<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/535/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Luku 21</title>
<id>https://peda.net/id/TLTRQj</id>
<updated>2013-08-20T04:19:12+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/TLTRQj:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_21#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Kuvat</title>
<id>https://peda.net/id/RnTQj</id>
<updated>2013-08-20T04:19:12+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_21/kuvat#top" />
<content type="html">&lt;dl&gt;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_21/kuvat/siemeni%C3%A4#top&quot; title=&quot;siemenia_jsalomaa_eoppi_1448_peda.png&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_21/kuvat/siemeni%C3%A4:file/thumbnail/6b248ab09628fdb15ed579f75271aa937b048596/siemenia_jsalomaa_eoppi_1448_peda.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Erilaisia hedelmiä ja siemeniä. Monilla siemenillä on leviämistä helpottavia lisärakenteita. Myös syötävä hedelmä edistää siementen leviämistä.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Erilaisia hedelmiä ja siemeniä. Monilla siemenillä on leviämistä helpottavia lisärakenteita. Myös syötävä hedelmä edistää siementen leviämistä.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_21/kuvat/js#top&quot; title=&quot;varrenrakenne_sveistola_eoppi_1233.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_21/kuvat/js:file/thumbnail/cf7a32a0e89f7a6df384dcd82baa1b960c9fc616/varrenrakenne_sveistola_eoppi_1233.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Johtojänteiden sijoittuminen&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Johtojänteiden sijoittuminen&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_21/kuvat/kasvikunta#top&quot; title=&quot;kasvikikunnan_luokittelu_jsalomaa_eoppi_1514.png&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_21/kuvat/kasvikunta:file/thumbnail/7fb7392240e71fdee1a154f1fd77f3fcac3e9c17/kasvikikunnan_luokittelu_jsalomaa_eoppi_1514.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Kasvikunta.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Kasvikunta.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_21/kuvat/kasvisolu#top&quot; title=&quot;kasvisoluB_slatti_eoppi_1432_peda.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_21/kuvat/kasvisolu:file/thumbnail/f4c0607a394376536020f203100824f756470341/kasvisoluB_slatti_eoppi_1432_peda.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Kasvisolu. Vertaa kasvi- ja eläinsolun rakennetta (luku 22) toisiinsa. Mitä eroja huomaat?&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Kasvisolu. Vertaa kasvi- ja eläinsolun rakennetta (luku 22) toisiinsa. Mitä eroja huomaat?&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_21/kuvat/koseejt#top&quot; title=&quot;kangasvuokko_kylmakukka_ristyma_eoppi_1453_peda.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_21/kuvat/koseejt:file/thumbnail/41d9fc33b9baad0c8106df37ee137a1802c89200/kangasvuokko_kylmakukka_ristyma_eoppi_1453_peda.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Kasvit ovat sopeutuneet erillaisiin elinympäristöihin ja tilanteisiin. Risteytyminen lähilajin kanssa voi olla yksi tapa sopeutua. Kuvassa kangasvuokon ja hämeenkylmäkukan risteymä.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Kasvit ovat sopeutuneet erillaisiin elinympäristöihin ja tilanteisiin. Risteytyminen lähilajin kanssa voi olla yksi tapa sopeutua. Kuvassa kangasvuokon ja hämeenkylmäkukan risteymä.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_21/kuvat/kk#top&quot; title=&quot;koppisiemen_kehitys_jsalomaa_eoppi_1511.png&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_21/kuvat/kk:file/thumbnail/9a347d8aa1b9c7c8802923599ea239f98a8cffdd/koppisiemen_kehitys_jsalomaa_eoppi_1511.