Työelämä, työmarkkinat

Pidä kiinni työstäsi, yli 50-vuotias!
Heini Karjanmaa

Yli 50- ja etenkin yli 60-vuotiaiden työllisyys on parantunut viime vuosina selvästi. Parhaiten työmarkkinoilla on nyt tilaa ikääntyville naisille. Sen sijaan miehisillä aloilla vanhimmat työntekijät saavat tosissaan tarrautua kiinni työpaikkoihinsa, etteivät lennä niistä.
14.7.2012 06:01
Outi Kokko
Kommentteja 187 kpl

inShare
Yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli työministeriön mukaan viime vuonna vähemmän kuin kuusi vuotta sitten.
Kuten alla olevasta taulukosta ilmenee, tilanne on parantunut etenkin hallinnon, talouden ja kaupallisten alojen töissä. Myös aiempaa harvempi yli 50-vuotias palvelualojen sekä kuljetuksen ja liikenteen ammattilainen oli työtä vailla.
Lue myös nämä:
• Suomalainen nainen menestyy maailmalla
• Tämän takia Tinderin ikälisä suututtaa
• Wahlroos: Suomessa peritään pian maksuja talletuksista
Tilastokeskuksen mukaan rakentamisessa ja talonrakentamisessa työllisiä oli viime vuonna enemmän kuin vuosikymmenen puolivälissä. Tämä ei kuitenkaan koske yli 50-vuotiaita: raksa-aloilla heidän työllisyytensä oli viime vuonna parempi kuin pari vuotta sitten, mutta selvästi kehnompi kuin vuonna 2006.
Maa- ja metsätaloustöissä oli aiempaa vähemmän vanhimpia työttömiä työnhakijoita. Näillä aloilla oli kaiken kaikkiaan kuitenkin aiempaa vähemmän työllisiä, mikä viestii rakennemuutoksesta.
Kone-, vaatetus, puu- ja sähköteollisuuden yli 50-vuotiaita osaajia oli sen sijaan yhä enemmän työttöminä. Tilanteen taustalla ovat perinteisen teollisuuden vientivaikeudet ja rakennemuutos, joka koettelee etenkin pitkään teollisuudessa olleita työntekijöitä, joilla on alhainen koulutus.
Esimerkiksi paperiteollisuudessa työllisten määrä on romahtanut ja lakkautetuilta tehtailta on irtisanottu suuri joukko vanhimpia työntekijöitä.
Suhdanne suosii
naisten työllisyyttä
Työelämässä olevien vanhimpien naisten tilanne on parempi kuin iäkkäiden miesten.
– Suhdanne suosii naisten työllisyyttä, sanoo työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Pekka Tiainen.
Viennin takkuilu ja rakentamisen hiipuminen ovat koetelleet miesten työllisyyttä, sillä alat ovat miesvaltaisia.
Esimerkiksi hallinnon, talouden ja palvelualojen parempi työllisyystilanne koskee pääosin yli viisikymppisiä naisia. Myös sosiaali- ja terveysala työllistää selvästi aiempaa enemmän iäkkäämpiä ammattilaisia.
Työurien pidentämisestä on puhuttu pitkään, mutta vanhimpien naisten yhä paremman työllisyyden takana ovat ainakin osin muut syyt kuin poliitikkojen toimet ja painostus.
Tiainen muistuttaa, että 1970-luvun alkuvuosina tarvittiin työvoimaa. Toisin kuin esimerkiksi maahanmuuttoon turvautuneessa Saksassa, Suomessa äidit houkuteltiin kodeista järjestämällä lasten päivähoito ja poistamalla puolisoiden yhteisverotus.
– Silloin työmarkkinoille tulleet naiset ovat edelleen työelämässä, Tiainen huomauttaa.
Heitä vanhemmat naiset ovat työskennelleet enemmän kotona, joten iäkkäimpien työssäkäyvien työllisyysaste paranee tilastoissa.
60 täyttäneita naisia on töissä
miltei tuplaten entinen määrä
Vanhimpien työllisten osuus työvoimasta eli työllisyysaste on noussut. Tilastokeskuksen mukaan myös työvoimaosuus eli työvoimaan kuuluvien osuus ikäluokasta on noussut.
Miehillä etenkin 55–64-vuotiaiden työllisyysaste ja työvoimaosuus ovat kasvaneet tuntuvasti. Esimerkiksi 55–59-vuotiaiden miesten työllisyysaste on 70 prosenttia.
