Työelämä, työmarkkinat

Pidä kiinni työstäsi, yli 50-vuotias!
Heini Karjanmaa

Yli 50- ja etenkin yli 60-vuotiaiden työllisyys on parantunut viime vuosina selvästi. Parhaiten työmarkkinoilla on nyt tilaa ikääntyville naisille. Sen sijaan miehisillä aloilla vanhimmat työntekijät saavat tosissaan tarrautua kiinni työpaikkoihinsa, etteivät lennä niistä.
14.7.2012 06:01
Outi Kokko
Kommentteja 187 kpl

inShare
Yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli työministeriön mukaan viime vuonna vähemmän kuin kuusi vuotta sitten.
Kuten alla olevasta taulukosta ilmenee, tilanne on parantunut etenkin hallinnon, talouden ja kaupallisten alojen töissä. Myös aiempaa harvempi yli 50-vuotias palvelualojen sekä kuljetuksen ja liikenteen ammattilainen oli työtä vailla.
Lue myös nämä:
• Suomalainen nainen menestyy maailmalla
• Tämän takia Tinderin ikälisä suututtaa
• Wahlroos: Suomessa peritään pian maksuja talletuksista
Tilastokeskuksen mukaan rakentamisessa ja talonrakentamisessa työllisiä oli viime vuonna enemmän kuin vuosikymmenen puolivälissä. Tämä ei kuitenkaan koske yli 50-vuotiaita: raksa-aloilla heidän työllisyytensä oli viime vuonna parempi kuin pari vuotta sitten, mutta selvästi kehnompi kuin vuonna 2006.
Maa- ja metsätaloustöissä oli aiempaa vähemmän vanhimpia työttömiä työnhakijoita. Näillä aloilla oli kaiken kaikkiaan kuitenkin aiempaa vähemmän työllisiä, mikä viestii rakennemuutoksesta.
Kone-, vaatetus, puu- ja sähköteollisuuden yli 50-vuotiaita osaajia oli sen sijaan yhä enemmän työttöminä. Tilanteen taustalla ovat perinteisen teollisuuden vientivaikeudet ja rakennemuutos, joka koettelee etenkin pitkään teollisuudessa olleita työntekijöitä, joilla on alhainen koulutus.
Esimerkiksi paperiteollisuudessa työllisten määrä on romahtanut ja lakkautetuilta tehtailta on irtisanottu suuri joukko vanhimpia työntekijöitä.
Suhdanne suosii
naisten työllisyyttä
Työelämässä olevien vanhimpien naisten tilanne on parempi kuin iäkkäiden miesten.
– Suhdanne suosii naisten työllisyyttä, sanoo työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Pekka Tiainen.
Viennin takkuilu ja rakentamisen hiipuminen ovat koetelleet miesten työllisyyttä, sillä alat ovat miesvaltaisia.
Esimerkiksi hallinnon, talouden ja palvelualojen parempi työllisyystilanne koskee pääosin yli viisikymppisiä naisia. Myös sosiaali- ja terveysala työllistää selvästi aiempaa enemmän iäkkäämpiä ammattilaisia.
Työurien pidentämisestä on puhuttu pitkään, mutta vanhimpien naisten yhä paremman työllisyyden takana ovat ainakin osin muut syyt kuin poliitikkojen toimet ja painostus.
Tiainen muistuttaa, että 1970-luvun alkuvuosina tarvittiin työvoimaa. Toisin kuin esimerkiksi maahanmuuttoon turvautuneessa Saksassa, Suomessa äidit houkuteltiin kodeista järjestämällä lasten päivähoito ja poistamalla puolisoiden yhteisverotus.
– Silloin työmarkkinoille tulleet naiset ovat edelleen työelämässä, Tiainen huomauttaa.
Heitä vanhemmat naiset ovat työskennelleet enemmän kotona, joten iäkkäimpien työssäkäyvien työllisyysaste paranee tilastoissa.
60 täyttäneita naisia on töissä
miltei tuplaten entinen määrä
