<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/532/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>5. Ruuansulatus</title>
<id>https://peda.net/id/RTHQtt</id>
<updated>2013-08-16T12:54:12+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/RTHQtt:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/p/tomi.ukkonen/Biologia_maantieto_5_6/ihminen/ruuansulatus#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/532/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Luvun tavoitteet</title>
<id>https://peda.net/id/nLHRtt</id>
<updated>2013-03-06T13:26:36+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/tomi.ukkonen/Biologia_maantieto_5_6/ihminen/ruuansulatus/luvun-tavoitteet#top" />
<content type="html">&lt;div&gt;&lt;strong&gt;Tavoitteena on&lt;/strong&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;oppia ruuansulatuksen vaiheet&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;oppia ymmärtämään monipuolisen ruuan merkitys&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2013-08-16T12:54:12+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Mitä ruoka on?</title>
<id>https://peda.net/id/nG4jFt</id>
<updated>2012-12-10T15:07:48+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/tomi.ukkonen/Biologia_maantieto_5_6/ihminen/ruuansulatus/mit%C3%A4-ruoka-on#top" />
<content type="html">&lt;div&gt;&lt;span class=&quot;right&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/tomi.ukkonen/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kuvituskuvat/ravinto/ruokaympyr%C3%A4#top&quot; title=&quot;ruoka-aineympyra_shutterstock_54212218.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/tomi.ukkonen/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kuvituskuvat/ravinto/ruokaympyr%C3%A4:file/photo/2bc71f6e0651f34001134f9d6157be8682a254e8/ruoka-aineympyra_shutterstock_54212218.jpg&quot; alt=&quot;ruoka-aineympyra_shutterstock_54212218.jpg&quot; title=&quot;Ruoka-aineympyrä&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;Tarvitsemme ruokaa ja vettä eläkseemme. Meidän on syötävä, jotta saamme energiaa.&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&lt;strong&gt;Hiilihydraateissa&lt;/strong&gt; (esimerkiksi perunan tärkkelyksessä ja sokerissa), &lt;strong&gt;valkuaisaineissa&lt;/strong&gt; (eli proteiineissa) ja&lt;strong&gt; rasvoissa&lt;/strong&gt; on energiaa. Monipuolisen ruuan mukana saamme myös vitamiineja ja muita tärkeitä aineita.&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;Valkuaisaineet rakentuvat aminohapoista aivan kuin legojuna rakentuu erivärisistä legopalikoista. Ihminen tarvitsee kaikkia 20 erilaista aminohappoa, jotta uusia soluja voidaan rakentaa. Tästä syystä monipuolinen ruoka on välttämätöntä. Valkuaisaineita on muun muassa kalassa, lihassa, maidossa ja kananmunassa.&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;Rasvassa on paljon energiaa. Tästä syystä laihduttajat pyrkivät välttämään rasvaa ruuassa. Kuitenkin monet rasvat ovat soluille välttämättömiä.&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;Solut tarvitsevat vettä toimiakseen normaalisti. Tästä syystä aivot ilmoittavat janosta, jos vettä on elimistössä liian vähän.&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&lt;em&gt;Ravintoaineympyrä. Viljatuotteissa ja perunassa on paljon hiilihydraatteja. Hedelmissä ja vihanneksissa on melko vähän energiaa, mutta paljon välttämättömiä vitamiineja. Eläinkunnan tuotteissa, lihassa, maidossa ja kananmunissa, on paljon proteiineja eli valkuaisaineita.&lt;br/&gt;&#10;&lt;/em&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2013-08-16T12:54:12+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Hampaat</title>
<id>https://peda.net/id/dNMrFt</id>
<updated>2013-06-25T09:20:56+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/tomi.ukkonen/Biologia_maantieto_5_6/ihminen/ruuansulatus/hampaat#top" />