Vanhimpien ikäryhmien naisilla kumpikin osuus on kasvanut vieläkin enemmän. Esimerkiksi 60–64-vuotiaiden työllisyysaste on kiivennyt kymmenessä vuodessa 22 prosentista 40 prosenttiin ja työvoimaosuus 23 prosentista 43 prosenttiin.
Miehistä tiukimmin työssä ovat 35–39-vuotiaat. Heidän työllisyysasteensa hipoo 90 prosenttia.
Naisista 40–45-vuotiailla on korkein työllisyysaste. Synnytykset ja pienet lapset eivät pidä enää 45–49-vuotiaita kotona, ja tämän ikäryhmän työvoimaosuus on korkein eli 90 prosenttia.
Koulutus pitää
markkinoilla
Neuvotteleva virkamies Mikko Kauppinen työ- ja elinkeinoministeriöstä sanoo, että tilastoista huolimatta on harhakuvitelma ajatella, että työmarkkinat vetäisivät yhä enemmän vanhoja työntekijöitä.
Hänen mukaansa kyse on yhteiskunnan rakenteen muutoksesta.
– Ihmiset ovat aiempaa koulutetumpia ja pystyvät pysymään pidempään töissä, sillä suhdanteet eivät vaikuta heihin samalla tavalla kuin aiempiin sukupolviin, Kauppinen sanoo.
Koulutus tuo joustavuutta. Jos työntekijällä on vain perusasteen koulutus ja hän jää työttömäksi tehtaan sulkemisen vuoksi, hänen työllistymismahdollisuutensa ovat olemattomat.
Vaikka tehtaan toiminnan lakkaaminen on edelleen kova isku, koulutetuilla on paremmat mahdollisuudet työllistyä varsinkin, jos he ovat valmiita muuttamaan.
– Tämä tarkoittaa, että vanhimpien on aiempaa parempi pysyä työmarkkinoilla, Kauppinen huomauttaa.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Tilannetta parantaa myös töiden muuttuminen. Harva työ on enää fyysisesti niin raskasta, että ikä estäisi sen tekemisen.
Jos työ menee,
uutta on vaikea löytää
Vaikka yhä useampi iäkäs on töissä, työ- ja elinkeinoministeriössä ei hurrata.
– Olemme jääneet hallituksen tavoitteista, Tiainen sanoo.
Hänen mukaansa tilanne on kahtiajakoinen. Rakennemuutoksessa häviää työpaikkoja ja saneeraukset koskevat tyypillisesti vanhimpia.
Tiaisen mielestä vanhimpien kannattaa pitää kiinni työpaikasta.
– Jos tuntuu siltä, että työ ei ole pysyvä, kannattaa katsella uusia mahdollisuuksia, hän lisää.
Vanhimmat työntekijät ovat todennäköisimmin vaikeuksissa, jos työ loppuu. Kauppinen sanoo, että etenkin taantumassa irtisanottujen on vaikeaa saada töitä varsinkin, jos työttömyys pitkittyy.
– Tilapäinen työttömyys ei vielä haittaa, mutta jos jakso venyy kuukausiksi, työllistyminen vaikeutuu. Tilanne on tällainen yli 50-vuotiailla ja tahtoo olla vastaava jo yli 40-vuotiaillakin, Kauppinen sanoo.
Hän lisää, että alalla kuin alalla työn menettäminen saattaa muuttaa loppuelämän suunnitelmat totaalisesti.
Nuorillekin työttömyys on vakava paikka. Nuorimpia käytetään usein suhdannepuskureina eli työt päättyvät, kun taloustilanne heikkenee. Toisaalta nuorten mahdollisuus saada uusi työ on aivan toisenlainen kuin vanhimpien.
Vastaako iäkkään
palkka tuottavuutta?
Tiaisen mukaan on työpaikkoja, joilla ikä on taakka, vaikka asenteet ovat silti jonkin verran pehmenneet sitten 1990-luvun. Kauppinen arvioi, että esimerkiksi IT-alalla ja kaupoissa helposti karsastetaan vanhimpia. Sen sijaan sosiaali- ja terveydenhuollossa ja vanhustenhoidossa heitä on alettu arvostaa.
Aina kyse ei ole ikärasismista, vaan osaamisesta. Tiaisen mukaan kohtaanto-ongelma on iso. Vaikkapa tietotekniikkayrityksen johto saattaa arvioida, että suhteellisen iäkkään ohjelmoijan taidot eivät ole niin ajan tasalla kuin niiden pitäisi.
