https://peda.net/id/TFn2GT 2013-08-19T16:08:26+03:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/tjr3GT 2013-01-07T19:52:47+02:00 <div>Oppilas osaa tutkia erilaisia veden ominaisuuksia.</div> 2013-08-19T16:08:26+03:00 https://peda.net/id/3dNLHT 2013-04-27T20:40:36+03:00 <p>Vedellä on maapallolla kolme olomuotoa: kiinteä, neste ja kaasu. Kiinteää vettä kutsutaan jääksi. Siinä veden molekyylit ovat paikoillaan. Nesteenä vesi on vettä. Siinä sen molekyylit pääsevät vapaammin liukumaan toistensa ohi. Kaasuna vesi on vesihöyryä. Se on näkymätöntä. Vesihöyryssä veden hiukkaset syöksyilevät vapaina ja hurjaa vauhtia. Ilmassa olevaa vettä voi pyydystää kylmän lasin avulla. Pakastimesta nostettuun lasin pintaan härmistyy näkymätöntä vesihöyryä jääksi. Uloshengitysilmassa on paljon vettä. Veden saat näkyviin, kun hönkäilet peiliin tai ikkunaan. Näkymätön vesihöyry tiivistyy lasin pinnalle vedeksi.<br/> <br/> </p> <p><a href="https://peda.net/p/Veikko%20Tapio%20Ter%C3%A4v%C3%A4inen/efyke5-6/3/kg3/18/komejlnlojhkmlr#top" title="veden_olomuodot-EO.png"><img src="https://peda.net/p/Veikko%20Tapio%20Ter%C3%A4v%C3%A4inen/efyke5-6/3/kg3/18/komejlnlojhkmlr:file/photo/5272fd0bf17687a09af7b5b2730f49dd28676ca4/veden_olomuodot-EO.png" alt="" title="Kiinteässä olomuodossa molekyylit eivät juurikaan liiku. Nesteenä liikettä on jo huomattavasti. Kaasuna molekyylit liikkuvat rajusti." class="inline" loading="lazy"/></a></p> <p><em>Kiinteässä olomuodossa molekyylit eivät juurikaan liiku. Nesteenä liikettä on jo huomattavasti. Kaasuna molekyylit liikkuvat rajusti.</em></p> 2013-08-19T16:08:26+03:00 https://peda.net/id/j3jMHT 2013-04-27T20:41:58+03:00 <p>Normaalisti aine on tiheintä silloin, kun se on kiinteää. Niinpä esimerkiksi kiinteä kultakimpale uppoaa nestemäiseen kultaan. Vesi on kuitenkin erilainen aine, sillä jää ei ole niin tiheää kuin vesi. Sen vuoksi kiinteä jää kelluu veden pinnalla. Se onkin erinomainen asia, sillä muuten järvet jäätyisivät pohjiaan myöten ja kalat kuolisivat. Koska jää kelluu veden päällä, pääsemme järven jäälle luistelemaan ja hiihtämään.</p> 2013-08-19T16:08:26+03:00 https://peda.net/id/MHQMHT 2013-04-27T20:42:13+03:00 <p>Liuottimeksi kutsutaan ainetta, johon jokin muu aine liukenee. Kun suolaa sekoitetaan veteen, sen hiukkaset piiloutuvat vesihiukkasten sekaan. Suola liukenee veteen, eikä sitä enää voi silmin havaita. Suolasta ja vedestä muodostuu suolaliuos. Moni muukin aine liukenee veteen, koska vesi on erinomainen liuotin.</p> <div> </div> <div><iframe width="420" height="315" src="http://www.youtube.com/embed/4pFMp67yKCk?rel=0" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe></div> <div> </div> <div><em>Animaatio: Katso miten suola liukenee veteen.