosfolipidi_justus_eoppi_1548.png"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/5sesy/mediamappi/kuvat/kkr:file/thumbnail/8ef97f60fafdf883e97d9ebb28ecde0c107925ad/BI2_fosfolipidi_justus_eoppi_1548.png" alt="" title="Kalvolipidin kemiallinen rakenne." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Kalvolipidin kemiallinen rakenne.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/5sesy/mediamappi/kuvat/kkhjho#top" title="BI2_kalvolipidi_aruottinen_eoppi_1568_peda.png"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/5sesy/mediamappi/kuvat/kkhjho:file/thumbnail/23dc2d71f1b71788bb92aad315dd0b9ffb02bc14/BI2_kalvolipidi_aruottinen_eoppi_1568_peda.png" alt="" title="Kalvolipidit koostuvat hydrofiilisestä ja hydrofobisesta osasta." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Kalvolipidit koostuvat hydrofiilisestä ja hydrofobisesta osasta.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/5sesy/mediamappi/kuvat/komtonaakkkoktkoejkv#top" title="BI2_solukalvo_shutterstock_97190063_peda.png"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/5sesy/mediamappi/kuvat/komtonaakkkoktkoejkv:file/thumbnail/e41152192749eb075622fbe696aedaffc8a62138/BI2_solukalvo_shutterstock_97190063_peda.png" alt="" title="Kalvoproteiineilla on monia tehtäviä. Osa niistä auttaa aineiden kuljetuksessa, kuten kuvassa oleva kanavaproteiini. Toiset kalvoproteiinit ovat entsyymejä ja kolmannet viestinvälittäjiä. Solut myös tunnistavat ja liittyvät toisiinsa kalvoproteiinien välityksellä." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Kalvoproteiineilla on monia tehtäviä. Osa niistä auttaa aineiden kuljetuksessa, kuten kuvassa oleva kanavaproteiini. Toiset kalvoproteiinit ovat entsyymejä ja kolmannet viestinvälittäjiä. Solut myös tunnistavat ja liittyvät toisiinsa kalvoproteiinien välityksellä.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/5sesy/mediamappi/kuvat/ovkpklllvppkvjvpvlme#top" title="BI2_osmoosi_shutterstock_33898960.png"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/5sesy/mediamappi/kuvat/ovkpklllvppkvjvpvlme:file/thumbnail/b91332dab4b94f16ca61f416734bb28d16279706/BI2_osmoosi_shutterstock_33898960.png" alt="" title="Osmoosissa vesi kulkee puoliläpäisevän kalvon lävitse laimeammasta liuoksesta väkevämpään. Punaiset pallot kuvaavat vesimolekyylejä ja violetit pallot veteen liuenneita molekyylejä (esimerkiksi suolaa)." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Osmoosissa vesi kulkee puoliläpäisevän kalvon lävitse laimeammasta liuoksesta väkevämpään. Punaiset pallot kuvaavat vesimolekyylejä ja violetit pallot veteen liuenneita molekyylejä (esimerkiksi suolaa).</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/5sesy/mediamappi/kuvat/pakkapvsakskyapvjtps#top" title="BI2_aktiivinen_kuljetus_justus_mutanen_eoppi_1558_peda.png"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/5sesy/mediamappi/kuvat/pakkapvsakskyapvjtps:file/thumbnail/a246e8ff026fe01f225a72568c3f2550256106e5/BI2_aktiivinen_kuljetus_justus_mutanen_eoppi_1558_peda.png" alt="" title="Primäärisessä aktiivisessa kuljetuksessa kuljetetaan ainetta pitoisuuseroa vastaan. Sekundäärisessä aktiivisessa kuljetuksessa solu kuljettaa yhtä ainetta pitoisuuseroa vastaan ja toista pitoisuuseron suuntaan (H+). Protonin (H+) pitoisuusero on luotu pumppaamalla sitä solukalvon toiselle puolelle." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Primäärisessä aktiivisessa kuljetuksessa kuljetetaan ainetta pitoisuuseroa vastaan. Sekundäärisessä aktiivisessa kuljetuksessa solu kuljettaa yhtä ainetta pitoisuuseroa vastaan ja toista pitoisuuseron suuntaan (H+). Protonin (H+) pitoisuusero on luotu pumppaamalla sitä solukalvon toiselle puolelle.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/5sesy/mediamappi/kuvat/pil#top" title="BI2_punasolu_shutterstock_99263729_peda.jpg"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/5sesy/mediamappi/kuvat/pil:file/thumbnail/cd36242b9b79251dc932f6bc2c13a713380564f2/BI2_punasolu_shutterstock_99263729_peda.jpg" alt="" title="Punasoluja isotonisessa liuoksessa." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Punasoluja isotonisessa liuoksessa.