– Kun tarvitaan tietynlaista osaamisesta, syytä ei voida sälyttää sen enempää työllistäjän kuin työnhakijankaan niskaan, Tiainen sanoo.
Kaikki eivät halua vanhinta väkeä säästösyistä. Tiainen puhuu viimeisen työnantajan pelosta. Yrityksissä pelätään, että heille syntyy eläkemaksuja ja muita kustannuksia, jos työntekijä jää eläkkeelle.
Vanhemman henkilön rekrytointi voi tyssätä myös palkkaan. Iän perusteella hänen palkkansa on korkeampi kuin nuorien, mutta työnantaja voi ajatella, että tilanne ei vastaa tuottavuutta.
Iäkkäät toimistotyöntekijät ovat yhä harvemmin työttömiä
Työttömien yli 50-vuotiaiden työnhakijoiden määrä eri aloilla vuosina 2006-2011
2006 2007 2008 2009 2010 2011
Työttömiä kaikilla aloilla yhteensä 97639 88744 81761 92141 95099 93570
Tiede-, tekniikka- ja taidealat 10341 9565 9051 10580 11202 10967
Sosiaali- ja terveydenhuolto 6986 6732 6342 6454 6810 6985
Hallinto- ja toimistotyö, IT-ala 15214 13875 12307 12648 13290 13135
Kaupallinen työ 9513 8454 7405 7782 8065 7840
Maa- ja metsätalous ja kalastus 4265 3753 3506 3771 3673 3621
Kuljetus ja liikenne 4715 4006 3380 3888 3920 4015
Rakennus- ja kaivosala 8495 7502 7447 9896 9613 9271
Vaatetus-, kone-, puu- ja sähköteollisuus 15151 13133 11749 15842 16744 15521
Muu teollisuus ja varastoala 8491 7831 7162 7553 7794 7852
Palvelutyö 10342 9615 8710 8656 8740 8760
Muut työt 4125 4279 4703 5070 5248 5603
Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö
Kaupallisten alojen iäkkäämpiä naisia on yhä vähemmän ilman työtä
Työttömien yli 50-vuotiaiden työtä hakevien naisten määrä eri aloilla vuosina 2006-2011
2006 2007 2008 2009 2010 2011
Työttömiä kaikilla aloilla yhteensä 48208 43921 39639 40269 41198 41466
Tiede-, tekniikka- ja taidealat 3750 3572 3469 3786 4047 4168
Sosiaali- ja terveydenhuolto 6524 6276 5885 5956 6251 6398
Hallinto- ja toimistotyö, IT-ala 10845 9826 8609 8627 8945 8863
Kaupallinen työ 5997 5292 4546 4455 4520 4513
Maa- ja metsätalous ja kalastus 1414 1267 1198 1235 1231 1221
Kuljetus ja liikenne 1063 905 712 625 629 690
Rakennus- ja kaivosala 187 168 157 185 204 204
Vaatetus-, kone-, puu- ja sähköteollisuus 4329 3724 3209 3596 3607 3444
Muu teollisuus ja varastoala 3110 2728 2355 2373 2353 2422
Palvelutyö 8451 7775 6933 6721 6665 6646
Muut työt 2539 2389 2569 2711 2747 2898
Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö
Vanhimpien miesten työtilanne heikentyi teollisuudessa
Työttömien yli 50-vuotiaiden työtä hakevien miesten määrä eri aloilla vuosina 2006-2011
2006 2007 2008 2009 2010 2011
Työttömiä kaikilla aloilla yhteensä 49431 44824 42121 51872 53901 52104
Tiede-, tekniikka- ja taidealat 6591 5993 5583 6794 7155 6798
Sosiaali- ja terveydenhuolto 462 456 457 498 559 587
Hallinto- ja toimistotyö, IT-ala 4370 4049 3698 4022 4345 4273
Kaupallinen työ 3516 3161 2859 3327 3545 3328
Maa- ja metsätalous ja kalastus 2851 2486 2308 2536 2442 2401
Kuljetus ja liikenne 3653 3102 2668 3264 3291 3325
Rakennus- ja kaivosala 8309 7334 7290 9711 9408 9067
Vaatetus-, kone-, puu- ja sähköteollisuus 10822 9409 8541 12247 13137 12077
Muu teollisuus ja varastoala 5382 5103 4807 5181 5442 5430
Palvelutyö 1891 1840 1777 1934 2075 2114
Muut työt 1586 1890 2134 2359 2502 2705
Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö
Kommentteja 187 k

