<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/543/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>2. Iho ja ihmisen ulkonäkö</title>
<id>https://peda.net/id/RQTT</id>
<updated>2013-08-08T10:35:06+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/RQTT:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/ihminen/iho_ja_ulkonako#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/543/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license noopener&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Luvun tavoitteet</title>
<id>https://peda.net/id/FTN2T</id>
<updated>2013-03-06T13:24:43+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/ihminen/iho_ja_ulkonako/luvun-tavoitteet#top" />
<content type="html">&lt;div&gt;&lt;strong&gt;Tavoitteena on&lt;/strong&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;ymmärtää että ulkonäköön vaikuttaa sekä perimä että ympäristötekijät &lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;oppia ihon rakenne&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2013-08-08T10:35:06+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Ulkonäkö vaihtelee</title>
<id>https://peda.net/id/F3Qr2</id>
<updated>2013-06-25T08:47:05+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/ihminen/iho_ja_ulkonako/uv#top" />
<content type="html">&lt;div&gt;Ihmisen &lt;strong&gt;ulkonäkö&lt;/strong&gt; vaihtelee paljon: luokkakaverit on helppo tunnistaa ulkonäön perusteella mutta erotatko puiston oravat toisistaan?&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kuvituskuvat/ihmiskuvia/sukupolvia#top&quot; title=&quot;ihminen_Yuri_Arcurs_shutterstock_51569674.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kuvituskuvat/ihmiskuvia/sukupolvia:file/photo/a7a808bd63f841deb4a53b712553c27f55b91679/ihminen_Yuri_Arcurs_shutterstock_51569674.jpg&quot; alt=&quot;ihminen_Yuri_Arcurs_shutterstock_51569674.jpg&quot; title=&quot;Sukupolvia&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&lt;em&gt; &lt;/em&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kuvituskuvat/ihmiskuvia/liikemiehi%C3%A4#top&quot; title=&quot;ihminen_shutterstock_71881597.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kuvituskuvat/ihmiskuvia/liikemiehi%C3%A4:file/photo/c863de62da8369ac6dc53ccfe60b488a0ebf3207/ihminen_shutterstock_71881597.jpg&quot; alt=&quot;ihminen_shutterstock_71881597.jpg&quot; title=&quot;Liikemiehiä&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&lt;em&gt;Ihmisen ulkonäkö vaihtelee poikkeuksellisen paljon, jos sitä vertaa esimerkiksi muihin kädellisiin. Sukulaiset ovat usein melko samannäköisiä.&lt;/em&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;Ihmisen ulkonäkö on osittain &lt;strong&gt;perimän&lt;/strong&gt; määräämää. Tämä tarkoittaa sitä, että olemme isän ja äidin sukupuolisolujen kautta saaneet sellaisia perintötekijöitä, jotka vaikuttavat ulkonäköömme. Esimerkiksi hiusten väri ja suoruus, kasvojen muoto ja pituus ovat perimän määräämiä. Painoonkin vaikuttaa perimä.&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;Moniin piirteisiimme voimme kuitenkin itsekin vaikuttaa. Esimerkiksi hiusten pituuteen on helppo vaikuttaa käymällä parturissa. Jokainen ihminen on ainutlaatuinen, eikä ole olemassa oikeaa ulkonäköä. Kaikki ihmiset ovat yhtä arvokkaita ulkonäöstä riippumatta.&lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2013-08-08T10:35:06+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Iho</title>
<id>https://peda.net/id/3Mtt2</id>
<updated>2013-06-25T08:47:56+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/ihminen/iho_ja_ulkonako/iho#top" />
<content type="html">&lt;div&gt;&lt;span class=&quot;right&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kuvituskuvat/Ihmisen_fysiologia/iho-ja-kudokset/ihon-rakenne2#top&quot; title=&quot;ihon_rakenne_numerot.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kuvituskuvat/Ihmisen_fysiologia/iho-ja-kudokset/ihon-rakenne2:file/photo/f50911a91afc5d6358d1e1ddf5b688ba3ecae85c/ihon_rakenne_numerot.jpg&quot; alt=&quot;ihon_rakenne_numerot.jpg&quot; title=&quot;Ihon rakenne&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&lt;strong&gt; &lt;/strong&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&lt;strong&gt;Iho&lt;/strong&gt; suojaa elimistöämme. Tästä syystä ihon solut ovat tiivisti kiinni toisissaan ja ne kestävät hyvin kulutusta. Vähitellen kuitenkin ihon solut kuluvat ja vanhat solut korvautuvat uusilla. Ihon osa, jossa on kuolleita soluja, on nimeltään &lt;strong&gt;marraskesi&lt;/strong&gt;.&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;Uusia soluja syntyy jakautumalla marraskeden alla olevassa &lt;strong&gt;orvaskedessä&lt;/strong&gt;.&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;Rusketus on ihon tapa suojata itseään haitalliselta auringon säteilyltä. Koska säteilyn ansiosta ihossa syntyy tärkeää D-vitamiinia, auringon valoa ei pidä kuitenkaan kokonaan välttää. Kesällä hankittu rusketus ei ole pysyvää, sillä ne solut, joihin rusketus on syntynyt, hilseilevät melko pian pois.&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&#10;&lt;div&gt;Orvaskeden solujen väri on rusketusta lukuun ottamatta peritty ominaisuus. Tämä tarkoittaa sitä, että jos vanhemmilla on tumma iho, niin lapsellakin on ihosoluissa paljon väriainetta.&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;Orvaskeden alla on &lt;strong&gt;verinahka&lt;/strong&gt;. Verinahassa on muun muassa tali- ja hikirauhasia. &lt;strong&gt;Talirauhaset&lt;/strong&gt; tuottavat ihoa suojaavaa rasvamaista talia. Jos talirauhanen tukkeutuu ja tulehtuu, syntyy finni. Finnit ovat yleisimpiä murrosikäisen kasvoissa. &lt;strong&gt;Hikirauhaset&lt;/strong&gt; tuottavat hikeä. Tällöin ruumiin lämpötila laskee. Verinahassa on monia &lt;strong&gt;aistinsoluja&lt;/strong&gt;.&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&lt;em&gt;Ihon poikkileikkaus. &lt;br/&gt;&#10;&lt;/em&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&lt;em&gt;1. ihon karva, 2. marraskesi, 3. orvaskesi, 4. verinahka, &lt;/em&gt;&lt;em&gt;5. rasvakerros, &lt;/em&gt;&lt;em&gt;6. verisuonia, 7. karvankohottajalihas, 8. aistinsoluja. &lt;/em&gt;&lt;em&gt;Aistinsolut aistivat lämmintä, kylmää, painetta ja kipua.&lt;/em&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2013-08-08T10:35:06+03:00</published>
</entry>


</feed>