Vanhimpien työllisten osuus työvoimasta eli työllisyysaste on noussut. Tilastokeskuksen mukaan myös työvoimaosuus eli työvoimaan kuuluvien osuus ikäluokasta on noussut.
Miehillä etenkin 55–64-vuotiaiden työllisyysaste ja työvoimaosuus ovat kasvaneet tuntuvasti. Esimerkiksi 55–59-vuotiaiden miesten työllisyysaste on 70 prosenttia.
Vanhimpien ikäryhmien naisilla kumpikin osuus on kasvanut vieläkin enemmän. Esimerkiksi 60–64-vuotiaiden työllisyysaste on kiivennyt kymmenessä vuodessa 22 prosentista 40 prosenttiin ja työvoimaosuus 23 prosentista 43 prosenttiin.
Miehistä tiukimmin työssä ovat 35–39-vuotiaat. Heidän työllisyysasteensa hipoo 90 prosenttia.
Naisista 40–45-vuotiailla on korkein työllisyysaste. Synnytykset ja pienet lapset eivät pidä enää 45–49-vuotiaita kotona, ja tämän ikäryhmän työvoimaosuus on korkein eli 90 prosenttia.
Koulutus pitää
markkinoilla
Neuvotteleva virkamies Mikko Kauppinen työ- ja elinkeinoministeriöstä sanoo, että tilastoista huolimatta on harhakuvitelma ajatella, että työmarkkinat vetäisivät yhä enemmän vanhoja työntekijöitä.
Hänen mukaansa kyse on yhteiskunnan rakenteen muutoksesta.
– Ihmiset ovat aiempaa koulutetumpia ja pystyvät pysymään pidempään töissä, sillä suhdanteet eivät vaikuta heihin samalla tavalla kuin aiempiin sukupolviin, Kauppinen sanoo.
Koulutus tuo joustavuutta. Jos työntekijällä on vain perusasteen koulutus ja hän jää työttömäksi tehtaan sulkemisen vuoksi, hänen työllistymismahdollisuutensa ovat olemattomat.
Vaikka tehtaan toiminnan lakkaaminen on edelleen kova isku, koulutetuilla on paremmat mahdollisuudet työllistyä varsinkin, jos he ovat valmiita muuttamaan.
– Tämä tarkoittaa, että vanhimpien on aiempaa parempi pysyä työmarkkinoilla, Kauppinen huomauttaa.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Tilannetta parantaa myös töiden muuttuminen. Harva työ on enää fyysisesti niin raskasta, että ikä estäisi sen tekemisen.
Jos työ menee,
uutta on vaikea löytää
Vaikka yhä useampi iäkäs on töissä, työ- ja elinkeinoministeriössä ei hurrata.
– Olemme jääneet hallituksen tavoitteista, Tiainen sanoo.
Hänen mukaansa tilanne on kahtiajakoinen. Rakennemuutoksessa häviää työpaikkoja ja saneeraukset koskevat tyypillisesti vanhimpia.
Tiaisen mielestä vanhimpien kannattaa pitää kiinni työpaikasta.
– Jos tuntuu siltä, että työ ei ole pysyvä, kannattaa katsella uusia mahdollisuuksia, hän lisää.
Vanhimmat työntekijät ovat todennäköisimmin vaikeuksissa, jos työ loppuu. Kauppinen sanoo, että etenkin taantumassa irtisanottujen on vaikeaa saada töitä varsinkin, jos työttömyys pitkittyy.
– Tilapäinen työttömyys ei vielä haittaa, mutta jos jakso venyy kuukausiksi, työllistyminen vaikeutuu. Tilanne on tällainen yli 50-vuotiailla ja tahtoo olla vastaava jo yli 40-vuotiaillakin, Kauppinen sanoo.
Hän lisää, että alalla kuin alalla työn menettäminen saattaa muuttaa loppuelämän suunnitelmat totaalisesti.
Nuorillekin työttömyys on vakava paikka. Nuorimpia käytetään usein suhdannepuskureina eli työt päättyvät, kun taloustilanne heikkenee. Toisaalta nuorten mahdollisuus saada uusi työ on aivan toisenlainen kuin vanhimpien.
Vastaako iäkkään
palkka tuottavuutta?
Tiaisen mukaan on työpaikkoja, joilla ikä on taakka, vaik