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Koppisiemenisen kehitys. Koppisiemenisen kasvin kehitys. Alkio kehittyy sikiäimen suojassa. Alkion ympärillä on siemenvalkuainen ja siemenkuoret. Hedelmä sijaitsee usein siemenen ympärillä. Pölytyksen jälkeen tapahtuu emin sikiäimessä kaksoishedelmöitys. Siitepölystä itää siiteputki emin siemenaiheen luokse. Siitepölyhiukkasista kehittyy kaksi siiteputken tumaa. Toinen näistä tumista hedelmöittää munasolun, josta kehittyy siemenaihe. Toinen siiteputken tuma hedelmöittää sikiäimen keskussolun ja näin kehittyy siemenvalkuainen.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Koppisiemenisen kehitys. Koppisiemenisen kasvin kehitys. Alkio kehittyy sikiäimen suojassa. Alkion ympärillä on siemenvalkuainen ja siemenkuoret. Hedelmä sijaitsee usein siemenen ympärillä. Pölytyksen jälkeen tapahtuu emin sikiäimessä kaksoishedelmöitys. Siitepölystä itää siiteputki emin siemenaiheen luokse. Siitepölyhiukkasista kehittyy kaksi siiteputken tumaa. Toinen näistä tumista hedelmöittää munasolun, josta kehittyy siemenaihe. Toinen siiteputken tuma hedelmöittää sikiäimen keskussolun ja näin kehittyy siemenvalkuainen.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_21/kuvat/kukka#top&quot; title=&quot;kukka_kiinanruusu_sveistola_eoppi_1447_peda.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_21/kuvat/kukka:file/thumbnail/9452d00d14d78d36b718e32c293fc902b47812f6/kukka_kiinanruusu_sveistola_eoppi_1447_peda.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Kukan rakenne (emi ja hede).&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Kukan rakenne (emi ja hede).&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_21/kuvat/k%C3%A4enkaali#top&quot; title=&quot;kaenkaali_oharma_eoppi_1450_peda.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_21/kuvat/k%C3%A4enkaali:file/thumbnail/2e8ee3c593f3b02c0eb08a2bc8c1274140d59f2b/kaenkaali_oharma_eoppi_1450_peda.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Myös kasvit kykenevät reagoimaan ympäristöönsä. Käenkaali vetää lehtensä suppuun yöllä, suorassa auringonpaisteessa ja sateella.  Sen lehdet talvehtivat vihreinä.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Myös kasvit kykenevät reagoimaan ympäristöönsä. Käenkaali vetää lehtensä suppuun yöllä, suorassa auringonpaisteessa ja sateella.  Sen lehdet talvehtivat vihreinä.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_21/kuvat/m%C3%A4nty#top&quot; title=&quot;manty_jsalomaa_eoppi_1392_peda.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_21/kuvat/m%C3%A4nty:file/thumbnail/381fdd128916831c5af28728d50df1c4ef29e856/manty_jsalomaa_eoppi_1392_peda.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Männyn lisääntyminen. Mänty on paljasiemeninen kasvi. Paljassiemenisillä tuulen kuljettama siitepöly pölyttää emikukinnon. Emikukinnosta kehittyy esim. männyllä lopulta käpy.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Männyn lisääntyminen. Mänty on paljasiemeninen kasvi. Paljassiemenisillä tuulen kuljettama siitepöly pölyttää emikukinnon. Emikukinnosta kehittyy esim. männyllä lopulta käpy.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_21/kuvat/m%C3%A4ntykukka#top&quot; title=&quot;Monotropa_hypopitys_CC_nimea_tarttuva_Bernd_Haynold_eoppi_1512_peda.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_21/kuvat/m%C3%A4ntykukka:file/thumbnail/dae38b03ecc0a2b33a237329477c7abf71a419bf/Monotropa_hypopitys_CC_nimea_tarttuva_Bernd_Haynold_eoppi_1512_peda.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Mäntykukka&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Mäntykukka&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_21/kuvat/pavun-it%C3%A4minen#top&quot; title=&quot;papu_piirros_jsalomaa_eoppi_1483_peda.png&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_21/kuvat/pavun-it%C3%A4minen:file/thumbnail/c58cee92395da7cac65b4c77b140828e9cfc8030/papu_piirros_jsalomaa_eoppi_1483_peda.