Termit

absorptio, absorption

2013-04-10T18:51:41+03:00

Valon osasten eli fotonien energian vastaanottamista. Atomi vastaanottaa fotonin energian absorboimalla sen.

adheesio, adhesion

2013-04-10T16:51:08+03:00

Molelyylien kyky tarttua pintoihin kemiallisten vuorovaikutuksien ansiosta. Esimerkiksi vesi tarttuu adheesion avulla kasvin putkisolujen seinämiin.

ADP eli adenosiinidifosfaatti, adenosine diphosphate

2013-04-10T18:33:21+03:00

ATP:n hajoamistuote. ADP:stä muodostetaan ATP:tä lisäämällä siihen yksi fosfaattiryhmä.

aineenvaihdunta, metabolism

2013-04-02T10:54:33+03:00

Solujen kemialliset reaktiot, jotka liittyvät eliön elintoimintoihin. Yhteisnimitys eliön elintoimintojen ylläpitämiseksi tapahtuville reaktioille.

aitotumainen, eukaryote

2013-04-02T10:55:48+03:00

Eliöt, joiden tumaa ympäröi tumakotelo. Aitotumaisia eliöitä ovat kasvit, eläimet, sienet ja alkueliöt.

aktiini, actine

2013-04-10T16:37:54+03:00

Solun tukirangan proteiini (aktiinisäikeet). Osallistuu myös solun liikkeen muodostamiseen yhdessä mm. myosiinin kanssa.

aktiivinen kuljetus, active transport

2013-04-10T18:21:43+03:00

Kuljetusta solukalvolla pienemmästä pitoisuudesta suurempaan. Vaatii energiaa. Jaetaan primääriseen ja sekundääriseen aktiiviseen kuljetukseen. Primäärisessä aktiivisessa kuljetuksessa käytetään ATP-energiaa kuljetukseen. Sekundäärisessä aktiivisessa kuljetuksessa kuljetetaan toista ainetta pitoisuuseron suuntaan ja toista vastaan.

aktivaatioenergia, activation energy

2013-04-10T18:31:11+03:00

Energiamäärä, joka vaaditaan, että kemiallinen reaktio tapahtuu. Reaktio voi vaatia esimerkiksi lähtöaineiden riittävää nopeutta. Reaktionopeus riippuu reaktion aktivaatioenergiasta. Katalyytti pienentää aktivaatioenergiaa ja nopeuttaa reaktiota.

aktivaattori, activator

2013-04-10T18:32:59+03:00

Nopeuttava tai edistävä aine (entsyymireaktiossa).

akvaporiini, aquaporine

2013-04-10T18:22:09+03:00

Proteiini, jonka lävitse kuljetetaan vettä solukalvolla.

alleeli, allele

2013-04-10T19:31:29+03:00

Geenin vaihtoehtoinen muoto. Uudet alleelit syntyvät mutaatioiden seurauksena. Esimerkiksi herneen kukan värin tuottavasta geenistä on ainakin kaksi alleelia: violetin ja valkoisen värin tuottava.

allopolyploidia, allopolyploidy

2013-04-10T21:02:30+03:00

Polyploidian muoto, jossa kahden eri lajin kromosomistot yhtyvät ja moninkertaistuvat.

amfipaattinen, amphiphatic

2013-04-10T17:40:24+03:00

Molekyyli, joka sisältää sekä hydrofiilisiä että hydrofobisia osia.

aminohappo, amino acid

2013-04-02T10:54:24+03:00

Orgaanisia yhdisteitä, jotka sisältävät aminoryhmän ja karboksyylihapporyhmän. Proteiineissa aminohapot liittyvät toisiinsa peptidisidoksilla. Niitä esiintyy useimmilla eliöillä proteiineissa 20 kappaletta ja ne kaikki ovat niin sanottuja α-aminohappoja. Solussa on myös muita aineenvaihduntaan liittyviä aminohappoja.

anabolinen, anabolic

2013-04-10T18:31:50+03:00

Rakentavaan aineenvaihduntaan liittyvä.

aneuploidia, aneuploidy

2013-04-10T20:59:06+03:00

Kromosomien määrä muuttuu yhdellä (tai muutamalla).

antikodoni eli vastinemäskolmikko, anticodon

2013-04-10T19:51:14+03:00

Siirtäjä-rna:ssa oleva kolmen nukleotidin jakso, joka vastaa lähetti-rna:n emäsjärjestystä emäsparisäännön mukaisesti. Tunnistaa lähetti-rna:n kodonit.

arkit, Archaea

2013-04-02T10:58:31+03:00

Esitumaisia yksisoluisia eliöitä, jotka muistuttavat bakteereja. Niillä on kuitenkin myös joitakin aitotumallisten piirteitä. Monet arkit ovat sopeutuneet ääriolosuhteiin, kuten kuumaan tai suolaiseen ympäristöön.

ATP eli adenosiinitrifosfaatti, adenosine triphosphate

2013-04-10T18:33:10+03:00

Solun kemiallisen energian lyhytaikainen varastomuoto. ATP:n fosfodiesterisidoksiin on sitoutunut paljon kemiallista energiaa, joka voidaan luovuttaa eteenpäin. ATP:ta muodostetaan katabolisissa reaktioissa, kuten glykolyysissä, sitruunahappokierrossa ja rasvahapon hajoamisessa. Aerobisilla eliöillä suuri osa ATP:sta muodostuu elektroninsiirtoketjussa.

autopolyploidia, autopolyploidy

2013-04-10T21:01:45+03:00

Polyploidian muoto, jossa saman lajin kromosomisto moninkertaistuu.

autosomi, autosome

2013-04-10T19:29:41+03:00

Muu kromosomi kuin sukupuolikromosomi. Adj. autosomaalinen.

autotrofinen eli omavarainen, autotrophic

2013-04-10T18:41:46+03:00

Omavarainen eliö, joka kykenee tuottamaan tarvitsemansa energian ja orgaaniset yhdisteet yhteyttämällä (foto- tai kemosynteesi). Autotrofit ovat ravintoketjussa tuottajia.

avustettu diffuusio, facilitated diffusion

2013-04-10T18:21:28+03:00

Diffuusiota solukalvon lävitse suuremmasta pitoisuudesta pienempään. Ei vaadi energiaa, mutta tarvitsee avustavia proteiineja. Esimerkiksi monien ionien ja veden diffuusio solukalvolla.

bakteerit, Bacteria

2013-04-02T10:58:19+03:00

Esitumaisia yksisoluisia eliöitä, joilla ei ole tumakoteloa. Niiltä puuttuu tuma ja useimmat soluelimet. Useimpia bakteerisoluja ympäröi peptidoglykaanista muodostunut soluseinä.

deoksiriboosi, deoxyribose

2013-04-10T17:37:11+03:00

Viisihiilinen monosakkaridi, joka muodostaa dna:n sokeriosan. Molekyylikaava C₅H₁₀O₄. Riboosiin verrattuna yksi hydroksyyliryhmä vähemmän.

diffuusio, diffusion

2013-04-10T18:20:52+03:00

Aineiden siirtymistä suuremmasta pitoisuudesta pienempään. Aiheutuu molekyylien satunnaisesta lämpöliikkeestä. Veden diffuusiota puoliläpäisevän kalvon lävitse kutsutaan osmoosiksi.

dihybridiristeytys, dihybrid cross

2013-04-10T20:43:45+03:00

Risteytys, jossa testataan kahden ominaisuuden periytymistä yhdenaikaisesti.

diploidinen, diploid

2013-04-10T19:30:28+03:00

Eliö, jolla on kaksinkertainen kromosomisto eli jokaista kromosomia kaksi kappaletta. Esim. ihminen.

dipoli, dipole

2013-04-10T17:34:43+03:00

Molekyyli, jossa elektronit ovat jakautuneet epätasaisesti. Esimerkiksi vesi.

disakkaridi, disaccharide

2013-04-10T17:38:04+03:00

Hiilihydraatti, jossa kaksi monosakkaridia on liittynyt toisiinsa glykosidisella sidoksella.

dispersiovoimat eli van der Waalsin voimat, Dispersion forces i.e. London forces i.e. van der Waals forces

2013-04-10T17:35:19+03:00

Poolittomien molekyylien välillä vaikuttavia heikkoja sidoksia, jotka syntyvät, kun molekyylin sisällä elektronit jakautuvat hetkellisesti epätasaisesti. Esimerkiksi solukalvossa rasvahappoketjujen välillä vallitsee dispersiovoimia

dna eli deoksiribonukleiinihappo, deoxyribonucleic acid

2013-04-02T10:55:24+03:00

Dna-molekyyli sisältää eliöiden perinnöllisen (geneettisen) aineksen. Se koostuu nukelotideistä. Nukleotidin muodostavat sokeri, fosfaatti ja emäs. Emäksiä on neljä erilaista: adeniini, tymiini, guaniini ja sytosiini. Dna muodostaa kaksoiskierteisen rakenteen eli heeliksin.

dna-polymeraasi, dna polymerase

2013-04-10T19:54:20+03:00

Dna:ta kahdentava entsyymi. Monistaa solun dna:n ennen mitoosia.

dominoiva eli vallitseva, dominant

2013-04-10T20:11:26+03:00

Alleeli, joka peittää alleen resessiivisen eli peittyvän alleelin vaikutuksen. Dominantin alleelin vaikutus ilmenee, vaikka yksilö olisi heterotsygoottinen.