Varoitus: sisältö oli liian pitkä, ja sen loppu on poistettu. Koko sisältö näkyy vain muokkausnäkymässä.

Sekalaisia otteita eri nettilähteistä työmarkkinoista Suomessa

2025-03-06T14:35:26+02:00

Lähde: Duunitori, Työmarkkinat Suomessa 2025, verkkosivu, haettu helmikuu 2025.

Helmikuussa 2025 eniten avoimia työpaikkoja oli rakennusalalla, sosiaali- ja hoiva-alalla, teollisuuden ja teknologian aloilla
sekä erityisesti Helsingissä, Espoossa ja Tampereella.

Syys-lokakuussa 2024 työpaikkojen tarjonta alkoi olla vähemmän kuin työpaikkojen tarjonta, eikä tilanne muuttunut
sittenkään kun alkoi joulun ja talven sesonki vaan työpaikkojen kysyntä nousi tarjontaa suuremmaksi edelleen.

Työmarkkinajärjestöt, tulopolitiikka

2026-09-17T07:11:37+03:00

... järjestelmää, jossa poliittiseen päätöksentekoon tulee kansanedustajien lisäksi mukaan ulkopuoliset ammatti- ja asiantuntijajärjestöt, kutsutaan KORPORATISMIKSI...
... siinä valtiovalta (hallitus) ottaa työntekijöidenja työnantajien keskusjärjestöt kolmikantaneuvotteluihin
... historiallisesti tällaista toimintaa oli Mussolinin Italiassa 1920-30-luvulla ja New Dealin / F.D. Rooseveltin USA:ssa 1930-luvulla...
... Suomessa ns. tammikuun kihlaus 1940: talvisodan johdosta työnantajajärjestö ja työntekijäjärjestöt tekivät sopimuksen...
... ne tunnustivat toisensa, lupasivat rauhanomaisesta yhteistyöstä, sodan oloista johtuen kummatkin lupautuivat olla
lakkoilematta tai tekemättä työsulkua
... Suomessa ennen vanhaan tehtiin ns. TUPO-ratkaisuja (tulopoliittinen kokonaisratkaisu)
... Siinä työntekijäjärjestöt ja työnantajajärjestöt ja valtio (hallitus) sopivat isolla määräaikaisella sopimuksella palkoista ym. työsuhteitten asioista, kuten lomista.
... Jos TUPO-ratkaisua ei saatu aikaan, mentiin liittokohtaisiin eli kukin työntekijäliitto erikseen sopi työnantajaliiton kanssa...
--- maanviljelijöiden keskusliitto MTK sopii erikeen valtion kanssa maataloustukiaisista (kansallinen tuki)...
... EK (Elinkeinoelämän Keskusliitto) on työnantajien keskusjärjestö...
... työnantajat lopettivat TUPO-ratkaisujen tekemisen 2016 kieltäytymällä tulla neuvotteluihin...
... nykyinen Orpon hallitus 2023-26 ja työnantajat vaativat ns. vientivetoista tulopolitiikan mallia...
.... sen mukaan muiden alojen palkankorotukset eivät saa ylittää vientisektorin alojen palkankorotuksia...
... tämä johtaisi monien alojen palkkatason junnaamiseen paikallaan...
... työnantajataho ja oikeistohallitus perustelee mallia että se estää palkkaliukumat ja parantaa kilpailukykyä
... valtion neuvottelumahdollisuuksia hallitus ja työnantajat haluavat heikentää, eli valtakunnansovittelijan valtaa haluavat heikentää...
... SAK (Suomen Ammattiliittojen Keskusliitto) on varsinkin teollisuuden palkansaajien keskusjärjestö...
... STTK (Suomen Teknisten Toimihenkillöiden Keskusliitto)...
... Muita merkittäviä työntekijäliittoja:
... AKT (Kuljetusala ja satamatyöläiset)
... Metalliliitto (metalliteolllisuuden työläiset)
... Paperiliitto (paperiteollisuuden työläiset)
... OAJ (opet)
... TEHY (sairaanhoitajat)
... JHL (Julkisten hyvinvointialojen Liitto)
... SUPER (lähihoitajat)
... Kannattaa kuulua ammattiliittoon...
... Mutta viime vuosina yhä useampi eroaa liitosta ja jää pelkästään työttömyyskassan jäseneksi...
... Työttömyyskassan jäsenenä ei saa esim. asianajajan apua...
... Ns. Loimaan kassa eli Yleinen työttömyyskassa YTK ei anna mitään oikeudellista apua...
... Lakkojen määrä lisääntynyt kuluvan lukukauden 2023-24 aikana, koska uusi valtioneuvosto Orpon hallitus pyrkii heikentämään sosiaaliturvaa ja palkansaajien olosuhteita, perustellen sitä
valtionvelan pienentämisellä...
(... kuitenkin Orpon hallitus on tehnyt lukuisia verohelpotuksia suurituloisille sekä ottanut kuitenkin lisää velkaa Suomen valtiolle... )
... On puhuttu jopa yleislakon aloittamisesta Suomessa...
... Erilaisia työtaistelukeinoja: poliittinen lakko, yleislakko, italialainen lakko, korpilakko, laiton lakko, työnseisaus, ulosmarssi, ylityökielto, suurlakko, mielenilmaus, tukilakko, toimintapäivä, istumalakko
... työnantajien työtaistelukeinoja: irtisanomiset / työsuhteen purkamiset, työsulku, ulkopuolisen työväen palkkaaminen, aikaisempina aikoina ja ei-demokraattisissa maissa väkivalta (esim. mellakkapoliisit, kumiluodit, kyynelkaasu, kidutus, oikeat luodit, pommit)
... Tekoälyn vaikutukset työelämään ja työnarkkinapolitiikkaan
... Syksyllä 2026 Suomessa EU-maiden suurin työttömyys, ts. työmarkkinapolitiikan voidaan sanoa epäonnistuneen taloustsantuman ja uusliberalismia vetävän valtioneuvoston aikana
... Lähes 11% ja lähes 400 000 henkeä työttömänä, ts. koskettaa ainakin 1-2 miljoonaa suomalaista suoraan ja epäsuorasti

uutisen tarkastelu, Iltalehti 13.11.2015, Postin johtajilla kovat palkat - pääministerikin kalpenee