</em></div> <div> </div> 2013-08-19T16:08:26+03:00 https://peda.net/id/QNnNHT 2013-04-27T20:43:07+03:00 <p><span class="right"><a href="https://peda.net/p/Veikko%20Tapio%20Ter%C3%A4v%C3%A4inen/efyke5-6/3/kg3/18/hlvkmkspsenkkvltvka#top" title="hiilihapollista_vetta-ST.jpg"><img src="https://peda.net/p/Veikko%20Tapio%20Ter%C3%A4v%C3%A4inen/efyke5-6/3/kg3/18/hlvkmkspsenkkvltvka:file/photo/215a57c61c682ad890484c2af85f6c826cdc1910/hiilihapollista_vetta-ST.jpg" alt="" title="Hiilidioksidi liukenee veteen. Kuplia muodostuu, kun se pyrkii siitä eroon. Näin käy, kun vettä lämmitetään tai vesipullon korkki aukaistaan." class="inline" loading="lazy"/></a></span>Sokerit ja suolat liukenevat veteen. Veden mukana kasvi saa maasta tärkeitä kivennäisaineita eli mineraaleja. Veden mukana myös kasvin lehdissä syntyvä sokeri pääsee siirtymään muualle kasvin eri osiin. Veden avulla suolat ja sokerit kulkeutuvat myös ihmisen sisällä oikeisiin paikkoihin. Kasvista ja ihmisestä suurin osa onkin vettä.<br/> <br/> <b>Kuvassa:</b> <em>Hiilidioksidi liukenee veteen. Kuplia muodostuu, kun vesi (neste) pyrkii hiilidioksidista (kaasu) eroon. Näin käy, kun vettä lämmitetään tai vesipullon korkki aukaistaan.</em></p> 2013-08-19T16:08:26+03:00 https://peda.net/id/Ld2NHT 2013-04-27T20:43:40+03:00 <p>Vedellä on vahva pintajännitys. Sen ansiosta pienet hyönteiset voivat liikkua veden pintakalvolla. Vahvin pintajännitys on kylmällä ja puhtaalla vedellä. Pintajännitys saa vahatulla pinnalla vesipisaran vetäytymään puolipalloksi. Pintajännitys vähenee, kun vettä lämmitetään ja siihen lisätään saippuaa. Sellainen vesi tunkeutuu tehokkaasti vaatteisiin ja sopii sen vuoksi hyvin pyykinpesuun. Veden pintajännitys johtuu veden molekyyleistä, jotka veden pinnalla tarrautuvat toisiinsa tiukemmin kuin veden sisällä.</p> <div> </div> <div><a href="https://peda.net/p/Veikko%20Tapio%20Ter%C3%A4v%C3%A4inen/efyke5-6/3/kg3/18/vvpkjaheaekvsvlvpjkp#top" title="pintajannitys_JR.jpg"><img src="https://peda.net/p/Veikko%20Tapio%20Ter%C3%A4v%C3%A4inen/efyke5-6/3/kg3/18/vvpkjaheaekvsvlvpjkp:file/photo/b296ed9c6f41e1d8b38f97c4073f17354cc64282/pintajannitys_JR.jpg" alt="" title="Veden vahva pintajännitys kannattelee jopa alumiinikiekkoa. Huomaa, että alumiini ei kellu, vaan sen vain lepää veden pintakalvolla. Jos kiekko painetaan veden alle, se vajoaa pohjalle." class="inline" loading="lazy"/></a></div> <p><em>Veden vahva pintajännitys kannattelee jopa alumiinikiekkoa. Huomaa, että alumiini ei kellu vedessä, vaan kiekko vain lepää veden pintakalvolla. Jos kiekko painetaan veden alle, se vajoaa pohjalle.</em></p> 2013-08-19T16:08:26+03:00 https://peda.net/id/hNFQHT 2013-08-19T16:08:26+03:00 <dl><dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/Veikko%20Tapio%20Ter%C3%A4v%C3%A4inen/efyke5-6/3/18/kuvagalleria/taitettu-haarukka#top" title="taitettu-haarukka-JR.JPG"><img src="https://peda.net/p/Veikko%20Tapio%20Ter%C3%A4v%C3%A4inen/efyke5-6/3/18/kuvagalleria/taitettu-haarukka:file/thumbnail/a3ce1107bfb91977262b4749a88b35126b72d7df/taitettu-haarukka-JR.JPG" alt="" title="Tämän apuvälineen avulla alumiinikiekko on helppo asettaa veden pinnalle. Kertakäyttöistä muovihaarukkaa on ensin kuumennettu ja sitten taitettu." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Tämän apuvälineen avulla alumiinikiekko on helppo asettaa veden pinnalle. Kertakäyttöistä muovihaarukkaa on ensin kuumennettu ja sitten taitettu.