Downin oireyhtymä, Down syndrome

2013-04-10T21:00:47+03:00

Kromosomin 21 trisomia, joka aiheuttaa kehitysvammaisuutta, mm. henkistä jälkeenjääneisyyttä ja oireyhtymälle tyypilliset kasvonpiirteet.

eksosytoosi eli solusylkäisy, exosytosis

2013-04-10T18:20:26+03:00

Kappaleiden siirtäminen solusta ulos ympäröimällä ne kalvorakkulalla, joka viedään solukalvolle. Esimerkiksi välittäjäaineen vapautuminen synapsissa tapahtuu eksosytoosin avulla.

elektronimikroskooppi, electron microscope

2013-04-10T16:39:23+03:00

Mikroskooppi, joka perustuu elektronisuihkujen siroamiseen näytteestä. Elektroneja ohjataan magneettisilla linsseillä. Läpäisyelektronimikroskoopissa (TEM, transmission electron microscopy) elektronisuihku läpäisee jäädytetyn näytteen. Pyyhkäisyelektronimikroskoopissa (SEM, scanning electron microscopy) saadaan kolmiulotteinen kuva, kun elektronit siroavat esimerkiksi kullalla päällystetystä näytteestä.

elektroninsiirtoketju, electron transport chain

2013-04-10T18:43:34+03:00

Mitokondrion sisäkalvolla tapahtuva reaktiosarja, jonka seurauksena entsyymit pumppaavat protoneita mitokondrion sisäpuolelta ulos. Protonit virtaavat sisään ATP-syntaasientsyymin kautta, joka muodostaa ATP:ta ADP:sta ja fosfaatista. Elektronit luovutetaan hapelle ja muodostuu vettä.

emäsparisääntö, base pair rule

2013-04-10T19:28:33+03:00

Dna:n kaksoisjuosteessa vastakkaisessa juosteessa adeniini-emästä vastaa aina tymiini, sekä guaniinia sytosiini.

entsyymi, enzyme

2013-04-10T17:56:40+03:00

Biologinen katalyytti, joka nopeuttaa biologisia reaktioita. Entsyymit ovat useimmiten proteiineja. Kemiallinen reaktio tapahtuu entsyymin aktiivisessa kohdassa.

entsyymi, enzyme

2013-04-10T18:31:25+03:00

Biologinen katalyytti, joka nopeuttaa biologisia reaktioita. Entsyymit ovat useimmiten proteiineja. Kemiallinen reaktio tapahtuu entsyymin aktiivisessa kohdassa.

epistasia, epistasis

2013-04-10T20:43:59+03:00

Ilmiö, jossa geenit vuorovaikuttavat toisiinsa siten, että toisen geenin vaikutus peittää alleen toisen geenin.

epiteeli(kudos) eli pintakudos, epithelium

2013-04-02T10:56:26+03:00

Eläinten ulkopinnan solujen muodostamaa kudosta. Epiteeli erottaa elimistön ympäristöstä. Se myös suojaa ja eristää yksilöä. Esimerkiksi iho, suolen sisäpinta ja rauhaset ovat epiteeliä.

epätäydellinen dominanssi, incomplete dominance

2013-04-10T20:29:33+03:00

Tilanne, jossa molemmat alleelit vaikuttavat jälkeläisten ulkonäköön.

erilaistunut solu, differentiated cell

2013-04-10T19:53:35+03:00

Tiettyyn tehtävään erikoistunut solu, joka ei usein pysty enää muuttumaan toisentyyppiseksi soluksi. Esimerkiksi hermosolu.

eritesolukko, excretory and secretory tissues

2013-04-02T10:58:00+03:00

Kasvista ulos tai sen pinnalle eritteitä tuottavat solut. Eritteitä ovat esimerkiksi mesi, pihka ja monet öljyt.

esikeskivaihe eli prometafaasi (mitoosi), prometaphase (mitosis)

2013-04-10T19:55:13+03:00

Mitoosin vaihe, jonka aikana tumakotelo häviää ja sukkularihmasto kiinnittyy kromosomeihin.

esitumainen, prokaryote

2013-04-02T10:55:56+03:00

Yksisoluiset eliöt, joiden solulimassa tuma ei erotu tumakotelon puuttumisen takia. Esitumaisia eliöitä ovat bakteerit ja arkit.

esivaihe eli profaasi (mitoosi), prophase (mitosis)

2013-04-10T19:54:53+03:00

Mitoosin vaihe, jonka aikana sukkularihmasto alkaa muodostua ja kromosomit pakkautuvat.

fenotyyppi eli ilmiasu, phenotype

2013-04-10T19:41:32+03:00

Yksilön ominaisuuksien muodostama kokonaisuus sellaisena kuin ne voidaan havaita. Fenotyyppiin vaikuttaa genotyyppi ja ympäristö.

fertiili, fertile

2013-04-10T20:59:36+03:00

Lisääntymiskykyinen, hedelmällinen.

fotosynteesi, photosynthesis

2013-04-10T16:50:13+03:00

Auringon valoenergian avulla tapahtuvaa yhteyttämistä, jossa valmistetaan hiilidioksidista ja vedestä sokeria ja samalla vapautuu happea. Sokeriin sitoutuu Auringosta lähtöisin olevaa valoenergiaa kemiallisena energiana. Fotosynteesiä tapahtuu mm. vihreissä kasveissa ja eräissä bakteereissa.

F-polvi, F generation

2013-04-10T20:29:00+03:00

Jälkeläisten sukupolvi risteytyksissä.

fruktoosi eli hedelmäsokeri, fructose

2013-04-10T17:36:39+03:00

Kuusihiilinen monosakkaridi, joka esiintyy esimerkiksi hedelmissä ja hunajassa. Molekyylikaava C₆H₁₂O₆ (glukoosin isomeeri). Sakkaroosi muodostuu glukoosista ja fruktoosista.

geeni, gene

2013-04-10T19:31:12+03:00

Kromosomissa oleva dna-jakso, joka ohjaa solun ja eliön elintoimintoja sekä proteiinien ja rna-molekyylien valmistumista. Geenit vaikuttavat yksilön perinnöllisten ominaisuuksien kehittymiseen.

geenipooli, gene pool

2013-04-10T21:03:08+03:00

Populaation sisältämä perimä tietyllä hetkellä. Valinta muuttaa geenipoolia, kuten myös mutaatiot, muutto ja sattuma.

geneettinen kartta, genetic map

2013-04-10T20:45:25+03:00

Geenien kytkeytymisen avulla muodostettu kartta kromosomista, josta ilmenee, miten geenit ovat sijoittuneet kromosomiin.

geneettinen rekombinaatio, genetic recombination

2013-04-10T20:43:18+03:00

Suvullisen lisääntymisen seurauksena syntyy yksilöitä, joilla on sellaisia ominaisuusyhdistelmiä, joita niiden vanhemmilla ei ole. Geneettinen rekombinaatio aiheutuu a) vastinkromosomien satunnaisesta asettumisesta jakotasoon meioosissa b) tekijäinvaihdunnasta c) sukusolujen kohtaamisesta.

genotyyppi, genotype

2013-04-10T19:41:44+03:00

Yksilön geenien muodostama kokonaisuus. Genotyypin ja ympäristön vaikutuksesta syntyy fenotyyppi eli ilmiasu.

glukoosi eli rypälesokeri, glucose

2013-04-10T17:36:28+03:00

Tyypillisin kuusihiilinen hiilihydraatti (monosakkaridi). Molekyylikaava C₆H₁₂O₆. Muodostuu fotosynteesissä ja glukoneogeneesissä. Tärkeä tuote kaikkien eliöiden aineenvaihdunnassa. Monet polysakkaridit muodostuvat glukoosista, kuten selluloosa, tärkkelys ja glykogeeni.

glykogeeni, glycogen

2013-04-10T17:38:39+03:00

Eläinten varastopolysakkaridi, joka muodostuu glukoosista glykosidisin sidoksin. Haaroittunut rakenne, joka muistuttaa tärkkelyksen amylopektiiniä. Ihmisellä maksan glykogeeni säätelee sokeriaineenvaihduntaa ja lihaksen glykogeeni toimii lyhysaikaisena energiavarastona.

glykolyysi, glycolysis

2013-04-10T18:43:07+03:00

Glykolyysi on katabolinen tapahtumasarja, jossa yksi glukoosimolekyyli pilkotaan kahdeksi pyruvaattimolekyyliksi. Samalla tuotetaan kaksi NADH- ja kaksi ATP-molekyyliä sekä vettä.

glykoproteiini, glycoprotein

2013-04-10T17:41:25+03:00

Proteiini, johon on liitetty hiilihydraattiosia. Esimerkiksi monet solukalvon proteiinit.

glykosidinen sidos, glycosidic bond

2013-04-10T17:37:23+03:00

Kovalenttinen sidos, joka mm. yhdistää kaksi monosakkaridia toisiinsa. Muodostuu useimmiten kahden hydroksyyliryhmän välille.