2025-02-24T12:50:53+02:00

Päivitetty: ma 24.2.2025

linkki uutiseen
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015111320656685_uu.shtml

- postin työntekijät lakkoilevat

- eivät halua kouluttaa vuokratyöläisiä ja tulla ehkä irtisanotuiksi
myöhemmin kun nämä vuokratyöläiset saavat heidän työnsä

- vastaavasti pomoilla paljon palkkaa

- julkisuudessa esitetty toistuvasti, että Suomessa yritysjohtaminen
ei tue yrityksen yhteishenkeä

- tuloerojen ja yhteiskunnallisten ristiriitojen kärjistyminen

- kuten taulullakin lukee tämä on osa kohujournalismiä jolla
ei ole tarkoitus auttaa yhteiskunnallisten kiistojen ratkaisussa

- postipalvelut julkisia mutta yhsityinen firma hoitaa niitä, jo
1990-luvulla posti yhtiöitettiin

- on esitetty kritiikkiä, että onko yksityistäminen ja liiketaloudellista-
minen heikentänyt palvelujen tasoa (vasemmistolainen näkemys)

- yhtiöittäminen ja yksityistäminen kasvattaa voittoja ja yleistä talous-
kehitystä eikä virkavaltainen jähmeä byrokratia (oikeistolainen näkemys)

- (ks taululla oppilaiden havainnot ukkoutuneesta johtajarakenteesta
postin hallinnossa, hyvin vähän naosjohtajia)

- markkinavoimat jyllää kaikessa, maailmassa poliittisella vallalla ja
valtioilla ei enää valtaa vaikuttaa asioihin kun kv suhdannevaihtelut
ja firmojen toiminta määrää

- on sanottu että kaikki on muuttunut bisnesajatteluksi, jopa koulutus

- julkisuudessa esitetty väitteitä että suomessa ollaan menossa juristi-
yhteiskuntaan, jossa kansalaiset ja yritykset ja yhteisöt voivat saada
oikeutensa vain oikeudenkäyntien ja tuomioistuinten kautta

- onko se kasalaisille hyvä vai huono?

- postin huonosta kulusta, virheistä, hinnoista ei voi juuri valittaa
minnekään muualle kuin oikeuteen nostamalla korvausvaatimuskanne

- ei paljoa vaikuta, yksittäinen esimerkkitapaus 2003 golfmailat posti
korvasi vasta kuluttajariitalautakunnan suosituksen jälkeen

- kuluttajariitalautakunta ei ole tuomioistuin

- kuluttajariitalautakunnassakin elinkeinoelämän ja kauppiaiden edustajat
lobbaamassa kuluttajia vastaan

- nykyhallitus mm stubb ei näe mitään väärää laillisessa verokeinottelussa
(verosuunnittelussa, omaisuudenhoidossa), ei myöskään johtajien palkoissa

- poikkeus 2013 kokoomuksen zyskowicz kritisoi yritysjohtajien "nolla-
linjaa, joka eroaa muusta nolla-linjasta siinä, että nollien eteen laittavat
itselleen ykkösen"

- kansalaisjärjestöjen pitäisi aktivoitua vaatimaan kuluttajille ja kansalaisille
parempia palveluja, vaikka oikeuteen firmoja ja viranomaisia haastamalla

- on sanottu, että suomessa on heikko kansalaisyhteiskunta

- korruptiomittauksissa transparency international ei mittaa yrityssektorilla
vallitsevaa tilannetta vain julkisen sektorin eli virkamiesten korruptiota

- silti suomi tipahtanut korruptio-rankingeissa

- vrt tilanne muissa maissa kansalaisaktivismin osalta, esim ruotsi, kanada,
usa, saksa

- muita lisäyksiä: yhä useammat yksityiset ja yritykset siirtyneet käyttämään
kuriirifirmoja jotka tehokkaampia, posti kallis ja epäluotettava

- esim dsl, matkahuolto, ups

- toisaalta nämä ovat esimerkkejä että yksityistäminen ja vapaat markkinat
tuottavat hyviä tuloksia