<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/535/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>16. Ilman koostumus</title>
<id>https://peda.net/id/QRTtM</id>
<updated>2013-08-12T14:18:07+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/QRTtM:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/p/Jaakko-ope/efyke5-6/3/16#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Hyvän osaamisen kuvaus</title>
<id>https://peda.net/id/rr42tM</id>
<updated>2013-01-07T15:19:33+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/Jaakko-ope/efyke5-6/3/16/hok#top" />
<content type="html">&lt;div&gt;Oppilas tuntee ilman koostumuksen ja osaa ilmakehän kaasujen kemiallisia merkkejä.&lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2013-08-12T14:18:07+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Mikä on seos?</title>
<id>https://peda.net/id/hGMFM</id>
<updated>2013-06-09T07:47:35+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/Jaakko-ope/efyke5-6/3/16/mik%C3%A4-on-seos#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;Ilma, jota hengität, on eri aineiden seos. Ennen kuin tutkimme ilmaa, on hyvä hieman tutustua seoksiin.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Kun kahta eri ainetta, esimerkiksi suolaa ja sokeria sekoitetaan, syntyy seos. Seoksessa aineet pysyvät omana itsenään: suola suolana ja sokeri sokerina. Kun suolaa sekoitetaan veteen, syntyy silloinkin seos. Suola pysyy siinä suolana ja vesi vetenä, mutta suolaa ei voi kuitenkaan enää silmin erottaa. Tällaista seosta kutsutaan liuokseksi. Suolan saa jälleen näkyviin, kun haihduttaa veden pois. Arkikielessä sanotaan usein, että sokeri sulaa veteen, mutta luonnontieteilijän pitää olla tarkkana ja sanoa, että sokeri liukenee veteen.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/Jaakko-ope/efyke5-6/3/kg3/16/vkovjhsovjsstejj#top&quot; title=&quot;hiekka-vesi--suola-vesi-sekoitus-JR.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/Jaakko-ope/efyke5-6/3/kg3/16/vkovjhsovjsstejj:file/photo/dfd114ab91094e7f9524e5629636a568d39e0d5c/hiekka-vesi--suola-vesi-sekoitus-JR.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Vasemmassa koeputkessa on veden ja hiekan seos, oikealla veden ja suolan seos. Tilanteet ennen ja jälkeen.&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;em&gt;Vasemmassa putkessa on veden ja hiekan seos. Oikeassa putkessa on veden ja suolan seos. &lt;/em&gt;&lt;em&gt;Kun seoksia sekoitetaan voimakkaasti minuutin verran, pysyy vesi ja hiekka tavallisena seoksena vasemmassa putkessa. Sen sijaan oikeassa putkessa vedestä ja suolasta tulee liuos, eikä suolaa voi enää silmin erottaa.&lt;/em&gt;&lt;em&gt;&lt;/em&gt;&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2013-08-12T14:18:07+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Mitä kaasu on?</title>
<id>https://peda.net/id/3dNFM</id>
<updated>2013-06-09T07:53:27+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/Jaakko-ope/efyke5-6/3/16/ioks#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;Ilma on näkymätöntä. Se johtuu siitä, että sen olomuotona on kaasu. Ilma on kaasuseos. Kerrataanpa tärkeimmät aineen olomuodot.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Maapallolla aineet voivat olla kolmessa eri olomuodossa: kiinteänä, nesteenä ja kaasuna. Kiinteän aineen molekyylit eivät juurikaan liiku. Nesteessä molekyylien liike on hieman suurempaa. Kaasun molekyylit kiitävätkin sitten jo hurjaa vauhtia. Aine on kaasuna näkymätöntä.  Arkikielessä sanotaankin, että pöydällä oleva lasi on tyhjä. Luonnontieteilijän mukaan se ei suinkaan ole tyhjä, vaan täynnä ilmaa.