Golgin laite, Golgi apparatus

2013-04-10T16:36:26+03:00

Kalvopusseista koostunut soluelin. Solusta ulos eritettävät ja kuljetettavat proteiinit muokataan ja lajitellaan Golgin laitteessa. Proteiineihin voidaan lisätä hiilihydraattiosia. Kasveilla Golgin laitetta voidaan kutsua diktyosomiksi.

haihtumisimu, transpirational pull

2013-04-10T16:50:52+03:00

Veden haihtuminen kasvin lehdistä saa aikaan paine-eron, joka vetää nestettä juurista lehtiin.

hajottajat, decomposers

2013-04-10T18:51:27+03:00

Hajottajat käyttävät ravintonaan kuolleita eliöitä, niiden osia, ulosteita tai jätteitä. Ne palauttavat aineet luonnon kiertoon kasvien uudelleen käytettäviksi. Hajottajia ovat mm. sienet ja mikrobit.

hapetus-pelkistysreaktio, redox reaction (reduction-oxidation reaction)

2013-04-10T18:33:44+03:00

Reaktio, jossa elektroneja siirtyy aineelta toisille. Hapettuva aine vastaanottaa elektroneita, pelkistyvä aine luovuttaa niitä.

haploidinen, haploid

2013-04-10T19:30:46+03:00

Eliö, jolla on yksinkertainen kromosomisto eli jokaista kromosomia vain yksi kappale. Esim. kolibakteeri.

heikko sidos, weak bond

2013-04-10T17:34:12+03:00

Kahden molekyylin välillä vaikuttava vuorovaikutus, joka ei ole kovalenttinen tai ionisidos. Jaetaan vetysidoksiin, dipoli-dipolisidoksiin ja dispersiovoimiin.

hemitsygoottinen, hemizygous

2013-04-10T20:31:17+03:00

Jos geenistä on vain yksi toimiva kopio solussa, yksilöä kutsutaan hemitsygoottiseksi. Esimerkiksi miehet ovat hemitsygoottisia X-kromosomin geenien suhteen.

hermokudos, nerve tissue

2013-04-02T10:57:02+03:00

Eläimen rakenne, joka vastaa viestinnästä ja muun elimistön säätelystä. Koostuu varsinaisista hermosoluista eli neuroneista ja hermotukisoluista eli gliasoluista. Hermosto jaetaan keskus- ja ääreishermostoon. Esimerkiksi aivot ja selkäydin ovat hermokudosta.

heterotrofinen eli toisenvarainen, heterotrophic

2013-04-10T18:41:56+03:00

Eliö, joka ei kykene itse yhteyttämään (foto- tai kemosynteesi), vaan tarvitsee ravinnokseen valmista orgaanista ainetta. Kuluttajat ja hajottajat ovat toisenvaraisia.

heterotsygoottinen eli eriperintäinen, heterozygous

2013-04-10T19:32:00+03:00

Yksilö, jolla on vastinkromosomeissa geenistä eri alleeli.

hiilen sitomisreaktiot, carbon fixation

2013-04-10T18:50:38+03:00

Hiilen sitomisreaktioissa ilmakehän hiilidioksidi sidotaan orgaanisiin yhdisteisiin NADPH:n ja ATP:n avulla. Lopputuloksena saadaan glukoosia. Tärkeä reaktiosarja hiilen sitomisreaktioissa on ns. Calvinin kierto.

Nimitetään joskus pimeäreaktioiksi.

hiilihydraatti, carbohydrate

2013-04-10T17:35:49+03:00

Orgaanisia molekyylejä, jotka sisältävät hiiltä, happea ja vetyä (usein kaavan C_n·(H₂O)_n mukaisesti). Useimmat sokereita tai niistä muodostuneita polysakkarideja. Tärkeitä energiavarastoja ja rakennusaineita. Esimerkiksi glukoosi, tärkkelys ja selluloosa.

homotsygoottinen eli samaperintäinen, homozygous

2013-04-10T19:31:42+03:00

Yksilö, jolla on molemmissa vastinkromosomeissa geenistä sama alleeli.

huulisolu, guard cell

2013-04-10T16:50:23+03:00

Kasvin lehdellä pintasolukosta muodostuneita erikoistuneita soluja, jotka säätelevät ilmarakojen avautumista. Ilmarakojen kautta lehden kaasut vaihtuvat.

hydrofiilinen, hydrophilic

2013-04-10T17:39:51+03:00

Vesihakuinen, liukenee helposti veteen.

hydrofobinen, hydrophobic

2013-04-10T17:40:01+03:00

Vesipakoinen. Muodostaa mielummin sidoksia toisten hydrofobisten molekyylien kuin veden kanssa.

hydrofobinen vuorovaikutus, hydrophobic interaction

2013-04-10T17:35:28+03:00

Hydrofobiset molekyylit muodostavat sidoksia mieluummin keskenään kun veden kanssa. Tällöin hydrofobiset molekyylit pakkautuvat yhteen, jotta ne minimoisivat kosketuksen veden kanssa. Esimerkiksi solukalvon rasvahappoketjut pakkautuvat yhteen hydrofobisen vuorovaikutuksen vuoksi.

hydroksyyliryhmä, hydroxyl group

2013-04-10T17:36:19+03:00

Funktionaalinen ryhmä, joka koostuu hapesta ja vedystä (-OH). Esimerkiksi alkoholeissa on hydroksyyliryhmä.

hypertoninen, hypertonic

2013-04-10T18:22:21+03:00

Liuos, jonka pitoisuus on suurempi kuin solun (esimerkiksi väkevä suolaliuos).

hypotoninen, hypotonic

2013-04-10T18:22:33+03:00

Liuos, jonka pitoisuus on pienempi kuin solun (esimerkiksi tislattu vesi).

häviämä eli deleetio, deletion

2013-04-10T20:57:05+03:00

1) Emäsparien katoaminen dna-sekvenssistä.

2) Kromosomin osien katkeaminen ja poistuminen.

inhibiittori, inhibitor

2013-04-10T18:32:42+03:00

Estävä tai hidastava aine (entsyymireaktiossa). Monet lääkkeet ovat entsyymireaktioiden inhibiittoreita.

ionipumppu, ion pump

2013-04-10T18:21:53+03:00

Pieniä ioneja ATP-energian avulla kuljettavat proteiinit. Esimerkiksi hermosolulla sijaitsee natrium- ja kaliumpumppuja.

isotoninen, isotonic

2013-04-10T18:22:44+03:00

Liuos, jonka pitoisuus on sama kuin solun (usein fysiologinen suolaliuos, 0,9% NaCl).

itsesiitos, self-fertilization

2013-04-10T20:14:48+03:00

Samasta yksilöstä peräisin olevat sukusolut yhtyvät hedelmöityksessä. Tuottaa vähemmän muuntelua.

iturata, germ line

2013-04-02T10:58:48+03:00

Solut, jotka muodostavat myöhemmin sukusoluja. Ensimmäinen ituradan solu on munasolu ja siihen kuuluvat kaikki solut, joista kehittyy sukusoluja. Eläimillä solut munasolusta sukusoluihin muodostavat ituradan. Kasveilla ei varsinaisesti ole iturataa.

johtosolukko, vascular tissue

2013-04-02T10:57:38+03:00

Kasvin solukoita, jotka kuljettavat aineita kasvissa. Puu(solukko) eli ksyleemi kuljettaa vettä lehtiin ja nila eli floeemi yhteyttämistuotteita.

juoste, strand

2013-04-10T19:28:44+03:00

Dna-molekyylin nukleotideistä koostuva polymeeri. Dna:n kaksoiskierre koostuu kahdesta juosteesta.

juuripaine, root pressure

2013-04-10T16:51:18+03:00

Kun kasvin juurisolut ottavat sisäänsä ravinteita maaperästä, niistä siirtyy vettä osmoosin avulla kasvin johtosolukkoon. Ilmenee esimerkiksi pisarointina.

jälkivaihe eli anafaasi (mitoosi), anaphase (mitosis)

2013-04-10T19:55:52+03:00

Mitoosin vaihe, jonka aikana sukkularihmasto vetää tytärkromosomit solun eri puolille.

kahdentuma eli duplikaatio, duplication

2013-04-10T20:57:53+03:00

Kromosomin tai geenin monistuminen ja liittyminen samaan tai samanlaiseen kromosomiin.

kaksikotinen, dioecious

2013-04-10T20:15:15+03:00

Kasvi, jonka yksineuvoiset kukat ovat eri yksilöissä. ks. yksineuvoinen.

kaksineuvoinen eli hermafrodiitti, hermaphrodite

2013-04-10T20:14:21+03:00

1) Eläin, joka tuottaa sekä koiras-, että naaraspuolisia sukusoluja.