Yle 31.1.25: Marjaleiriltä pelastettiin thaimaalaisia poimijoita – sitten alkoivat painostus ja erikoiset puhelut ministeriöstä

Iltalehti 29.9.25: Tällaista on moderni orjuus Suomessa: ”Saattaa olla laajempaa kuin koskaan” Modernista orjuudesta kirjan kirjoittaneen Paavo Teittisen mukaan ihmiskauppiaat eivät edelleenkään juuri pelkää poliisia.

Iltalehti 29.9.25: Näin ukrainalaisia riistetään Suomessa: ”Suhtautuminen on ollut häikäilemätöntä”

https://yle.fi/a/74-20202349

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005819602.html

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/somen-laittomat-tyopaikkailmoitukset-osa-miljardiluokan-ongelmaa-suomeen-tulee-viikoittain-tuhansia-ihmisia-joita-huijataan/9286324

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000011765580.html

https://yle.fi/a/74-20194876?authuser=0

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/f88a433c-1e03-4736-b191-844da6a2ecad?authuser=0

https://yle.fi/a/74-20200358?authuser=0

https://yle.fi/a/74-20199250?authuser=0

https://yle.fi/a/74-20198977?authuser=0

https://yle.fi/a/74-20196914?authuser=0

https://yle.fi/a/74-20196476?authuser=0

https://yle.fi/a/74-20196230?authuser=0

https://yle.fi/uutiset/lyhyesti/74-20195966?authuser=0

https://demokraatti.fi/riistolla-rikastuu-nain-johto-tienasi-halpatyovoima-kohujen-yhtioissa?authuser=0

https://yle.fi/a/74-20192899?authuser=0

https://yle.fi/a/74-20191226?authuser=0

https://www.verkkouutiset.fi/a/joka-toisessa-yrityksessa-on-ulkomaalaistaustaisia-tyontekijoita/?authuser=0#2f5e38c6

https://yle.fi/a/74-20191003?authuser=0

https://yle.fi/a/74-20189877?authuser=0

https://yle.fi/a/74-20204245

https://yle.fi/a/74-20203996

https://yle.fi/a/74-20202279

https://yle.fi/a/74-20203814

https://yle.fi/a/74-20203532

Sekalaisia otteita eri nettilähteistä työmarkkinoista Suomessa

2025-03-06T14:35:26+02:00

Lähde: Duunitori, Työmarkkinat Suomessa 2025, verkkosivu, haettu helmikuu 2025.

Helmikuussa 2025 eniten avoimia työpaikkoja oli rakennusalalla, sosiaali- ja hoiva-alalla, teollisuuden ja teknologian aloilla
sekä erityisesti Helsingissä, Espoossa ja Tampereella.

Syys-lokakuussa 2024 työpaikkojen tarjonta alkoi olla vähemmän kuin työpaikkojen tarjonta, eikä tilanne muuttunut
sittenkään kun alkoi joulun ja talven sesonki vaan työpaikkojen kysyntä nousi tarjontaa suuremmaksi edelleen.

Työmarkkinajärjestöt, tulopolitiikka

2026-01-25T14:14:35+02:00

... järjestelmää, jossa poliittiseen päätöksentekoon tulee kansan-
edustajien lisäksi mukaan ulko-
puoliset ammatti- ja asiantuntija-
järjestöt, kutsutaan
KORPORATISMIKSI...