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/Jaakko-ope/efyke5-6/3/kg3/16/oejmelmlkkskok2#top&quot; title=&quot;veden_olomuodot.png&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/Jaakko-ope/efyke5-6/3/kg3/16/oejmelmlkkskok2:file/photo/0e16be0de4792918b5f881b541007ca882294f35/veden_olomuodot.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Olomuotojen erot johtuvat molekyylien erilaisesta liikkeestä. Molekyylien liike kiihtyy kun siirrytään kiinteästä olomuodosta kaasuun.&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;div&gt;&lt;em&gt;Olomuotojen erot johtuvat molekyylien erilaisesta liikkeestä. Molekyylien liike kiihtyy kun siirrytään kiinteästä olomuodosta kaasuun.&lt;/em&gt;&lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2013-08-12T14:18:07+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Kuinka lämpötilan nosto vaikuttaa molekyyleihin?</title>
<id>https://peda.net/id/mLNFM</id>
<updated>2013-04-27T20:35:19+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/Jaakko-ope/efyke5-6/3/16/klnvm#top" />
<content type="html">&lt;div&gt;&lt;iframe src=&quot;http://www.youtube.com/embed/AS7Trv5esiM?rel=0&quot; width=&quot;560&quot; height=&quot;315&quot;&gt;&lt;/iframe&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&lt;em&gt; Katso animaatio lämpötilan vaikutuksesta molekyyleihin.&lt;/em&gt;&lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2013-08-12T14:18:07+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Mitä typpi on?</title>
<id>https://peda.net/id/nmhQFM</id>
<updated>2013-06-09T07:54:35+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/Jaakko-ope/efyke5-6/3/16/mit%C3%A4-typpi-on#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;&lt;span class=&quot;right&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/Jaakko-ope/efyke5-6/3/kg3/16/tspoppymvttjvhtpop24#top&quot; title=&quot;sukeltajan_pullo.JPG&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/Jaakko-ope/efyke5-6/3/kg3/16/tspoppymvttjvhtpop24:file/photo/28dec4713f9cead32009001f45e4e7b2adc0ac93/sukeltajan_pullo.JPG&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Tavallisessa sukeltajan pullossa on paineilmaa. Pullon yläpään musta väri tarkoittaa typpeä ja valkoinen happea. Tähän pulloon on puristettu 2 400 litraa tavallista ilmaa.&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;Ilma on kaasujen seos. Suurin osa ilmasta on typpeä. Sitä on ilmassa noin 78 prosenttia. Typellä sellaisenaan ei ole ihmiselle tavallisesti merkitystä (paitsi hengitysilman osana). Kasveille typpi on tärkeä aine. Joillakin kasveilla, kuten tervalepällä, on jopa apunaan bakteereita, jotka siirtävät ilmassa olevaa typpeä kasvin juuriin. Muuten kasvit saavat tarvitsemansa typen maaperästä tai lannoitteista. Typen kemiallinen merkki on N eli nitrogen. Sitä voidaan käyttää elintarvikepakkauksissa suojakaasuna, koska se ei reagoi helposti muiden aineiden kanssa. Ruoka säilyy pidempään tuoreena, kun pakkauksessa on ilman sijaan pelkkää typpeä. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;Myös tavallisessa sukeltajan pullossa on paineilmaa (katso kuva). Pullon yläpään musta väri tarkoittaa typpeä ja valkoinen happea. Tähän pulloon on puristettu 2 400 litraa tavallista ilmaa.&lt;/em&gt;&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2013-08-12T14:18:07+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Mitä happi on?</title>
<id>https://peda.net/id/tNQFM</id>
<updated>2013-04-27T20:36:21+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/Jaakko-ope/efyke5-6/3/16/mit%C3%A4-happi-on#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;Ilma on kaasujen seos. Toiseksi suurin osa ilmasta on happea. Sitä on ilmassa noin 21 prosenttia. Happi on ihmiselle elintärkeä kaasu. Sen avulla myös hyödynnämme ravinnon sokeria. Hapen kemiallinen merkki on O eli oxygen. Kun happi yhtyy toiseen aineeseen, on kyse palamisesta. Kasvit vapauttavat ilmaan happea samalla, kun ne valmistavat sokeria.&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2013-08-12T14:18:07+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Lisähappea</title>