2) Kasvi, jolla on sekä emiö (emilehdet) että heteet samassa kukassa, on kaksineuvoinen.

kaksoiskierre eli -heeliksi, double helix

2013-04-10T17:42:37+03:00

Dna:n tyypillisin rakenne, jossa kaksi dna-juostetta ovat liittyneet toisiinsa kiertyneeksi rakenteeksi. Vastakkaisten juosteiden emäkset pariutuvat keskenään emäsparisäännön mukaisesti.

kalvolipidi, membrane lipid

2013-04-10T17:39:39+03:00

Amfipaattisia lipidejä, jotka koostuvat rasvahappomolekyyleistä ja niihin kiinnittyneestä poolisesta päästä. Muodostaa liuoksessa kaksoiskalvon. Useimmat kalvolipidit ovat fosfo-, glyko- tai sfingolipidejä.

kalvoproteiini, membrane protein

2013-04-10T18:22:55+03:00

Solukalvolla sijaitseva proteiini. Entsyymejä, viestinvälittäjiä, kuljettajia ja kiinnittymisen avustajia.

kantasolu, stem cell

2013-04-02T10:58:39+03:00

Erilaistumiskykyisiä soluja, jotka kykenevät muuttumaan moniksi eri solutyypeiksi. Alkion kantasolut ovat pluripotentteja eli ne kykenevät erilaistumaan kaikiksi kudoksiksi. Aikuisen kantasolut ovat kudosspedifisiä eli ne kykenevät erilaistumaan vain tietyn kudoksen soluiksi.

karbonyyliryhmä, carbonyl group

2013-04-10T17:36:09+03:00

Funktionaalinen ryhmä, jossa hiili on sitoutunut kaksoissidoksella happeen (C=O). Esimerkiksi aminohapon karboksyylihapporyhmä.

katabolinen, catabolic

2013-04-10T18:31:38+03:00

Hajottavaan aineenvaihduntaan liittyvä.

katalyytti, catalyst

2013-04-10T17:41:48+03:00

Kemiallista reaktiota nopeuttava aine, joka ei kulu reaktiossa. Pienentää reaktion aktivaatioenergiaa, mutta ei muuta reaktiotasapainoa. Biologisia katalyyttejä kutsutaan entsyymeiksi.

kelpoisuus eli fitness, fitness

2013-04-10T21:03:29+03:00

Yksilön kyky säilyä elossa ja saada lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä verrattuna populaation muihin yksilöihin. Jos kelpoisuuden erot johtuvat perimäeroista, tämä voi johtaa valintaan ja muutoksiin populaation geenien lukusuhteissa.

kemiallinen tasapaino, chemical equilibrium

2013-04-10T18:31:00+03:00

Kemiallisen tasapainoreaktion lopputila, jossa reagoivien aineiden määrät eivät enää muutu. Vastakkaiseen suuntaan etenevät reaktiot ovat tällöin yhtä nopeita. Useimmat biologiset reaktiot ovat tasapainoreaktioita.

kemosynteesi, chemosynthesis

2013-04-10T18:42:14+03:00

Yhteyttämistä ilman valoa, jossa orgaanisten yhdisteiden valmistamiseen tarvittava energia saadaan epäorgaanisten yhdisteiden hapettumisesta. Osa bakteereista kykenee kemosynteesiin.

keskivaihe eli metafaasi (mitoosi), metaphase (mitosis)

2013-04-10T19:55:34+03:00

Mitoosin vaihe, jonka aikana sukkularihmasto työntää kromosomit solun keskitasoon.

keskusjyvänen eli sentrosomi, centrosome

2013-04-10T16:38:03+03:00

Mikrotubulusten koordinaatiokeskus. Koostuu kahdesta sentriolista. Mikrotubulukset kasvavat sentrioleista ulospäin solunjakautumisen aikana.

kiasma, chiasma (pl. chiasmata)

2013-04-10T20:13:33+03:00

Rakenne, joka syntyy tekijäinvaihdunnassa, kun kromosomit menevät päällekkäin ja vaihtavat osia keskenään.

kitiini, chitin

2013-04-10T16:38:41+03:00

Sienien soluseinän ja niveljalkaisten ulkoisen tukirangan rakennusaine. Polysakkaridi, joka koostuu typpeä sisältävästä sokerista (N-asetyyliglukosamiini).

kivennäisaineet, minerals

2013-04-10T17:34:02+03:00

Epäorgaanisia alkauaineita tai yhdisteitä, joita eliöt tarvitsevat aineenvaihduntaansa. Jaetaan mikro- ja makrokivennäisiin niiden tarpeen perusteella. Vähän tarvittavia kivennäisaineita kutsutaan myös hivenaineiksi. Makrokivennäisiä ovat esimerkiksi kalsium ja natrium, mikrokivennäisiä mangaani ja seleeni.

klorofylli, chlorophyll

2013-04-10T18:52:08+03:00

Kasvin lehden tärkeä pigmentti. Kutsutaan usein myös lehtivihreäksi. Abrosboi punaista ja sinistä valoa, mutta heijastaa vihreän valon pois. Klorofyllejä on useita tyyppejä. Kasveilla esiintyy a- ja b-klorofylliä

kodoni eli emäskolmikko, codon

2013-04-10T19:50:09+03:00

Dna:ssa ja rna:ssa oleva kolmen nukleotidin yhdistelmä, joka koodaa tiettyä aminohappoa. Kodonin muodostavia emäksiä sanotaan myös tripletiksi.

koentsyymi, coenzyme

2013-04-10T18:32:31+03:00

Suurikokoista kofaktoria nimitetään koentsyymiksi. Esimerkiksi monet vitamiinit.

kofaktori, cofactor

2013-04-10T18:32:16+03:00

Entsyymin toiminnalle välttämätön osa, joka ei kuulu proteiiniosaan. Esimerkiksi monet ionit (magnesium) ja pienet orgaaniset molekyylit, kuten vitamiinit.

koheesio, cohesion

2013-04-10T16:51:00+03:00

Molekyylien kyky tarttua toisiinsa kemiallisten vuorovaikutusten välillä. Esimerkiksi veden koheesio auttaa sen nousua kasvin versossa.

kolesteroli, cholesterol

2013-04-10T18:20:40+03:00

Yleinen steroidilipidi solukalvolla. Jäykistää solukalvon rakennetta. Sisältää pienen hydrofiilisen hydroksyyliryhmän ja jäykän steroiditungon.

Koodaava juoste, coding strand

2013-04-10T19:43:44+03:00

Dna:n juoste, jonka mukaan lähetti-rna valmistetaan. Emäsjärjestys vastakkainen mallijuosteelle.

kovalenttinen sidos, covalent bond

2013-04-10T17:33:41+03:00

Kemiallinen sidos, jossa atomit jakavat keskenään elektroniparin tai –pareja. Esimerkiksi vedessä hapen ja vedyn välinen sidos.

kromatiini, chromatin

2013-04-10T16:37:08+03:00

Dna:n ja proteiinien muodostama kokonaisuus. Kromosomit muodostuvat kromatiinista.

kromosomi, chromosome

2013-04-10T16:36:58+03:00

Dna:ta ja proteiineja sisältäviä kappaleita, joissa sijaitsevat geenit eli perintötekijät. Aitotumaisilla kromosomit ovat lineaarisia, esitumaisilla usein rengasmaisia. Dna ohjaa solun toimintaa ja proteiinit pakkaavat rakennetta tiukemmaksi.

kromosomimutaatio, chromosome mutation

2013-04-10T20:57:38+03:00

Mutaatiotyyppi, jossa yksilön kromosomien rakenne muuttuu.

kromosomipari, (homologous) chromosome pair

2013-04-10T19:29:57+03:00

Diploidilla eliöllä on jokaisesta kromosomista kaksi kopiota. Näitä homologisia kromosomeja sanotaan kromosomipariksi.

kromosomistomutaatio, genome mutation

2013-04-10T20:58:43+03:00

Mutaatiotyyppi, jossa yksilön kromosomien lukumäärä muuttuu. Aneuploidiassa kromosomien määrä muuttuu yhdellä (tai muutamalla). Poluploidiassa kromosomien määrä moninkertaistuu.

kudos, tissue

2013-04-02T10:56:04+03:00

Rakenteeltaan ja toiminnaltaan samanlaisten eläinsolujen muodostama kokonaisuus. Esimerkiksi lihaskudos.

kuluttajat, consumers

2013-04-10T18:51:16+03:00

Muita eliöitä ravinnokseen käyttävät eliöt. Kuluttajia ovat kasvinsyöjät, lihansyöjät, loiset ja hajottajat.

kytkentäryhmä, linkage group

2013-04-10T20:44:59+03:00

Geenit, jotka ovat kytkeytyneet keskenään. Usein kytkentäryhmällä tarkoitetaan samassa kromosomissa sijaitsevia geenejä.

kytkeytyminen, linkage

2013-04-10T20:27:21+03:00

Samassa kromosomissa sijaitsevat geenit periytyvät usein yhdessä. Kytkeytyminen voi purkautua tekijäinvaihdunnan seurauksena.

käsivarsi (kromosomin), arm

2013-04-10T19:29:12+03:00

Kromosomin rakenne jaetaan sentromeeriin ja siitä kahdeen suuntaan lähteviin käsivarsiin.

käyminen, fermentation

2013-04-10T18:42:47+03:00

Käymisessä solu tuottaa usein hapettomissa oloissa energiaa orgaanisista yhdisteistä. Käymisen muotoja ovat mm. maitohappokäyminen, etanolikäyminen ja voihappokäyminen.

kääntymä eli inversio, inversion

2013-04-10T20:58:14+03:00

Kromosomin osan kääntyminen toisinpäin.

lajiutuminen, speciation

2013-04-10T21:02:52+03:00

Uusien eliölajien kehittyminen.

letaalialleeli, lethal allele

2013-04-10T20:31:00+03:00

Alleeli, joka saa homotsygoottisena aikaan yksilön kuoleman ennen lisääntymisikää. Esimerkiksi akondroplasia johtaa homotsygooteilla kuolemaan sikiöaikana.

lihaskudos, muscle tissue

2013-04-02T10:56:53+03:00

Lihaskudos saa aikaan eläimen liikkeet. Se koostuu supistumiskykyisistä lihassoluista, jotka ovat tiiviinä kimppuina. Jaetaan luustolihaskudokseen, sydänlihaskudokseen ja sileään lihaskudokseen

liittymä eli insertio, insertion

2013-04-10T20:57:23+03:00

1) Emäksien lisääntyminen dna-sekvenssissä.

