https://peda.net/id/T2HLhN 2014-08-06T13:06:55+03:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/dTTLhN 2014-08-06T13:06:55+03:00 <dl><dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku2/mediamappi/kuvat/br#top" title="BI2_bakteerirakenne_jsalomaa_eoppi_1440_peda.png"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku2/mediamappi/kuvat/br:file/thumbnail/26afea14ea2ec0021b94d2c4369fecac815b3a1d/BI2_bakteerirakenne_jsalomaa_eoppi_1440_peda.png" alt="" title="Bakteerisolun rakenne." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Bakteerisolun rakenne.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku2/mediamappi/kuvat/bvk#top" title="BI2_shutterstock_70098517_peda.jpg"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku2/mediamappi/kuvat/bvk:file/thumbnail/b3baf2d0074fdcadd3b6cc3abe2baf9e10d6b2ca/BI2_shutterstock_70098517_peda.jpg" alt="" title="Banaanikärpänen (Drosophila melanogaster) valomikroskoopilla katsottuna. Banaanikärpäsestä voidaan havaita yksityiskohtaisia rakenteita." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Banaanikärpänen (Drosophila melanogaster) valomikroskoopilla katsottuna. Banaanikärpäsestä voidaan havaita yksityiskohtaisia rakenteita.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku2/mediamappi/kuvat/er#top" title="BI2_elainsolun_rakenteita_slatti_eoppi_1451.png"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku2/mediamappi/kuvat/er:file/thumbnail/01ca16f60e6d1e319ea5d2c403cb0f0c97ca2c4b/BI2_elainsolun_rakenteita_slatti_eoppi_1451.png" alt="" title="Eläinsolun rakenteita." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Eläinsolun rakenteita.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku2/mediamappi/kuvat/kollageeni#top" title="BI2_shutterstock_84329107_peda.jpg"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku2/mediamappi/kuvat/kollageeni:file/thumbnail/03ade07e08fe2e8e8583047781a37b732655677f/BI2_shutterstock_84329107_peda.jpg" alt="" title="Esimerkiksi ihon sidekudoksisssa on runsaasti kollageeniä. Ihon rakennetta voidaan parannella kollageeniruiskeilla." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Esimerkiksi ihon sidekudoksisssa on runsaasti kollageeniä. Ihon rakennetta voidaan parannella kollageeniruiskeilla.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku2/mediamappi/kuvat/bj#top" title="BI2_bakteeri_jakautuminen_oharma_eoppi_1524.png"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku2/mediamappi/kuvat/bj:file/thumbnail/4cf66e5127a357f10743ce8cfe67605d5758c30f/BI2_bakteeri_jakautuminen_oharma_eoppi_1524.png" alt="" title="Esitumallisilla voi olla kromosomien lisäksi pienempiä rengasmaisia dna-molekyylejä, plasmideja. Ennen jakautumista esitumainen monistaa dna:nsa." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Esitumallisilla voi olla kromosomien lisäksi pienempiä rengasmaisia dna-molekyylejä, plasmideja. Ennen jakautumista esitumainen monistaa dna:nsa.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku2/mediamappi/kuvat/fotosynteesi#top" title="BI2_fotosynteesi_jsalomaa_eoppi_1312_peda.png"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku2/mediamappi/kuvat/fotosynteesi:file/thumbnail/bb6f8f3fb0cdf198f8e68d5332ee93be5a306294/BI2_fotosynteesi_jsalomaa_eoppi_1312_peda.png" alt="" title="Fotosynteesissä eli yhteyttämisessä kasvi sitoo auringon säteilyenergiaa orgaanisiin yhdisteisiin, kuten sokeriin. Yhteyttämisen raaka-aineena kasvikäyttää vettä ja hiilidioksidia. Samalla vapautuu happea. Fotosynteesi tapahtuu viherhiukkasissa." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Fotosynteesissä eli yhteyttämisessä kasvi sitoo auringon säteilyenergiaa orgaanisiin yhdisteisiin, kuten sokeriin. Yhteyttämisen raaka-aineena kasvikäyttää vettä ja hiilidioksidia. Samalla vapautuu happea. Fotosynteesi tapahtuu viherhiukkasissa.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku2/mediamappi/kuvat/golgin-laite#top" title="BI2_golgin_laite_slatti_eoppi_1451.png"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku2/mediamappi/kuvat/golgin-laite:file/thumbnail/6f95832f14ef87231eecb6ef81561dddf3ca2a94/BI2_golgin_laite_slatti_eoppi_1451.png" alt="" title="Golgin laite on solun tavaraliikennekeskus. Siellä lajitellaan kuljetettavat proteiinit oikeisiin kohteisiin ja niihin lisätään esimerkiksi sokeriosia." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Golgin laite on solun tavaraliikennekeskus. Siellä lajitellaan kuljetettavat proteiinit oikeisiin kohteisiin ja niihin lisätään esimerkiksi sokeriosia.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku2/mediamappi/kuvat/ihon-rakennetta#top" title="BI2_shutterstock_73841821_peda.jpg"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku2/mediamappi/kuvat/ihon-rakennetta:file/thumbnail/fb10774b77882860973820bc825b1f2f8543c9b2/BI2_shutterstock_73841821_peda.jpg" alt="" title="Ihon rakennetta pitää koossa tiivis soluväliaine." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Ihon rakennetta pitää koossa tiivis soluväliaine.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku2/mediamappi/kuvat/vakuoli#top" title="BI2_vakuoli_kasvisoluA_slatti_eoppi_1525.png"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku2/mediamappi/kuvat/vakuoli:file/thumbnail/283a34af6806ba77260a33cbac61defa3048fed0/BI2_vakuoli_kasvisoluA_slatti_eoppi_1525.png" alt="" title="Kasvisoluissa suurikokoinen vakuoli voi täyrttää jopa koko solun." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Kasvisoluissa suurikokoinen vakuoli voi täyrttää jopa koko solun.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku2/mediamappi/kuvat/kr#top" title="BI2_kasvisoluB_slatti_eoppi_1432.png"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku2/mediamappi/kuvat/kr:file/thumbnail/5ec68c4c7966a4d4cd4fa4e136e3c31196d68769/BI2_kasvisoluB_slatti_eoppi_1432.png" alt="" title="Kasvisolun rakenteita" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Kasvisolun rakenteita</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku2/mediamappi/kuvat/nimet%C3%B6n-fc76#top" title="BI2_dna_kromosomi_tuma_shutterstock_99888455_peda.jpg"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku2/mediamappi/kuvat/nimet%C3%B6n-fc76:file/thumbnail/47f0048e5623a9f826709f54c5554d0c7ebdb248/BI2_dna_kromosomi_tuma_shutterstock_99888455_peda.jpg" alt="" title="Kromosomeissa dna on pakkautunut yhdessä proteiinien kanssa tiiviiksi rakenteeksi." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Kromosomeissa dna on pakkautunut yhdessä proteiinien kanssa tiiviiksi rakenteeksi.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku2/mediamappi/kuvat/tem#top" title="BI2_shutterstock_96453734_peda.jpg"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku2/mediamappi/kuvat/tem:file/thumbnail/212c5dc97d77abcb1b79d01f3ec5f41cc0d49c68/BI2_shutterstock_96453734_peda.jpg" alt="" title="Läpäisyelektronimikroskooppissa (TEM) elektronit siroavat tyhjiössä olevasta jäädytetystä näytteestä. Elektronien kulkua voidaan ohjata magneeteilla." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Läpäisyelektronimikroskooppissa (TEM) elektronit siroavat tyhjiössä olevasta jäädytetystä näytteestä. Elektronien kulkua voidaan ohjata magneeteilla.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku2/mediamappi/kuvat/mkommst#top" title="BI2_mikroskooppi_shutterstock_114908389_peda.jpg"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku2/mediamappi/kuvat/mkommst:file/thumbnail/e3655e3893815184ac062dc9e68198207efe6049/BI2_mikroskooppi_shutterstock_114908389_peda.jpg" alt="" title="Mikrosskooppien kehittyminen on mullistanut mm. solubiologisen tutkimuksen." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Mikrosskooppien kehittyminen on mullistanut mm. solubiologisen tutkimuksen.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku2/mediamappi/kuvat/mtseavlrmomodtjrppsk#top" title="BI2_mitokondrio_shutterstock_94686631_peda.jpg"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku2/mediamappi/kuvat/mtseavlrmomodtjrppsk:file/thumbnail/d81fe5a3602065752cdfa947a2a45836ddac70cd/BI2_mitokondrio_shutterstock_94686631_peda.jpg" alt="" title="Mitokondriossa tapahtuu solun energia-aineen vaihduntaan liittyviä reaktioita. Mitokondriolla on myös omaa dna:ta ja ribosomeja (pienet pallot sisemmän kalvon pinnalla)" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Mitokondriossa tapahtuu solun energia-aineen vaihduntaan liittyviä reaktioita. Mitokondriolla on myös omaa dna:ta ja ribosomeja (pienet pallot sisemmän kalvon pinnalla)</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku2/mediamappi/kuvat/mitokondrio2#top" title="BI2_mitokondrio_shutterstock_72239452.png"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku2/mediamappi/kuvat/mitokondrio2:file/thumbnail/704a0d1f1c7bc1858f40829e0b36b9472ca20ac3/BI2_mitokondrio_shutterstock_72239452.png" alt="" title="Mitokondriota päällystää kaksi kalvoa. Ulkokalvo on useimmille aineille hyvin läpäisevä. Sisemmällä kalvolla tapahtuvat soluhengityksen elektroniketjun reaktiot ja se on hyvin poimuttunut. Jos soluhengitys on vähäistä, on sisempi kalvo vähemmän poimuttunut." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Mitokondriota päällystää kaksi kalvoa. Ulkokalvo on useimmille aineille hyvin läpäisevä. Sisemmällä kalvolla tapahtuvat soluhengityksen elektroniketjun reaktiot ja se on hyvin poimuttunut. Jos soluhengitys on vähäistä, on sisempi kalvo vähemmän poimuttunut.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku2/mediamappi/kuvat/t#top" title="BI2_mikroskooppi_shutterstock_64735039_peda.jpg"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku2/mediamappi/kuvat/t:file/thumbnail/fc0b142ab210f9a84968ed9ca428a70a13e8a28d/BI2_mikroskooppi_shutterstock_64735039_peda.jpg" alt="" title="Nykyaikainen valomikroskooppi, jonka suurennosta pystyy vaihtamaan. Valo kulkee näytteen lävitse alhaalta ylöspäin." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Nykyaikainen valomikroskooppi, jonka suurennosta pystyy vaihtamaan. Valo kulkee näytteen lävitse alhaalta ylöspäin.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku2/mediamappi/kuvat/poprkjtohmp#top" title="BI2_proteasomi_jmutanen_eoppi_1567_peda.png"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku2/mediamappi/kuvat/poprkjtohmp:file/thumbnail/a06c78a27b92d58f07c855811732a76bd75c080a/BI2_proteasomi_jmutanen_eoppi_1567_peda.png" alt="" title="Proteosomi on proteiineista rakentuva kokonaisuus, jonka tehtävänä on hajoittaa muita proteiinejä." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Proteosomi on proteiineista rakentuva kokonaisuus, jonka tehtävänä on hajoittaa muita proteiinejä.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku2/mediamappi/kuvat/ribosomi#top" title="BI2_solubiologia_makromolekyyli_shutterstock_102810089_peda.jpg"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku2/mediamappi/kuvat/ribosomi:file/thumbnail/e901ab88e1a1053027fbc974586ab91ade7f2eae/BI2_solubiologia_makromolekyyli_shutterstock_102810089_peda.jpg" alt="" title="Ribosomit koostuvat proteiineista ja rna:sta. Ne voivat olla vapaana solulimassa tai kiinnittyä solulimakalvostoon. Uudet proteiinit tuotetaan ribosomeissa." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Ribosomit koostuvat proteiineista ja rna:sta. Ne voivat olla vapaana solulimassa tai kiinnittyä solulimakalvostoon. Uudet proteiinit tuotetaan ribosomeissa.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku2/mediamappi/kuvat/st#top" title="BI2_solun_tukirakenteet_slatti_eoppi_1526.png"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku2/mediamappi/kuvat/st:file/thumbnail/cb80e4795777e37f0a8a6d5862b2aa8bbbda653c/BI2_solun_tukirakenteet_slatti_eoppi_1526.png" alt="" title="Solujen tukirakenteet." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Solujen tukirakenteet.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku2/mediamappi/kuvat/syp#top" title="BI2_elainsoluA_slatti_eoppi_1179.png"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku2/mediamappi/kuvat/syp:file/thumbnail/389e7d3a897016908b124185d177c4fc0b170aed/BI2_elainsoluA_slatti_eoppi_1179.png" alt="" title="Solujen yhteisiä piirteitä" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Solujen yhteisiä piirteitä</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku2/mediamappi/kuvat/solu#top" title="BI2_luku2_kuvituskuva_slatti_eoppi_1451.png"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku2/mediamappi/kuvat/solu:file/thumbnail/8b2f6a9f2b019fc773af51c1a986d39ddc092cb0/BI2_luku2_kuvituskuva_slatti_eoppi_1451.png" alt="" title="Solukalvon sisällä sijaitsevat soluelimet suorittavat kukin tiettyä solun tehtävää." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Solukalvon sisällä sijaitsevat soluelimet suorittavat kukin tiettyä solun tehtävää.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku2/mediamappi/kuvat/svrskvkm#top" title="BI2_varjatty_epiteelikudos_shutterstock_84056638_peda.jpg"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku2/mediamappi/kuvat/svrskvkm:file/thumbnail/4d68b84a51585141062e17ef38acd5044cc1591d/BI2_varjatty_epiteelikudos_shutterstock_84056638_peda.jpg" alt="" title="Solun värjättyjä rakenteita. Solulima kalvosto värjätty keltaiseksi merkkiaineella." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Solun värjättyjä rakenteita. Solulima kalvosto värjätty keltaiseksi merkkiaineella.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku2/mediamappi/kuvat/stereomikroskooppi#top" title="BI2_mikroskooppi_shutterstock_85349179_peda.jpg"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku2/mediamappi/kuvat/stereomikroskooppi:file/thumbnail/8dbe62bbebe35b671dfa188af10947b0536a03ae/BI2_mikroskooppi_shutterstock_85349179_peda.jpg" alt="" title="Stereomikroskoopissa valo ei kulje näytteen lävitse vaan heijastuu sen pinnasta. Sillä tutkitaan suurempia kohteita, kuten pieniä eläimiä ja kasvien rakenteita." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Stereomikroskoopissa valo ei kulje näytteen lävitse vaan heijastuu sen pinnasta. Sillä tutkitaan suurempia kohteita, kuten pieniä eläimiä ja kasvien rakenteita.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku2/mediamappi/kuvat/teht%C3%A4v%C3%A4#top" title="kasvi_ilmarakko_shutterstock_86357983_peda.jpg"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku2/mediamappi/kuvat/teht%C3%A4v%C3%A4:file/thumbnail/ea129fd08230a3b59d7ea4c170a50969546c73c6/kasvi_ilmarakko_shutterstock_86357983_peda.jpg" alt="" title="Tehtävä" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Tehtävä</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku2/mediamappi/kuvat/teht%C3%A4v%C3%A42#top" title="shutterstock_78675937_peda.jpg"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku2/mediamappi/kuvat/teht%C3%A4v%C3%A42:file/thumbnail/526496358d4dec62be09b407e9db823dc9c07a9a/shutterstock_78675937_peda.jpg" alt="" title="Tehtävä" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Tehtävä</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku2/mediamappi/kuvat/tuman-hienorakenne#top" title="BI2_tumanhienorakenne_olli_seppala_eoppi_1523.png"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku2/mediamappi/kuvat/tuman-hienorakenne:file/thumbnail/d38266659817929f6f5601e076e9952179f2d672/BI2_tumanhienorakenne_olli_seppala_eoppi_1523.png" alt="" title="Tuman hienorakenne." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Tuman hienorakenne.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku2/mediamappi/kuvat/am#top" title="BI2_mikroskooppi_shutterstock_108127379_peda.jpg"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku2/mediamappi/kuvat/am:file/thumbnail/2ad03f42801f371f681ae05236ccf39f0ccafc3e/BI2_mikroskooppi_shutterstock_108127379_peda.jpg" alt="" title="Vanhanaikainen valomikrosskooppi, jossa valo heijastettiin peilin avulla näytteen lävitse." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Vanhanaikainen valomikrosskooppi, jossa valo heijastettiin peilin avulla näytteen lävitse.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku2/mediamappi/kuvat/viherhiukkanen#top" title="BI2_viherhiukkanen_rakenne_shutterstock_20081605.png"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku2/mediamappi/kuvat/viherhiukkanen:file/thumbnail/4107c564107a1422c743bc1960b517dc07b0b66e/BI2_viherhiukkanen_rakenne_shutterstock_20081605.png" alt="" title="Viherhiukkanen on myös kahden kalvon päällystämä soluelin- Sen sisällä on yhteyttämiskalvostoja, joilla tapahtuvat yhteyttämiseen liittyvät reaktiot." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Viherhiukkanen on myös kahden kalvon päällystämä soluelin- Sen sisällä on yhteyttämiskalvostoja, joilla tapahtuvat yhteyttämiseen liittyvät reaktiot.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku2/mediamappi/kuvat/kjv#top" title="BI2_solubiologia_viherhiukkanen_shutterstock_86435191_peda.jpg"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/luku2/mediamappi/kuvat/kjv:file/thumbnail/74a7f59bf9c4a5e4d16aad3c3f16b40b5011ef90/BI2_solubiologia_viherhiukkanen_shutterstock_86435191_peda.jpg" alt="" title="Viherhiukkaset voidaan havaita kasvisoluissa valomikroskoopilla. Kuvassa kasvin yhteyttävää perussolukkoa." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Viherhiukkaset voidaan havaita kasvisoluissa valomikroskoopilla. Kuvassa kasvin yhteyttävää perussolukkoa.</dd> </dl> 2014-08-06T13:06:55+03:00