<id>https://peda.net/id/dRmRFM</id>
<updated>2013-08-12T14:18:07+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/Jaakko-ope/efyke5-6/3/16/lis%C3%A4happea#top" />
<content type="html">&lt;dl&gt;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/Jaakko-ope/efyke5-6/3/16/lis%C3%A4happea/ttpohpyvvksphmsmjykm#top&quot; title=&quot;happipullo-JR.JPG&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/Jaakko-ope/efyke5-6/3/16/lis%C3%A4happea/ttpohpyvvksphmsmjykm:file/thumbnail/d292f9670a1170514a173187cccc3744415d33ae/happipullo-JR.JPG&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Tässä tekniikkasukeltajan pullossa on happea. Pullon yläpään valkoinen väri kertoo sen. Puhdas happi muuttuu sukeltajalle myrkylliseksi jo yli kymmenen metrin syvyydessä.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Tässä tekniikkasukeltajan pullossa on happea. Pullon yläpään valkoinen väri kertoo sen. Puhdas happi muuttuu sukeltajalle myrkylliseksi jo yli kymmenen metrin syvyydessä.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/Jaakko-ope/efyke5-6/3/16/lis%C3%A4happea/mkmshohljvtsvl#top&quot; title=&quot;lentajan_naamari-ST.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/Jaakko-ope/efyke5-6/3/16/lis%C3%A4happea/mkmshohljvtsvl:file/thumbnail/0852f62738cda1550ae4a0ea22f43c6744c7fb23/lentajan_naamari-ST.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Mitä korkeammalle mennään, sitä harvemmassa on happihiukkasia. Lentäjä ja vuoristokiipeilijä tarvitsevat sen vuoksi lisähappea.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Mitä korkeammalle mennään, sitä harvemmassa on happihiukkasia. Lentäjä ja vuoristokiipeilijä tarvitsevat sen vuoksi lisähappea.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/Jaakko-ope/efyke5-6/3/16/lis%C3%A4happea/mpohvhaph#top&quot; title=&quot;mies_ja_happinaamari-ST.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/Jaakko-ope/efyke5-6/3/16/lis%C3%A4happea/mpohvhaph:file/thumbnail/702806b91ad125661faa4fbeebd10e5c75afa653/mies_ja_happinaamari-ST.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Mikäli potilaalla on hengitysvaikeuksia, voidaan hänelle antaa puhdasta happea.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Mikäli potilaalla on hengitysvaikeuksia, voidaan hänelle antaa puhdasta happea.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;/dl&gt;&#10;</content>
<published>2013-08-12T14:18:07+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Mitä muita kaasuja ilmassa on?</title>
<id>https://peda.net/id/dGTnGM</id>
<updated>2013-06-09T08:18:14+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/Jaakko-ope/efyke5-6/3/16/mmkio#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;Typen ja hapen lisäksi ilmassa on noin prosentin verran muita kaasuja. Niistä suurin osa on jalokaasuja, erityisesti &lt;a href=&quot;https://peda.net/id/nnd3GN&quot; title=&quot;ARGON: Argon (Ar) tarkoittaa kreikaksi laiskaa, koska se ei juurikaan yhdisty muiden aineiden kanssa. Argonia laitetaakin hehkulampun sisään estämään hehkulangan palamista. Argon on maapallon yleisin jalokaasu.&quot;&gt;&lt;b&gt;argonia&lt;/b&gt;&lt;/a&gt;. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Ilmassa oleva hiilidioksidi on kasveille tärkeä kaasu, sillä sen avulla ne sitovat auringon valoa sokeriin. Sitä kutsutaan biologiassa yhteyttämiseksi. Ihmiselle hiilidioksidi on palamisjätettä, josta on päästävä uloshengittämällä eroon, sillä suurena annoksena se on myrkkyä. Hiilidioksidin kemiallinen merkki on CO&lt;sub&gt;2&lt;/sub&gt;.