2) Kromosomiin liittyy suurempi palanen osa toista kromosomia.

lipidi eli rasva-aine, lipid

2013-04-10T17:38:51+03:00

Joukko veteen liukenemattomia aineita. Niihin kuuluvat esimerkiksi rasvat, kalvolipidit ja steroidit. Lipidit koostuvat pääasiassa hiilestä, vedystä ja hapesta. Joissakin lipideissä on myös fosforia, typpeä ja rikkiä.

lipoproteiini, lipoprotein

2013-04-10T17:41:38+03:00

Proteiini, johon on liittyneenä lipidiosia. Esimerkiksi kolesterolia kuljettavat LDL ja HDL.

lohkeamissääntö, rule of segregation

2013-04-10T20:27:58+03:00

Kun yksilö tuottaa sukusoluja, kustakin geenistä tulee sukusoluun vain yksi alleeli.

lokus, locus

2013-04-10T20:31:42+03:00

Geenin sijainti kromosomissa.

loppuvaihe eli telofaasi (mitoosi), telophase (mitosis)

2013-04-10T19:56:10+03:00

Mitoosin viimeinen vaihe ennen solunjakautumista. Tumakotelo muodostuu uudelleen ja kromosomien rakenne löyhentyy.

lysosomi, lysosome

2013-04-10T16:36:36+03:00

Pienikokoisia kalvorakkuloita, jotka ovat sisältä happamia. Lysosomissa hajotetaan vierasaineita ja omia vahingoittuneita soluelimiä ja proteiineja. Syöjäsolut tuhoavat bakteerit lysosomeissa.

lähetti-rna, messenger rna

2013-04-10T17:42:48+03:00

Rna-molekyyli, joka välittää dna:n sisältämän informaation proteiiniksi. Transkriptiossa dna:n mallin mukaisesti tuotetaan lähetti-rna. Translaatiossa lähetti-rna:n koodi luetaan proteiiniksi.

makromolekyyli, macromolecule

2013-04-02T10:52:50+03:00

Suurikokoinen molekyyli, joka on usein polymeeri. Makromolekyylejä ovat proteiinit, dna ja polysakkaridit kuten selluloosa.

Mallijuoste, template strand

2013-04-10T19:43:31+03:00

Dna:n juoste, jonka rinnalle lähetti-rna tai uusi dna-juoste rakennetaan.

mikroevoluutio, microevolution

2013-04-10T21:04:26+03:00

Lajinsisäinen evoluutio, jossa tapahtuu muutoksia populaation alleelien suhteellisissa osuuksissa.

mikrotubulukset, microtubules

2013-04-10T16:37:45+03:00

Proteiinista koostuva sylinterimäinen solun tukirangan rakenne. Koostuvat tubuliineista. Mikrotubulukset muodostavat sukkularihmaston. Ne kasvavat sentrosomista ulospäin. Ne myös liikuttavat kalvorakkuloita ja soluelimiä.

mitokondrio, mitochondrion

2013-04-10T16:34:48+03:00

Aitotumallisten soluelin, jossa tapahtuu energia-aineenvaihduntaa. Mitokondriota ympäröi kaksinkertainen, poimuttunut kalvo. Sisemmällä kalvolla sijaitsevat elektroninsiirtoketjun entsyymit. Mitokondrion sisällä tapahtuu myös sitruunahappokierto. Mitokondrioiden ajatellaan periytyvän bakteereista endosymbioositeorian mukaisesti.

mitoosi, mitosis

2013-04-10T19:54:06+03:00

Solusyklin vaihe, jonka aikana tapahtuu varsinainen solunjakautuminen. Ensimmäisenä mitoosissa tapahtuu tumanjako ja tämän jälkeen soluliman jakautuminen. Mitoosi voidaan jakaa viiteen vaiheeseen: esivaihe, esikeskivaihe, keskivaihe, jälkivaihe ja loppuvaihe.

monitekijäinen, multifactorial

2013-04-10T20:44:45+03:00

Ominaisuus tai sairaus, jonka ilmenemiseen vaikuttavat monien geenien ja ympäristön vuorovaikutus.

monohybridiristeytys, monohybrid cross

2013-04-10T20:28:24+03:00

Risteytys, jossa tutkitaan yhden geenin periytymistä.

monosakkaridi, monosaccharide

2013-04-10T17:37:34+03:00

Yksinkertainen hiilihydraatti, jossa on ainakin kolme hiiliatomia. Niistä tyypillisimpiä ovat kuusihiiliset glukoosi, fruktoosi ja galaktoosi. Glukoosi eli rypälesokeri on useimpien solujen perusenergianlähde. Fruktoosia eli hedelmäsokeria löytyy nimensä mukaisesti monista hedelmistä. Myös dna:ssa ja rna:ssa olevat deoksiriboosi ja riboosi ovat monosakkarideja.

monosomia, monosomy

2013-04-10T20:59:57+03:00

Aneuploidian muoto, jossa kromosomeja on yksi liian vähän. Esimerkiksi Turnerin oireyhtymä.

multippeli alleeli, multiple allele

2013-04-10T20:30:25+03:00

Geenistä on olemassa useampi kuin kaksi alleelia.

muovautumismuuntelu, phenotypic plasticity

2013-04-10T20:45:46+03:00

Saman lajin yksilöiden välinen ympäristötekijöistä johtuva erilaisuus.

mutaatio, mutation

2013-04-10T20:56:03+03:00

Perinnöllinen muutos geenissä, kromosomissa tai kromosomistossa. Yksittäisen emäsparin muutosta kutsutaan pistemutaatioksi. Jos kromosomin rakenne muuttuu, muutosta kutsutaan kromosomimutaatioksi. Jos kromosomien määrä muuttuu, kutsutaan sitä kromosomistomutaatioksi.

mutageeni, mutagen

2013-04-10T20:56:19+03:00

Mutaatioita aiheuttava tekijä. Esimerkiksi UV-säteily.

mutualismi, mutualism

2013-04-10T16:50:34+03:00

Kahden lajin välinen hyötysuhde, josta molemmat lajit hyötyvät toisistaan kasvaen paremmin tai tuottaen enemmän jälkeläisiä kuin erikseen eläessään. Mutualismia pidetään symbioosia löyhempänä suhteena.

muuntelu, variation

2013-04-10T20:55:43+03:00

Saman lajin yksilöiden välinen erilaisuus jonkin ominaisuuden suhteen. Muuntelu voi koskea ulkoasua tai perimää.

mykoritsa eli sienijuuri, mycorrhiza

2013-04-10T16:50:42+03:00

Kasvin ja sienen mutualistinen sakenne, jossa kasvi antaa sienelle yhteyttämistuotteita ja sieni kasville ravinteita ja vettä.

määrällinen ominaisuus, quantitative character

2013-04-10T20:44:14+03:00

Ominaisuus, johon vaikuttaa monta geeniä yhtä aikaa. Esimerkiksi ihmisen ihonväri.

NADH, nikotiiniamidiadeniinidinukleotidi, nicotinamide adenine dinucleotide

2013-04-10T18:33:57+03:00

Solun biologinen elektroninsiirtäjä. NADH:n hapettunut muoto NAD⁺ vastaanottaa elektroneja ja pelkistyy NADH:ksi. Vastaavasti esimerkiksi elektroninsiirtoketjussa NADH luovuttaa elektroninsa ja hapettuu takaisin NAD⁺:ksi. NADH toimii elektroninsiirtäjänä mm. glykolyysissä, sitruunahappokierrossa ja elektroninsiirtoketjussa.

NADH:ta rakenteellisesti muistuttaa NADPH, joka eroaa siitä yhden fosfaattiryhmän osalta. NADPH toimii mm. fotosynteesissä.

nukleiinihappo, nucleic acid

2013-04-10T17:42:00+03:00

Dna ja rna. Informaatiota säilöviä ja välittäviä molekyylejä. Koostuvat peräkkäisistä nukleotideistä, joissa on emäs-, sokeri- ja fosfaattiosa.

nukleotidi, nucleotide

2013-04-10T17:42:27+03:00

Dna:n ja rna:n rakenne, joka muodostuu sokerista, fosfaatista ja emäksestä.

ominaislämpökapasiteetti, specific heat capacity

2013-04-10T17:35:38+03:00

Kertoo, kuinka paljon tietyn aineen lämmittämiseen kuluu lämpöenergiaa massayksikköä kohden. Esimerkiksi vedelle 4,19 kJ/(K·kg).

orgaaninen, organic

2013-04-10T17:33:52+03:00

Eloperäinen. Kemiallisissa yhdisteissä viittaa hiiltä sisältäviin yhdisteisiin.

osmoosi, osmosis

2013-04-10T16:51:39+03:00

Veden diffuusiota. Vesi liikkuu puoliläpäisevän kalvon lävitse siihen suuntaan, jossa sitä on vähemmän. Esimerkiksi solukalvolla vesi liikkuu laimeammasta liuoksesta väkevämpään.

passiivinen kulkeutuminen, passive transport

2013-04-10T18:21:16+03:00

Diffuusiota solukalvon lävitse suuremmasta pitoisuudesta pienempään. Ei vaadi energiaa tai proteiinien avustusta. Esimerkiksi rasvaliukoiset aineen kulkeutuvat solukalvon lävitse passiivisen kulkeutumisen avulla.

peptidisidos, peptide bond

2013-04-10T17:40:48+03:00

Proteiinissa aminohapot liittyvät toisiinsa peptidisidoksella. Aminohappojen karboksyyliryhmä liittyy aminoryhmään ja välistä lohkeaa pois vettä.

peptidoglykaani, peptidoglycan

2013-04-10T16:38:49+03:00

Bakteerien soluseinän rakennusaine. Koostuu lyhyistä hiilihydraattiketjuista sekä niihin liittyneistä proteiineista. Liittyy usein myös solukalvoon.