... siinä valtiovalta (hallitus) ottaa
työntekijöidenja työnantajien
keskusjärjestöt kolmikanta-
neuvotteluihin

... historiallisesti tällaista toimintaa oli Mussolinin Italiassa
1920-30-luvulla ja New Dealin / F.D. Rooseveltin USA:ssa
1930-luvulla...

... Suomessa ns. tammikuun kihlaus 1940: talvisodan johdosta
työnantajajärjestö ja työntekijäjärjestöt tekivät sopimuksen...

... ne tunnustivat toisensa, lupasivat rauhanomaisesta
yhteistyöstä, sodan oloista johtuen kummatkin lupautuivat olla
lakkoilematta tai tekemättä työsulkua

... Suomessa ennen vanhaan tehtiin
ns. TUPO-ratkaisuja
(tulopoliittinen kokonaisratkaisu)

... Siinä työntekijäjärjestöt ja työnantajajärjestöt
ja valtio (hallitus) sopivat isolla määräaikaisella
sopimuksella palkoista ym. työsuhteitten asioista,
kuten lomista.

... Jos TUPO-ratkaisua ei saatu aikaan, mentiin
liittokohtaisiin eli kukin työntekijäliitto erikseen
sopi työnantajaliiton kanssa...

--- maanviljelijöiden keskusliitto MTK sopii erikeen valtion
kanssa maataloustukiaisista (kansallinen tuki)...

... EK (Elinkeinoelämän Keskusliitto) on työnantajien
keskusjärjestö...

... työnantajat lopettivat TUPO-ratkaisujen tekemisen 2016
kieltäytymällä tulla neuvotteluihin...

... nykyinen Orpon hallitus ja työnantajat vaativat ns.
vientivetoista tulopolitiikan mallia...

.... sen mukaan muiden alojen palkankorotukset eivät
saa ylittää vientisektorin alojen palkankorotuksia...

... tämä johtaisi monien alojen palkkatason junnaamiseen
paikallaan...

... valtion neuvottelumahdollisuuksia hallitus ja työnantajat
haluavat heikentää, eli valtakunnansovittelijan valtaa
haluavat heikentää...

... SAK (Suomen Ammattiliittojen Keskusliitto) on varsinkin
teollisuuden palkansaajien keskusjärjestö...

... STTK (Suomen Teknisten Toimihenkillöiden Keskusliitto)...

... Muita merkittäviä työntekijäliittoja:

AKT (Kuljetusala ja satamatyöläiset)

Metalliliitto (metalliteolllisuuden työläiset)

Paperiliitto (paperiteollisuuden työläiset)

OAJ (opet)

TEHY (sairaanhoitajat)

JHL (Julkisten hyvinvointialojen Liitto)

SUPER (lähihoitajat)

... Kannattaa kuulua ammattiliittoon...

... Mutta viime vuosina yhä useampi eroaa
liitosta ja jää pelkästään työttömyyskassan jäseneksi...

... Työttömyyskassan jäsenenä ei saa esim. asianajajan apua...

... Ns. Loimaan kassa eli Yleinen työttömyyskassa
YTK ei anna mitään oikeudellista apua...

... Lakkojen määrä lisääntynyt kuluvan lukukauden
2023-2024 aikana, koska uusi valtioneuvosto Orpon
hallitus pyrkii heikentämään sosiaaliturvaa ja
palkansaajien olosuhteita, perustellen sitä
valtionvelan pienentämisellä...

(... kuitenkin Orpon hallitus on tehnyt lukuisia
verohelpotuksia suurituloisille sekä ottanut kuitenkin
lisää velkaa Suomen valtiolle... )

... On puhuttu jopa yleislakon aloittamisesta Suomessa...