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/Jaakko-ope/efyke5-6/3/kg3/16/kaksi-lasia#top&quot; title=&quot;kaksi-lasia.JPG&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/Jaakko-ope/efyke5-6/3/kg3/16/kaksi-lasia:file/photo/3c985173b90ac0640c634451ab79778098a2e60d/kaksi-lasia.JPG&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Ilmassa on myös vesihöyryä eli vettä näkymättömänä kaasuna. Sen voit todistaa pyydystämällä kylmällä lasilla näkymätöntä vesihöyryä. Vasen lasi on otettu juuri pakastimesta. Ilmassa oleva vesihöyry on härmistynyt sen pintaan jääksi. Veden kemiallinen merkki on H2O.&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;em&gt;Ilmassa on myös vesihöyryä eli vettä näkymättömänä kaasuna. Sen voit todistaa pyydystämällä kylmällä lasilla näkymätöntä vesihöyryä. Vasen lasi on otettu juuri pakastimesta. Ilmassa oleva vesihöyry on härmistynyt sen pintaan jääksi. Veden kemiallinen merkki on H&lt;sub&gt;2&lt;/sub&gt;O.&lt;/em&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Ilman koostumusta voidaan kuvata monella eri tavalla. Katso alta kuvakansiosta, miltä näyttää ilman koostumus pylväinä, piirakkana ja ruudukkona esitettynä.&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2013-08-12T14:18:07+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Ilman koostumus</title>
<id>https://peda.net/id/23trGM</id>
<updated>2013-08-12T14:18:07+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/Jaakko-ope/efyke5-6/3/16/ilman-koostumus#top" />
<content type="html">&lt;dl&gt;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/Jaakko-ope/efyke5-6/3/16/ilman-koostumus/tpkeioptmphjvmk#top&quot; title=&quot;ilman_ koostumus_pylvas-EO.png&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/Jaakko-ope/efyke5-6/3/16/ilman-koostumus/tpkeioptmphjvmk:file/thumbnail/ed98ff99b5cfd7d6d587164bc17779407eda6acb/ilman_%20koostumus_pylvas-EO.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Tämä pylväskuvaaja kertoo, että ilmassa on paljon typpeä, melko paljon happea ja vähän muita kaasuja.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Tämä pylväskuvaaja kertoo, että ilmassa on paljon typpeä, melko paljon happea ja vähän muita kaasuja.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/Jaakko-ope/efyke5-6/3/16/ilman-koostumus/tykesoiottehjjvmk#top&quot; title=&quot;ilman_ koostumus_piirakka-EO.png&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/Jaakko-ope/efyke5-6/3/16/ilman-koostumus/tykesoiottehjjvmk:file/thumbnail/2245bb0e86cab12f754b35efb8aec93541aab686/ilman_%20koostumus_piirakka-EO.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Tämä ympyräkuvaajakin kertoo, että suurin osa ilmasta on typpeä, toiseksi eniten happea ja jonkin verran muita kaasuja.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Tämä ympyräkuvaajakin kertoo, että suurin osa ilmasta on typpeä, toiseksi eniten happea ja jonkin verran muita kaasuja.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/Jaakko-ope/efyke5-6/3/16/ilman-koostumus/tkjnkypivpsahjmk#top&quot; title=&quot;ilman_ koostumus_ruudukko-EO.png&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/Jaakko-ope/efyke5-6/3/16/ilman-koostumus/tkjnkypivpsahjmk:file/thumbnail/78e775bdfa646c1ab58c2f81fe7dc9d37805860a/ilman_%20koostumus_ruudukko-EO.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Tämän kuvaajan jokainen neliö kuvaa yhtä prosenttia ilmasta. Viimeiseen prosenttiin sisältyy argon, hiilidioksidi ja muita kaasuja.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Tämän kuvaajan jokainen neliö kuvaa yhtä prosenttia ilmasta. Viimeiseen prosenttiin sisältyy argon, hiilidioksidi ja muita kaasuja.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;/dl&gt;&#10;</content>
<published>2013-08-12T14:18:07+03:00</published>
</entry>


</feed>