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Pavun itäminen&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Pavun itäminen&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_21/kuvat/se#top&quot; title=&quot;sammaleen_lisaantyminen_jsalomaa_eoppi_1433_peda.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_21/kuvat/se:file/thumbnail/f693ef696f7e5743d91d28de8a512e35aea391eb/sammaleen_lisaantyminen_jsalomaa_eoppi_1433_peda.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Sammaleen elinkierto. Sammalet lisääntyvät vuorotellen suvuttomasti ja suvullisesti. Itiöistä itää alkeisrihmoja, joista kasvaa uusia sammalkasveja. Naarassammaleeseen kasvaa hedelmöityksen jälkeen itiötä tuottava itiöpesäke.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Sammaleen elinkierto. Sammalet lisääntyvät vuorotellen suvuttomasti ja suvullisesti. Itiöistä itää alkeisrihmoja, joista kasvaa uusia sammalkasveja. Naarassammaleeseen kasvaa hedelmöityksen jälkeen itiötä tuottava itiöpesäke.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_21/kuvat/se2#top&quot; title=&quot;sanikkainen_jsalomaa_eoppi_1446_peda.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_21/kuvat/se2:file/thumbnail/be038853c224075f2634bcee644d79b39e963d3b/sanikkainen_jsalomaa_eoppi_1446_peda.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Sanikkaisen elinkierto. Sanikkaisilla on sammaleiden tapaan vuorotellen suvuton ja suvullinen sukupolvi (eli sukupolvenvuorottelua).&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Sanikkaisen elinkierto. Sanikkaisilla on sammaleiden tapaan vuorotellen suvuton ja suvullinen sukupolvi (eli sukupolvenvuorottelua).&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_21/kuvat/sp#top&quot; title=&quot;siemen_perusrakenne_jsalomaa_eoppi_1482_peda.png&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_21/kuvat/sp:file/thumbnail/599bd9c68b2fb97d468b13df0e8b54f1f242dc3b/siemen_perusrakenne_jsalomaa_eoppi_1482_peda.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Siemenen perusrakenne. Alkio on siemenen sisällä. Siitä kehittyy aikanaan uusi kasviyksilö. Ravintovarastona on siemenessä siemenvalkuainen, jonka avulla kasvi pääsee kasvun alkuun ennen kuin se pystyy yhteyttämään.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Siemenen perusrakenne. Alkio on siemenen sisällä. Siitä kehittyy aikanaan uusi kasviyksilö. Ravintovarastona on siemenessä siemenvalkuainen, jonka avulla kasvi pääsee kasvun alkuun ennen kuin se pystyy yhteyttämään.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_21/kuvat/varpunen#top&quot; title=&quot;varpunen_oharma_eoppi_1510_peda.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_21/kuvat/varpunen:file/thumbnail/54087a8d9aed9f320e518afe43872864db93fc6d/varpunen_oharma_eoppi_1510_peda.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Varpunen&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Varpunen&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_21/kuvat/vpoms#top&quot; title=&quot;peruna_solaniini_shutterstock_109462010_peda.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_21/kuvat/vpoms:file/thumbnail/abe31bec2e8310a15b04bda58c54d64f4e7a7f78/peruna_solaniini_shutterstock_109462010_peda.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Vihreässä perunassa on myrkyllistä solaniinia.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Vihreässä perunassa on myrkyllistä solaniinia.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_21/kuvat/yjkke#top&quot; title=&quot;sirkkaiset_jsalomaa_eoppi_1449_peda.png&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_21/kuvat/yjkke:file/thumbnail/56527ba8d0e38048213dda6c84115480637097bf/sirkkaiset_jsalomaa_eoppi_1449_peda.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Yksi- ja kaksisirkkaisten kasvien eroja.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Yksi- ja kaksisirkkaisten kasvien eroja.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;/dl&gt;&#10;</content>
</entry>


</feed>