... Erilaisia työtaistelukeinoja: poliittinen lakko,
yleislakko, italialainen lakko, korpilakko, laiton lakko,
työnseisaus, ulosmarssi, ylityökielto, suurlakko,
mielenilmaus, tukilakko, toimintapäivä, istumalakko

... työnantajien työtaistelukeinoja: irtisanomiset /
työsuhteen purkamiset, työsulku, ulkopuolisen työväen
palkkaaminen, aikaisempina aikoina ja ei-demokraattisissa
maissa väkivalta (esim. mellakkapoliisit, kumiluodit, kyynelkaasu,
kidutus, oikeat luodit, pommit)

uutisen tarkastelu, Iltalehti 13.11.2015, Postin johtajilla kovat palkat - pääministerikin kalpenee

2025-02-24T12:50:53+02:00

Päivitetty: ma 24.2.2025

linkki uutiseen
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015111320656685_uu.shtml

- postin työntekijät lakkoilevat

- eivät halua kouluttaa vuokratyöläisiä ja tulla ehkä irtisanotuiksi
myöhemmin kun nämä vuokratyöläiset saavat heidän työnsä

- vastaavasti pomoilla paljon palkkaa

- julkisuudessa esitetty toistuvasti, että Suomessa yritysjohtaminen
ei tue yrityksen yhteishenkeä

- tuloerojen ja yhteiskunnallisten ristiriitojen kärjistyminen

- kuten taulullakin lukee tämä on osa kohujournalismiä jolla
ei ole tarkoitus auttaa yhteiskunnallisten kiistojen ratkaisussa

- postipalvelut julkisia mutta yhsityinen firma hoitaa niitä, jo
1990-luvulla posti yhtiöitettiin

- on esitetty kritiikkiä, että onko yksityistäminen ja liiketaloudellista-
minen heikentänyt palvelujen tasoa (vasemmistolainen näkemys)

- yhtiöittäminen ja yksityistäminen kasvattaa voittoja ja yleistä talous-
kehitystä eikä virkavaltainen jähmeä byrokratia (oikeistolainen näkemys)

- (ks taululla oppilaiden havainnot ukkoutuneesta johtajarakenteesta
postin hallinnossa, hyvin vähän naosjohtajia)

- markkinavoimat jyllää kaikessa, maailmassa poliittisella vallalla ja
valtioilla ei enää valtaa vaikuttaa asioihin kun kv suhdannevaihtelut
ja firmojen toiminta määrää

- on sanottu että kaikki on muuttunut bisnesajatteluksi, jopa koulutus

- julkisuudessa esitetty väitteitä että suomessa ollaan menossa juristi-
yhteiskuntaan, jossa kansalaiset ja yritykset ja yhteisöt voivat saada
oikeutensa vain oikeudenkäyntien ja tuomioistuinten kautta

- onko se kasalaisille hyvä vai huono?

- postin huonosta kulusta, virheistä, hinnoista ei voi juuri valittaa
minnekään muualle kuin oikeuteen nostamalla korvausvaatimuskanne

- ei paljoa vaikuta, yksittäinen esimerkkitapaus 2003 golfmailat posti
korvasi vasta kuluttajariitalautakunnan suosituksen jälkeen

- kuluttajariitalautakunta ei ole tuomioistuin

- kuluttajariitalautakunnassakin elinkeinoelämän ja kauppiaiden edustajat
lobbaamassa kuluttajia vastaan

- nykyhallitus mm stubb ei näe mitään väärää laillisessa verokeinottelussa
(verosuunnittelussa, omaisuudenhoidossa), ei myöskään johtajien palkoissa

- poikkeus 2013 kokoomuksen zyskowicz kritisoi yritysjohtajien "nolla-
linjaa, joka eroaa muusta nolla-linjasta siinä, että nollien eteen laittavat
itselleen ykkösen"

- kansalaisjärjestöjen pitäisi aktivoitua vaatimaan kuluttajille ja kansalaisille
parempia palveluja, vaikka oikeuteen firmoja ja viranomaisia haastamalla

- on sanottu, että suomessa on heikko kansalaisyhteiskunta

- korruptiomittauksissa transparency international ei mittaa yrityssektorilla
vallitsevaa tilannetta vain julkisen sektorin eli virkamiesten korruptiota

- silti suomi tipahtanut korruptio-rankingeissa

- vrt tilanne muissa maissa kansalaisaktivismin osalta, esim ruotsi, kanada,
usa, saksa

- muita lisäyksiä: yhä useammat yksityiset ja yritykset siirtyneet käyttämään
kuriirifirmoja jotka tehokkaampia, posti kallis ja epäluotettava

- esim dsl, matkahuolto, ups

- toisaalta nämä ovat esimerkkejä että yksityistäminen ja vapaat markkinat
tuottavat hyviä tuloksia