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/Veikko%20Tapio%20Ter%C3%A4v%C3%A4inen/efyke5-6/3/18/kuvagalleria/kvojtkvjvpsosokpa#top" title="jaavuori-WM.jpg"><img src="https://peda.net/p/Veikko%20Tapio%20Ter%C3%A4v%C3%A4inen/efyke5-6/3/18/kuvagalleria/kvojtkvjvpsosokpa:file/thumbnail/84bf364643c7b72e06c0ce5de2542263ba63156b/jaavuori-WM.jpg" alt="" title="Koska vesi on jäätä tiheämpää, kelluu valtava jäävuorikin veden pinnalla. Suurin osa siitä on kuitenkin pinnan alla." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Koska vesi on jäätä tiheämpää, kelluu valtava jäävuorikin veden pinnalla. Suurin osa siitä on kuitenkin pinnan alla.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/Veikko%20Tapio%20Ter%C3%A4v%C3%A4inen/efyke5-6/3/18/kuvagalleria/vpvpvpt#top" title="vesimittari_shutterstock_35759164_peda.jpg"><img src="https://peda.net/p/Veikko%20Tapio%20Ter%C3%A4v%C3%A4inen/efyke5-6/3/18/kuvagalleria/vpvpvpt:file/thumbnail/46c129637e7a266c541777e80e0ec09758b9411b/vesimittari_shutterstock_35759164_peda.jpg" alt="" title="Vesimittari pysyy veden pinnalla veden pintajännityksen turvin." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Vesimittari pysyy veden pinnalla veden pintajännityksen turvin.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/Veikko%20Tapio%20Ter%C3%A4v%C3%A4inen/efyke5-6/3/18/kuvagalleria/hlvkakvhvlhvhokpvkir#top" title="kidukset-ST.jpg"><img src="https://peda.net/p/Veikko%20Tapio%20Ter%C3%A4v%C3%A4inen/efyke5-6/3/18/kuvagalleria/hlvkakvhvlhvhokpvkir:file/thumbnail/f35e4c17aa62d26ad4836c71ec57bfacf50ddbab/kidukset-ST.jpg" alt="" title="Happi liukenee veteen. Kidustensa avulla kala voi hengittää veteen liuennutta happea. Vedessä happea on kuitenkin paljon vähemmän kuin ilmassa. Runsaasta hapesta huolimatta kala yleensä tukehtuu maalla, sillä sen kidukset kuivuvat nopeasti ja liimautuvat yhteen. Ravun kidukset säilyvät kosteina pidempään, joten se pysyy maalla myös pidempään hengissä." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Happi liukenee veteen. Kidustensa avulla kala voi hengittää veteen liuennutta happea. Vedessä happea on kuitenkin paljon vähemmän kuin ilmassa. Runsaasta hapesta huolimatta kala yleensä tukehtuu maalla, sillä sen kidukset kuivuvat nopeasti ja liimautuvat yhteen. Ravun kidukset säilyvät kosteina pidempään, joten se pysyy maalla myös pidempään hengissä.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/Veikko%20Tapio%20Ter%C3%A4v%C3%A4inen/efyke5-6/3/18/kuvagalleria/mrlvmoskvhpjsj#top" title="ruokasuola_rakeita-ST.jpg"><img src="https://peda.net/p/Veikko%20Tapio%20Ter%C3%A4v%C3%A4inen/efyke5-6/3/18/kuvagalleria/mrlvmoskvhpjsj:file/thumbnail/514f4b46cd50de494c54f6311ec7ce1e33ef9399/ruokasuola_rakeita-ST.jpg" alt="" title="Myös ruokasuola liukenee veteen. Merivesi onkin suolaliuos. Kun vesi haihdutetaan pois, jää suola jäljelle." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Myös ruokasuola liukenee veteen. Merivesi onkin suolaliuos. Kun vesi haihdutetaan pois, jää suola jäljelle.</dd> </dl> 2013-08-19T16:08:26+03:00