perimä, genome

2013-04-02T10:55:12+03:00

Yksilön kaikki geenit.

perus- eli tylppysolukko, parenchyma

2013-04-02T10:57:10+03:00

Kasvien solukoita, jotka eivät jakaudu. Vaihtelevan muotoisia. Muodostavat suurimman osan kasvin kudoksista. Esimerkiksi yhteyttävä perussolukko ja varastosolukko.

peroksisomi, peroxisome

2013-04-10T16:36:47+03:00

Aitotumaisten kalvorakenteinen soluelin, jossa mm. hajotetaan rasvahappoja. Sisältää happiradikaaleja ja vetyperoksidia hajottavaa peroksidaasia. Kasveilla neutraloi valohengityksen vaikutusta.

perustajanvaikutus, founder effect

2013-04-10T21:04:57+03:00

Ilmiö, jossa muutamasta kantapopulaation yksilöstä syntyy uusi populaatio uudelle alueelle. Tämän perustajapopulaation yksilöiden geenikoostumus voi olla sattuman takia kantapopulaatioon verrattuna erilainen.

pigmentti, pigment

2013-04-10T18:51:56+03:00

Säteilyenergiaa absorboivia aineita. Esimerkiksi klorofyllit ja karotenoidit.

pinta- eli rajoitussolukko, dermal tissue

2013-04-02T10:57:29+03:00

Solukoita, jotka suojaavat ja rajoittavat kasvia ympäristöstä. Esimerkiksi lehden pintasolukko.

pistemutaatio, point mutation

2013-04-10T20:56:39+03:00

Yhden emäsparin muuttuminen dna:n sekvenssissä.

poistosolu eli napasolu, polar body

2013-04-10T20:14:07+03:00

Munasolun kypsymisprosessissa syntyy kolme pientä haploidista solua, jotka surkastuvat pois.

polygeeninen periytyminen, polygenic inheritance

2013-04-10T20:44:29+03:00

Määrälliset ominaisuudet periytyvät polygeenisesti (ominaisuuteen vaikuttaa useampi kuin yksi geeni).

polypeptidi, polypeptide

2013-04-10T17:41:00+03:00

Rakenne, joka muodostuu, kun aminohapot liittyvät peptidisidoksella toisiinsa. Proteiinit ovat polypeptidejä.

polyploidinen, polyploid

2013-04-10T19:31:00+03:00

Eliö, jolla on moninkertainen kromosomisto eli jokaista kromosomia enemmän kuin kaksi kappaletta. Esim. monet kasvit, kuten vehnä.

polysakkaridi, polysaccharide

2013-04-10T17:38:15+03:00

Hiilihydraatti, jossa monta monosakkaridia (>10) on liittynyt toisiinsa glykosidisella sidoksella. Ketju voi olla suora (selluloosa) tai haaroittunut (glykogeeni). Jaetaan rakennepolysakkarideihin (esim. selluloosa) ja varastopolysakkarideihin (esim. glykogeeni) käyttötarkoituksen mukaan.

poolisuus, polarity

2013-04-10T16:51:29+03:00

Molekyylin ominaisuus, jolla viitataan siihen, että elektronit eivät ole tasaisesti jakautuneet molekyylin atomien kesken. Esimerkiksi vesimolekyylissä happiatomi vetää puoleensa elektroneita tehokkaammin kuin vety ja sen vuoksi hapen puoli vesimolekyylistä on negatiivisesti varautunut.

P-polvi, P generation

2013-04-10T20:28:46+03:00

Vanhempien sukupolvi risteytyksissä.

proteasomi, proteasome

2013-04-10T16:38:22+03:00

Soluelin, joka pilkkoo solussa hajotettavaksi merkityt proteiinit.

proteiini, protein

2013-04-02T10:54:16+03:00

Proteiinit eli valkuaisaineet ovat aminohaposta koostuvia makromolekyylejä. Aminohapot liittyvät proteiinissa toisiinsa peptidisidoksilla. Proteiinit toimivat soluissa entsyymeinä, kuljettajina, varasto- tai rakennetehtävässä. Niiden rakennetta voidaan tarkastella primääri-, sekundääri-, tertiääri- ja kvartenäärirakennetasolla. Proteiinit voivat olla fibrillaarisia tai globulaarisia.

proteiinin rakenteen tasot, levels of protein structure

2013-04-10T17:41:12+03:00

Proteiinin rakennetta voidaan kuvata neljällä tasolla.

Primäärirakenteella tarkoitetaan aminohapoista muodostuvaa polypeptidiketjua.

Sekundäärirakenteella tarkoitetaan paikallisia kolmiulotteisia rakenteita proteiinissa. Aminohappoketju muodostaa usein kierteitä (α-kierre) tai levymäisiä rakenteita (β-levy).

Tertiäärirakenteella tarkoitetaan lopullista proteiinin ottamaa kolmiulotteista rakennetta. Se koostuu sekundäärirakenteista, jotka ovat liittyneet toisiinsa. Kolmiulotteiseen rakenteeseen vaikuttavat lukuiset heikot sidokset ja rikkisillat.

Useamman kuin yhden polypeptidin muodostamaa kolmiulotteista rakennetta kutsutaan kvaternäärirakenteeksi.

proteiinisynteesi, protein biosynthesis

2013-04-10T19:42:44+03:00

Tapahtumasarja, jossa tuotetaan toimiva proteiini dna:n koodin perusteella. Jaetaan transkriptioon ja translaatioon. Transkriptiossa tuotetaan lähetti-rna dna:n koodin mukaisesti. Translaatiossa tuotetaan lähetti-rna:n koodin mukaisesti toimiva polypeptidi eli proteiini.

pullonkaulailmiö, bottleneck effect

2013-04-10T21:04:42+03:00

Populaation koko voi pienentyä äkillisesti luonnonkatastrofin tai taudin seurauksena. Sattuma vaikuttaa siihen mitkä populaation yksilöt alleeleineen jäävät henkiin. Selviytyneiden yksilöiden varassa populaatio jatkaa kasvuaan muodostaen uuden, geneettisesti erilaisen, populaation alun.

puoliläpäisevä, semipermeable

2013-04-10T18:21:03+03:00

Kalvo, joka päästää lävitseen toisia aineita, mutta ei toisia. Kalvo voi päästää lävitseen esimerkiksi pieniä molekyylejä, kuten vettä, mutta ei isoja molekyylejä, kuten proteiineja.

pyruvaatti, pyruvate

2013-04-10T18:43:46+03:00

Glykolyysin lopputuote. Tärkeä aineenvaihdunnan välituote. Palorypälehapon ionimuoto. Molekyylikaava C₃H₃O₃^–(CH₃COCOO^–).

rasva eli triglyseridi, fat i.e. triglycerid

2013-04-10T17:39:01+03:00

Lipidejä, jotka muodostuvat glyserolista ja siihen esterisidoksella liittyneistä kolmesta rasvahappomokelyylistä.. Varastorasvoja.

rasvahappo, fatty acid

2013-04-10T17:39:27+03:00

Kalvolipidien ja rasvojen rakenneosanen. Sisältää poolisen karboksyylihapporyhmän ja pitkän, poolittoman hiilivetyketjun. Jaetaan tyydyttymättömiin ja tyydyttyneisiin rasvahappoihin. Tyydyttyneissä rasvahapoissa on hiilien välillä vain yksinkertaisia sidoksia, tyydyttymättömissä on vähintään yksi kaksoissidos.

reaktiokeskus (fotosynteesissä), reaction-center complex

2013-04-10T18:52:24+03:00

Proteiinikompleksi, jolle pigmentit siirtävät fotonien energian. Saa aikaan joko veden hajoamisen hapeksi ja protoneiksi (fotosysteemi II) tai siirtää elektronit NADPH:lle (fotosysteemi I).

resessiivinen eli peittyvä, recessive

2013-04-10T20:11:43+03:00

Alleeli, joka peittyy dominoivan alleelin vaikutuksen alle. Resessiivisen alleelin vaikutus ilmenee, kun yksilö on homotsygoottinen tämän suhteen.

retrovirus, retrovirus

2013-04-10T19:43:14+03:00

Virus, jonka geneettisenä materiaalina on rna ja joka kääntää sen dna:ksi käänteiskopioijaentsyymin avulla. Esimerkiksi HI-virus.

riboosi, ribose

2013-04-10T17:37:01+03:00

Viisihiilinen monosakkaridi, jota esiintyy mm. rna:n sokeriosana, ATP:ssa ja NADH:ssa. Molekyylikaava C₅H₁₀O₅.

ribosomi, ribosome

2013-04-10T16:38:13+03:00

Soluelin, jossa tuotetaan uudet proteiinit lähetti-rna:n mallin mukaisesti. Koostuu proteiinista ja ribosomaalisesta rna:sta (rRNA).

ribosomi-rna, ribosomal rna

2013-04-10T17:43:10+03:00

Ribosomin rakenteeseen ja toimintaan vaikuttava rna-molekyyli. Katalysoi mm. peptidisidoksen muodostumista.

ribotsyymi, ribozyme

2013-04-10T17:43:23+03:00

Rna-molekyyli, joka toimii entsyyminä.

ristisiitos, cross-fertilization

2013-04-10T20:15:01+03:00

Eri yksilöistä peräisin olevat sukusolut yhtyvät hedelmöityksessä. Tuottaa geneettistä rekombinaatiota.