<content type="html">&lt;div&gt;&lt;span class=&quot;right&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/tomi.ukkonen/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kuvituskuvat/Ihmisen_fysiologia/luusto_ja_lihakset/hammas#top&quot; title=&quot;hammas.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/tomi.ukkonen/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kuvituskuvat/Ihmisen_fysiologia/luusto_ja_lihakset/hammas:file/photo/61ed06115d3a930aeae7be9414a8388ae70cee39/hammas.jpg&quot; alt=&quot;hammas.jpg&quot; title=&quot;Hammas&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;Ruuan käsittely alkaa &lt;strong&gt;hampailla&lt;/strong&gt;. Ensimmäiset hampaat ovat maitohampaat. Niitä on yleensä 20 kappaletta.&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;Maitohampaat vaihtuvat pysyviksi hampaiksi yleensä  6–13 vuoden iässä. Muistatko valokuvaa itsestäsi kun etuhampaat ovat vaihtumassa?&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;Etuhampaiden tehtävänä on ruokapalan pilkkominen. Viimeiseksi ilmaantuvat taaimmaiset poskihampaat. Niitä kutsutaan viisaudenhampaiksi. Poskihampailla pureskellaan ruoka pieneksi.&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;Hampaat ovat kiinni juurillaan leukaluussa. Hampaan pintaa suojaa kova kiille. Sen alla on hammasluu. &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&#10;&lt;div&gt;Sokeria on paljon eräissä limsoissa ja karamelleissa. Sokeri on hampaiden reikiintymistä aiheuttavien bakteerien ruokaa. Tästä syystä sokerien syönti lisää hampaiden reikiintymistä.&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;Xylitol-purukumin säännöllinen pureskelu ja hampaiden huolellinen harjaaminen vähentävät hampaiden reikiintymistä.&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2013-08-16T12:54:12+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Mitä ruualle tapahtuu elimistössämme?</title>
<id>https://peda.net/id/hjmtFt</id>
<updated>2013-06-25T09:28:26+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/tomi.ukkonen/Biologia_maantieto_5_6/ihminen/ruuansulatus/mrte#top" />
<content type="html">&lt;div&gt;Suusta alkavaa ja peräsuoleen päättyvää putkistoa kutsutaan &lt;strong&gt;ruuansulatuskanavaksi&lt;/strong&gt;. Kanavassa ruoka pilkotaan pieniksi osasiksi, ja suurin osa näistä pienistä osista imeytyy vereen.&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&#10;&lt;div&gt;&lt;span class=&quot;right&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/tomi.ukkonen/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kuvituskuvat/Ihmisen_fysiologia/ruuansulatus2/ron#top&quot; title=&quot;ruuansulatuskanava_numerot.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/tomi.ukkonen/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kuvituskuvat/Ihmisen_fysiologia/ruuansulatus2/ron:file/photo/1598c02f7c6a7357d6ab962f7d93a863e364ecba/ruuansulatuskanava_numerot.jpg&quot; alt=&quot;ruuansulatuskanava_numerot.jpg&quot; title=&quot;Ruuansulatuskanavan osat numeroituna&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&lt;strong&gt;Suussa&lt;/strong&gt; olevat hampaat pienentävät ruuan paloiksi, jotka mahtuvat kulkemaan nielun kautta alaspäin &lt;strong&gt;ruokatorvea&lt;/strong&gt; pitkin. Suussa ruokapaloihin sekoittuu sylkeä.  Ruokatorvesta ruokapalat päätyvät &lt;strong&gt;mahalaukkuun&lt;/strong&gt;. Siellä ruokapala muuttuu jo juoksevaksi ja lämpimäksi velliksi.&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;Mahalaukusta aineet jatkavat matkaansa ohutsuoleen. &lt;strong&gt;Ohutsuoleen&lt;/strong&gt; erittyy maksasta ja haimasta ruokaa pilkkovia aineita. Ohutsuolessa ruoka pilkkoontuu jo niin pieniksi osiksi, että ne mahtuvat siirtymään ohutsuolen pienten nukkalisäkkeiden verisuoniin.&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;Vesi imeytyy &lt;strong&gt;paksusuolessa&lt;/strong&gt; verenkiertoon. Ainekset, jotka eivät ole pilkkoutuneet, siirtyvät paksusuolen ja &lt;strong&gt;peräsuolen&lt;/strong&gt; kautta pois elimistöstämme.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Maksan sappineste ja haiman nesteet osallistuvat ravintoaineiden pilkkomiseen.&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;em&gt;Ruuansulatuskanavan osat: 1. Suu, 2. nielu, 3. ruokatorvi, 4. mahalaukku, 5. ohutsuoli, 6. umpisuoli, 7. paksusuoli, 8. peräsuoli. Ruuansulatuskanavaan erittää ravintoaineita pilkkovia aineita: 9. maksa, 10. haima (jää piirroksessa muiden osien taakse).&lt;/em&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&lt;em&gt; &lt;/em&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&lt;em&gt; &lt;/em&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2013-08-16T12:54:12+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Kuvagalleria</title>