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/5sesy/mediamappi/kuvat/seojvjmsskijsstksyja#top" title="BI2_solukalvo_shutterstock_107631479_peda.jpg"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/5sesy/mediamappi/kuvat/seojvjmsskijsstksyja:file/thumbnail/492ad23c88ddbe9e4a32f80504fd1a8d4b6a17c5/BI2_solukalvo_shutterstock_107631479_peda.jpg" alt="" title="Solukalvo ei ole jäykkä vaan jatkuvasti muovautuva soluelin. Siitä kuroutuu irti ja siihen sulautuu toisia kalvorakkuloita. Solukalvon ylä- ja alapinnoilla näkyvät myös vesimolekyylit." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Solukalvo ei ole jäykkä vaan jatkuvasti muovautuva soluelin. Siitä kuroutuu irti ja siihen sulautuu toisia kalvorakkuloita. Solukalvon ylä- ja alapinnoilla näkyvät myös vesimolekyylit.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/5sesy/mediamappi/kuvat/sokjrp#top" title="BI2_shutterstock_81433870_peda.jpg"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/5sesy/mediamappi/kuvat/sokjrp:file/thumbnail/806618ce756fd6a5ff866f9224f0d04075335680/BI2_shutterstock_81433870_peda.jpg" alt="" title="Solukalvolla on kalvolipidien joukossa runsaasti proteiineja." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Solukalvolla on kalvolipidien joukossa runsaasti proteiineja.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/5sesy/mediamappi/kuvat/sleaphmlsdavjsmekkl#top" title="BI2_solukalvon_lapaisevyys_shutterstock_113294464_peda.png"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/5sesy/mediamappi/kuvat/sleaphmlsdavjsmekkl:file/thumbnail/eba5a2103ed4145ed4c1ec8605a366b703386808/BI2_solukalvon_lapaisevyys_shutterstock_113294464_peda.png" alt="" title="Solukalvon läpäisevyys erilaisille aineille. Pienet, hydrofobiset molekyylit läpäisevät solukalvon diffuusion avulla. Varautuneet ja suurikokoiset molekyylit eivät kulje kalvon lävitse." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Solukalvon läpäisevyys erilaisille aineille. Pienet, hydrofobiset molekyylit läpäisevät solukalvon diffuusion avulla. Varautuneet ja suurikokoiset molekyylit eivät kulje kalvon lävitse.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/5sesy/mediamappi/kuvat/svoaseaksyrkesvpjynk#top" title="BI2_endosytoosi_eksosytoosi_kaisa_laiho_eoppi_1569_peda.png"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/5sesy/mediamappi/kuvat/svoaseaksyrkesvpjynk:file/thumbnail/a83d0eccbd790808d5515079ca7832dd16ae6680/BI2_endosytoosi_eksosytoosi_kaisa_laiho_eoppi_1569_peda.png" alt="" title="Solu voi ottaa ainetta sisäänsä endosytoosin avulla, kun se ympäröi ravintohiukkasen kalvorakkulalla. Eksosytoosissa solu voi poistaa jätteitä ympäröimällä ne kalvorakkulalla ja sulauttamalla rakkulan yhteen solukalvon kanssa." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Solu voi ottaa ainetta sisäänsä endosytoosin avulla, kun se ympäröi ravintohiukkasen kalvorakkulalla. Eksosytoosissa solu voi poistaa jätteitä ympäröimällä ne kalvorakkulalla ja sulauttamalla rakkulan yhteen solukalvon kanssa.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/5sesy/mediamappi/kuvat/tkasr#top" title="BI2_solukalvonrakenne_shutterstock_113294599_peda.png"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/5sesy/mediamappi/kuvat/tkasr:file/thumbnail/47d0e0734b0b86bf55004323e853e82e806a4d89/BI2_solukalvonrakenne_shutterstock_113294599_peda.png" alt="" title="Tutki kuvan avulla solukalvon rakennetta." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Tutki kuvan avulla solukalvon rakennetta.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/5sesy/mediamappi/kuvat/ukkslnvoektp#top" title="BI2_shutterstock_83058613_peda.jpg"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/5sesy/mediamappi/kuvat/ukkslnvoektp:file/thumbnail/01972b9856a7373204cf394647234ed03f1611b5/BI2_shutterstock_83058613_peda.jpg" alt="" title="Useat kalvoproteiinit kulkevat solukalvon lävitse. Ne voivat olla esimerkiksi kanavia tai pumppuja." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Useat kalvoproteiinit kulkevat solukalvon lävitse. Ne voivat olla esimerkiksi kanavia tai pumppuja.</dd> </dl> 2014-08-06T13:06:56+03:00