rna eli ribonukleiinihappo, ribonucleic acid

2013-04-10T17:42:13+03:00

Rna:n tehtävänä on välittää dna:n sisältämä tieto eteenpäin, jotta solu osaisi tuottaa proteiineja. Rna:ta jaetaan tyypin mukaan esimerkiksi lähetti-, siirtäjä- ja ribosomi-rna:han.

sakkaroosi eli ruokosokeri, sucrose

2013-04-10T17:36:48+03:00

Yleinen disakkaridi, joka muodostuu glukoosista ja fruktoosista glykosidisen sidoksen välityksellä (α1-β2). Kasvien tärkeä varastosokeri. Molekyylikaava C₁₂H₂₂O₁₁.

sekovartinen, thallophyte

2013-04-10T16:49:57+03:00

Sekovartisissa kasveissa ei voi erottaa kasvin peruselimiä eli lehtiä, vartta ja juurta. Sekovarsi on ominainen levillä ja sammalilla.

selluloosa, cellulose

2013-04-10T16:38:32+03:00

Biosfäärin tärkein ja eniten tuotettu orgaaninen molekyyli. Tukee kasvien soluseinässä solujen ja kasvin rakennetta. Polysakkaridi, joka muodostuu glukoosiyksiköistä, jotka ovat liittyneet toisiinsa β 1,4-sidoksin. Muodostaa lineaarista ja kestävää rakennetta.

sentromeeri, centromere

2013-04-10T19:29:00+03:00

Kromosomin kohta, johon sukkularihmaston mikrotubulukset tarttuvat. Mitoosissa sisarkromatidit ovat kiinni toisistaan sentromeerin kohdalla.

side- ja tukikudos, connective tissue

2013-05-24T17:29:23+03:00

Eläinsolujen muodostama kudos, joka tukee elimistöä ja liittää elimiä toisiinsa. Esimerkiksi luu, rusto, veri ja rasva.

siirtymä eli translokaatio, tranlocation

2013-04-10T20:58:29+03:00

Kaksi kromosomia vaihtavat osia keskenään.

siirtäjä-rna, transfer rna

2013-04-10T17:42:58+03:00

Translaatiossa lähetti-rna:n kodonit tunnistava rna-molekyyli. Kantaa mukanaan aminohappoa.

sisarkromatidit, sister chromatids

2013-04-10T19:54:37+03:00

Kun kromosomin dna kahdennetaan, muodostuu kaksi sisarkromatidia, jotka jäävät kiinni toisiinsa sentromeerin kohdalta.

sitruunahappokierto eli Krebsin kierto, citric acid cycle i.e. Krebs cycle

2013-04-10T18:43:22+03:00

Sitruunahappokierto tapahtuu glykolyysin jälkeen, jos happea on saatavilla. Siinä pyruvaatti hajotetaan hiilidioksidiksi. Reaktiosta ylijäävät elektronit siirretään solun elektroninsiirtäjille (mm. NADH), jotka toimittavat ne elektroninsiirtoketjulle. Sitruunahappokierrossa muodostuu myös ATP:ta.

soluelin, organelle

2013-04-02T10:54:53+03:00

Soluorganelli. Solulimassa sijaitseva, tiettyyn tehtävään erikoistunut solun osa. Soluelimet voivat olla kalvon ympäröimiä (kuten mitokondrio ja viherhiukkanen) tai yksinkertaisia rakenteita (kuten ribosomi ja proteasomi).

soluhengitys, cell respiration

2013-04-10T18:42:35+03:00

Kemiallinen reaktiosarja, jossa energiaa vapautuu orgaanisista aineista solun käyttöön (eliön elintoimintoihin) hapellisissa oloissa. Koostuu glykolyysistä, sitruunahappokierrosta ja elektroninsiirtoketjusta.

solukalvo, cell membrane

2013-04-02T10:53:01+03:00

Solukalvo rajoittaa solun ympäristöstä. Se on kaksoiskalvo, joka koostuu kalvolipideistä ja kolesterolista. Kalvolipidien toinen pää pakkautuu kohti vettä ja toinen pää kohti toisia kalvolipidejä. Solukalvossa on lipidien lisäksi kalvoproteiineja ja hiilihydraattiosia.

solukko, tissue

2013-04-02T10:56:16+03:00

Samanlaisten kasvisolujen muodostama toiminnallinen kokonaisuus. Esimerkiksi perus- ja johtosolukko. Vastaavat eläinten kudoksia.

solulima, cytoplasm

2013-04-02T10:54:08+03:00

Solukalvon sisällä oleva tila. Sisältää muut solun osat paitsi tuman ja soluseinän. Solulima koostuu nestemäisestä sytosolista ja soluelimistä.

solulimakalvosto, endoplamic reticulum, ER

2013-04-10T16:36:12+03:00

Solulimassa sijaitseva kalvorakkuloista ja –pusseista koostuva rakenne. Jaetaan ribosomeja sisältävään karkeaan solulimakalvostoon ja sileään solulimakalvostoon. Karkealla solulimakalvostolla tuotetaan eritettävät ja kuljetettavat proteiinit. Sileällä solulimakalvostolla muokataan mm. vierasaineita ja lipidejä.

soluliman jakautuminen eli sytokineesi, cytokinesis

2013-04-10T19:57:23+03:00

Solusyklin päättävä vaihe, jonka tuloksena syntyy kaksi erillistä solua, joita erottaa solukalvo ja mahdollisesti soluseinä.

soluseinä, cell wall

2013-04-02T10:54:44+03:00

Kasvi-, sieni- ja useimpia bakteerisoluja ympäröivä rakenne, joka tukee ja suojaa solua. Kasvisolussa soluseinän muodostaa selluloosa, sienisolussa kitiini ja useimmissa bakteerisoluissa peptidoglykaani.

solusykli, cell cycle

2013-04-10T19:53:18+03:00

Solun elämänkierron vaiheet. Jaetaan välivaiheeseen ja solunjakautumiseen eli mitoosiin. Välivaiheen muodostavat kasvun ja erilaistumisen G₁-vaihe, dna:n kahdentumisen vaihe eli S-vaihe, mitoosiin valmistautuminen eli G₂-vaihe ja mitoosi.

solusyönti eli endosytoosi, endosytosis

2013-04-10T18:20:14+03:00

Kappaleiden siirtäminen solun sisään ympäröimällä ne kalvorakkulalla. Esimerkiksi valkosolu nielee bakteerin endosytoosin avulla.

soluväliaine, extracellular matrix

2013-04-10T16:38:58+03:00

Soluväliaine on eläinsolujen ulkopuolelleen erittämä tukiaine, joka liittää ja tukee soluja. Koostuu proteiineista sekä niihin liittyneistä hiilihydraattiketjuista. Liittyy usein myös soluihin solukalvolla. Mm. kollageeni ja elastiini ovat soluväliaineen proteiineja.

steriili, sterile

2013-04-10T20:59:21+03:00

Lisääntymiskyvytön tai mikrobiton.

steroidi, steroid

2013-04-10T17:40:36+03:00

Lipidi, joka sisältää nelirenkaisen steroidirungon. Jäykkiä ja veteen liukenemattomia. Esimerkiksi kolesteroli ja monet hormonit.

substraatti, substrate

2013-04-10T18:32:03+03:00

Entsyymireaktion lähtöaine, johon entsyymi kiinnittyy ja jota se muokkaa.

sukkularihmasto, mitotic spindle

2013-04-10T19:56:23+03:00

Keskusjyväsistä kasvava mitokondriosäieverkosto, joka kiinnittyy kromosomeihin mitoosin ja meioosin aikana sekä vetää kromosomit solun eri puolille.

sukupolvenvuorottelu, alternation of generations

2013-04-10T20:15:49+03:00

Eliön elinkiertomalli, jossa suvullisesti ja suvuttomasti lisääntyvät sukupolvet vuorottelevat. Sukupolvenvuorottelua esiintyy esimerkiksi sammalilla ja sanikkaisilla, mutta myös alkeellisilla eläimillä.

sukupuolikromosomi, sex chromosome

2013-04-10T19:57:42+03:00

Kromosomit, jotka eroavat sukupuolten välillä. Nisäkkäillä X- ja Y-kromosomit, linnuilla Z- ja W-kromosomit.

sukupuu, pedigree

2013-04-10T20:30:45+03:00

Esivanhempien luettelo. Genetiikassa sukupuulla kuvataan esivanhempien feno- ja/tai genotyyppiä. Sukupuiden auvlla voidaan päätellä tautien periytymismekanismeja.

sukusolu eli gameetti, gamete

2013-04-10T20:11:57+03:00

Sukusolu on lisääntymiseen osallistuva solu, jonka kromosomiluku on haploidinen. Kahden sukusolun yhtyessä syntyy hedelmöittynyt tsygootti.

suvullinen lisääntyminen, sexual reproduction

2013-04-10T20:12:25+03:00

Lisääntyminen sukusolujen välityksellä.

suvuton lisääntyminen, asexual reproduction

2013-04-10T20:12:10+03:00

Lisääntyminen ilman sukusoluja. Esimerkiksi kasvien lisääntyminen kasvullisesti rönsyjen avulla.

syanobakteerit, cyanobacteria

2013-04-10T16:37:28+03:00

Syanobakteerit ovat fotosynteesiin kykeneviä ja siten omavaraisia bakteereja. Syanobakteereita sanotaan myös sinibakteereiksi eli ”sinileviksi”.