<id>https://peda.net/id/r2RtFt</id>
<updated>2013-08-16T12:54:12+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/tomi.ukkonen/Biologia_maantieto_5_6/ihminen/ruuansulatus/kuvagalleria#top" />
<content type="html">&lt;dl&gt;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/tomi.ukkonen/Biologia_maantieto_5_6/ihminen/ruuansulatus/kuvagalleria/ruoka-aineympyr%C3%A4#top&quot; title=&quot;ruoka-aineympyra.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/tomi.ukkonen/Biologia_maantieto_5_6/ihminen/ruuansulatus/kuvagalleria/ruoka-aineympyr%C3%A4:file/thumbnail/009d91de60f0d53d2000746aa093563ac5036bf8/ruoka-aineympyra.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Ruoka-aineympyrä. Lihassa ja kananmunassa on paljon proteiinia. Eläin- ja kasvirasvoissa on paljon energiaa. Viljatuotteissa on mm. hiilihydraatteja. Hedelmissä ja vihanneksissa on melko vähän energiaravintoaineita mutta paljon muita tarpeellisia aineita kuten kuituja ja vitamiineja.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Ruoka-aineympyrä. Lihassa ja kananmunassa on paljon proteiinia. Eläin- ja kasvirasvoissa on paljon energiaa. Viljatuotteissa on mm. hiilihydraatteja. Hedelmissä ja vihanneksissa on melko vähän energiaravintoaineita mutta paljon muita tarpeellisia aineita kuten kuituja ja vitamiineja.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/tomi.ukkonen/Biologia_maantieto_5_6/ihminen/ruuansulatus/kuvagalleria/nimet%C3%B6n-1fbd#top&quot; title=&quot;ihminen_suu_hampaat.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/tomi.ukkonen/Biologia_maantieto_5_6/ihminen/ruuansulatus/kuvagalleria/nimet%C3%B6n-1fbd:file/thumbnail/34079c75eb0d8e4a4fdd4cf27539313e3f404052/ihminen_suu_hampaat.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Reikiintynyt hampaisto. Mitä eroja huomaat etu- ja kulmahampaiden muodossa? Mihin niitä käytetään?&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Reikiintynyt hampaisto. Mitä eroja huomaat etu- ja kulmahampaiden muodossa? Mihin niitä käytetään?&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/tomi.ukkonen/Biologia_maantieto_5_6/ihminen/ruuansulatus/kuvagalleria/ro#top&quot; title=&quot;ruuansulatuskanava_numerot.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/tomi.ukkonen/Biologia_maantieto_5_6/ihminen/ruuansulatus/kuvagalleria/ro:file/thumbnail/aa6e1d57c2e6c9a570ebc605ac3066e0eea25467/ruuansulatuskanava_numerot.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Ruuansulatuskanavan osat&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Ruuansulatuskanavan osat&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/tomi.ukkonen/Biologia_maantieto_5_6/ihminen/ruuansulatus/kuvagalleria/osksjohpri#top&quot; title=&quot;suolistonnukka_.png&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/tomi.ukkonen/Biologia_maantieto_5_6/ihminen/ruuansulatus/kuvagalleria/osksjohpri:file/thumbnail/a3c21e79190f854d6164e1446dfffd3d60dcbc1a/suolistonnukka_.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Ohutsuolessa on nukkalisäkkeitä, joihin pilkkoutuneet ravintoaineet siirtyvät suolesta. Nukkalisäkkeen suonia (punaiset ja keltaiset) pitkin ravintoaineet siirtyvät elimistön solujen käyttöön.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Ohutsuolessa on nukkalisäkkeitä, joihin pilkkoutuneet ravintoaineet siirtyvät suolesta. Nukkalisäkkeen suonia (punaiset ja keltaiset) pitkin ravintoaineet siirtyvät elimistön solujen käyttöön.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;/dl&gt;&#10;</content>
<published>2013-08-16T12:54:12+03:00</published>
</entry>


</feed>