synteettinen evoluutioteoria, synthetic evolution theory

2013-04-10T20:27:36+03:00

Darwinin evoluutioteoriasta kehitetty synteesi, jossa luonnonvalinnan teoria on yhdistetty perinnöllisyystieteen teorioihin.

tasapainotettu polymorfismi, balanced polymorphism

2013-04-10T21:04:03+03:00

Polymorfismi on ilmiö, jossa populaatiossa esiintyy geenistä useampi kuin yksi muoto. Tasapainotetussa polymorfismissa valinta suosii heterotsygootteja, ja alleelien suhteelliset osuuden populaatiossa pysyvät ennallaan.

tasausjako (meioosi), meiosis II

2013-04-10T20:13:07+03:00

Meioosin vaihe, jonka lopputuloksena syntyy neljä haploidia sukusolua. Muistuttaa vaiheiltaan meioosia.

tekijäinvaihdunta, crossing over

2013-04-10T20:13:54+03:00

Meioosin vähennysjaon esivaiheen aikana vastinkromosomit vaihtavat osia keskenään. Tällöin geenien kytkeytyminen voi purkautua.

telomeeri, telomere

2013-04-10T19:29:24+03:00

Lineaarisen kromosomin päissä olevat rakenteet, jotka ehkäisevät kromosomia purkautumasta. Lyhenevät jokaisen jakautumisen yhteydessä. Mm. sukusoluissa telomeerejä pidentää telomeraasi-entsyymi.

testiristeytys, test cross

2013-04-10T20:29:19+03:00

Testiristeytyksellä pyritään selvittämään yksilön genotyyppi. Testattava yksilö risteytetään ominaisuuden suhteen resessiivisen homotsygootin kanssa. Jälkeläisten lukusuhteista voidaan päätellä yksilön genotyyppi ja se, ovatko tarkasteltavat geenit kytkeytyneet.

toisiolähetti, second messenger

2013-04-10T18:23:06+03:00

Solukalvolla tuotettava molekyyli, joka välittää hormonin tai muun signaalin solun sisälle.

transkriptio, transcription

2013-04-10T19:42:17+03:00

Prosessi, jossa tuotetaan lähetti-rna dna:n mallin mukaisesti. Lähetti rna-kuljetetaan ribosomille, jossa tapahtuu translaatio. Lähetti-rna:n tuottaa rna-polymeraasi.

translaatio, translation

2013-04-10T19:42:31+03:00

Prosessi, jossa ribosomilla tuotetaan proteiini lähetti-rna:n koodin mukaisesti.

trisomia, trisomy

2013-04-10T21:00:22+03:00

Aneuploidian muoto, jossa kromosomeja on yksi liikaa. Esimerkiksi Downin sydrooma.

tsygootti, zygote

2013-04-10T20:12:37+03:00

Hedelmöittynyt munasolu. Syntyy kahden sukusolun kohdatessa ja yhdistäessä perimäaineksensa.

tukisolukko, supporting tissue

2013-04-02T10:57:49+03:00

Tukisolukko tukee kasvin rakennetta. Jaetaan ohuempiseinäiseen kollenkyymiin ja paksuseinäisempään sklerenkyymiin. Esimerkiksi puusyyt.

tuma, nucleus

2013-04-02T10:55:01+03:00

Aitotumaisten soluelin, joka sisältää solun perimän. Tuman erottaa solulimasta tumakalvo, jossa on tumahuokosia. Tuman sisällä on tumalima. Kromosomien lisäksi tumasta löytyy mm. tumajyvänen.

tuottajat, producers

2013-04-10T18:51:04+03:00

Yhteyttämiskykyiset ja omavaraiset eliöt. Tuottajia ovat vihreät kasvit, yhteyttävät bakteerit ja levät.

Turnerin oireyhtymä, Turner syndrome

2013-04-10T21:01:01+03:00

X-kromosomin monosomia, joka ilmenee lyhytkasvuisuutena ja hedelmättömyytenä.

tylakoidi, thylakoid

2013-04-10T16:43:03+03:00

Tylakoidit eli yhteyttämiskalvostot. Viherhiukkasen sisällä oleva kalvopussirakenne. Tylakoidien kalvolla sijaitsevat pigmentit ja reaktiokeskukset.

tytärkromosomi, sister chromosome

2013-04-10T19:56:43+03:00

Kun sukkularihmaston mikrotubulukset vetävät sisarkromatidit erilleen, muodostuu kaksi identtistä tytärkromosomia.

tärkkelys, starch

2013-04-10T17:38:28+03:00

Glukoosiyksiköistä muodostama polysakkaridi, jossa glukoosiyksiköt ovat liittyneet toisiinsa glykosidisin sidoksin (α1-4). Muodostuu haaroittumattomasta amyloosista ja haaroittuneesta amylopektiinistä. Kasvien tärkeä varastopolysakkaridi ja tärkeä energianlähde kuluttajille.

uintisiima, flagella

2013-04-10T16:51:59+03:00

Uintisiima eli flagella on solusta ulkoneva suurikokoinen proteiinirakenne. Sen pyöriminen liikuttaa solua. Esimerkiksi bakteerit, monet alkueliöt ja siittiöt liikkuvat uintisiiman avulla.

vakuoli, vacuole

2013-04-10T16:37:36+03:00

Nesteen täyttämä kalvorakkula. Runsaasti kasvisoluissa, jossa ne voivat näyttää jopa lähes koko solun. Vakuoli varastoi suoloja ja se sisältää jotakin entsyymejä. Vakuolin kalvoa kutsutaan tonoplastiksi.

valomikroskooppi, light microscope

2013-04-10T16:39:07+03:00

Laite, jolla tutkitaan pieniä kohteita suurentamalla niitä linssien avulla. Tavallisessa valomikroskoopissa valo kulkee näytteen lävitse. Stereomikroskoopissa valo heijastuu näytteen pinnasta. Erottelukykyä rajoittaa näkyvän valon aallonpituus

valoreaktiot, light reactions

2013-04-10T18:50:12+03:00

Fotosynteesin valoreaktioissa viherhiukkasessa absorboidaan auringon säteilyenergiaa. Reaktioissa tuotetaan ATP:ta (fotosysteemi II) ja NADPH:ta (fotosysteemi I).

vapaan yhdistymisen sääntö, rule of independent assortment

2013-04-10T20:28:11+03:00

Eri geenien alleelit periytyvät itsenäisesti vanhemmilta jälkeläisille. Alleelit päätyvät sukusoluihin satunnaisesti.

vastinkromosomi, homologous chromosome

2013-04-10T20:13:19+03:00

Vastinkromosomit eli homologiset kromosomit ovat molemmilta vanhemmilta perityt samanlaiset kromosomit. Vastinkromosomit muodostavat kromosomiparin.

vetysidos, hydrogen bond

2013-04-10T17:35:05+03:00

Heikko sidos, joka muodostuu vedyn ja elektronegatiivisen atomin (happi, typpi, kloori, fluori) välille. Esimerkiksi dna:n emästen väliset vetysidokset.

viherhiukkanen, chloroplast

2013-04-10T16:33:48+03:00

Kasvien soluelin, jossa tapahtuu yhteyttäminen. Sitä reunustaa kaksinkertainen kalvo. Viherhiukkasen sisällä on strooma ja kalvopusseja eli tylakoideja, joiden pinnalla sijaitsevat fotosynteesissä tarvittavat pigmentit ja reaktiokeskukset. Viherhiukkasten ajatellaan periytyvän syanobakteereista endosymbioositeorian mukaisesti.

vähennysjako (meioosi), meiosis I

2013-04-10T20:12:55+03:00

Meioosin vaihe, jossa solujen kromosomiluku puolittuu. Syntyy kaksi haploidista solua. Vähennysjaon aikana tapahtuu mm. tekijäinvaihdunta ja vastinkromosomien päätyminen eri sukusoluihin.

välimuotoinen periytyminen, intermediate inheritance

2013-04-10T20:29:48+03:00

Epätäydellisen dominanssin seuraus, jossa molemmat alleelit ilmenevät heterotsygootilla yhtä voimakkaana.

välivaihe, interphase

2013-04-10T19:53:48+03:00

Solusyklin vaihe, jonka aikana solu kasvaa, kahdentaa dna:nsa ja valmistautuu mitoosiin.

värekarva, cilium

2013-04-10T16:51:49+03:00

Solun pinnalla oleva ripsimäinen, liikkuva rakenne. Liikuttavat soluja, auttavat tarttumisessa sekä liikuttavat solunulkoista ainetta.

yhteisvallitsevuus eli kodominanssi, codominance

2013-04-10T20:30:11+03:00

Tilanne, jossa molemmat alleelit ilmenevät heterotsygootissa yhtä voimakkaasti. Esimerkiksi AB-veriryhmä. Vertaa epätäydelliseen dominanssiin.

yksikotinen, monoecious

2013-04-10T20:15:35+03:00

Kasvia, jossa saman yksilön kukissa on sekä hede- että emilehtiä, sanotaan yksikotiseksi. Yksikotisten kasvien kukat voivat olla joko yksi- tai kaksineuvoisia. Kasvien lisäksi muitakin eliöitä voidaan sanoa yksikotisiksi, jos yksilö tuottaa sekä naaras- että koirassukusoluja.

yksineuvoinen, unisexual

2013-04-10T20:14:35+03:00

Eliö, joka edustaa vain yhtä sukupuolta. Kasveista puhuttaessa kasvi, jonka kukassa on vain heteitä tai emiö (emilehdet), mutta ei molempia