https://peda.net/id/QNhT2 2013-08-08T10:35:06+03:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/H3m22 2013-03-06T13:25:58+02:00 <div><strong>Tavoitteena on oppia</strong></div> <div> <ul> <li>luun rakenne</li> <li>lihaksen rakenne</li> </ul> </div> 2013-08-08T10:35:06+03:00 https://peda.net/id/TTHm3 2012-12-10T12:09:01+02:00 <div> <div><span class="right"><a href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kuvituskuvat/Ihmisen_fysiologia/luusto_ja_lihakset/luun-rakenne#top" title="luu.jpg"><img src="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kuvituskuvat/Ihmisen_fysiologia/luusto_ja_lihakset/luun-rakenne:file/photo/1ebe28f14a2b11d43d15d8b2119383b39b3153c8/luu.jpg" alt="luu.jpg" title="Luun rakenne" class="inline" loading="lazy"/></a></span></div> <div> </div> <div> </div> <div>Luu on elävää kudosta. Se tarkoittaa sitä, että luussa on eläviä luusoluja, verisuonia ja hermosoluja.</div> <div> </div> <div>Luu tuntee kipua. Jos luu murtuu, kipu on kova. Lääkärin pitää tällöin laittaa murtuneen luun päät vastakkain. Kipsi pitää luun päät paikallaan.</div> <div> </div> <div>Muutaman viikon aikana luusolut tekevät vähitellen uutta luuta, ja luun murtuma paranee, kun luun päät kasvavat kiinni toisiinsa.</div> <div> </div> <div>Oheisesta piirroksesta voit tutkia luun rakennetta. Luun päässä on rustoa. Verisuonet tuovat ravintoa luun soluille.</div> <div> </div> <div>Hermot välittävät tietoa. Luun sisällä on luuydin. Eräiden luiden luuytimissä syntyy verisoluja, puna- ja valkosoluja. </div> <div> </div> <div>Luusolujen välissä on pääosin kalsiumista koostuvaa väliainetta. Saamme kalsiumia muun muassa maitotuotteista. Kalsiumin siirtymiselle ruuasta luihin tarvitaan D-vitamiinia.</div> </div> 2013-08-08T10:35:06+03:00 https://peda.net/id/HjtdMh 2013-06-25T09:10:04+03:00 <div><span class="right"><a href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kuvituskuvat/Ihmisen_fysiologia/luusto_ja_lihakset/lntl#top" title="luut_nimet.jpg"><img src="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kuvituskuvat/Ihmisen_fysiologia/luusto_ja_lihakset/lntl:file/photo/23328997629b7d6e5f4cb552921993003f2c4146/luut_nimet.jpg" alt="luut_nimet.jpg" title="Ihmisen luurangon tärkeimpiä luita" class="inline" loading="lazy"/></a></span></div> <div> </div> <div>Ihmisessä on yli 200 luuta. Pisimmät luut ovat jaloissa, pienimmät korvan sisällä.</div> <div> </div> <div>Päätä suojaa pääkallon luut, jotka liittyvät ihmisen kasvuvaiheen jälkeen kiinni toisiinsa.</div> <div> </div> <div>Selkäranka koostuu nikamista. Nikamien välissä on rustoa, joka vaimentaa esimerkiksi hyppiessä nikamien törmäämistä toisiinsa.</div> <div> </div> <div>Selkärangan nikamien suojassa on selkäydin. Selkäytimessä on ruumiin eri osista tietoa välittäviä pitkiä hermoja.</div> <div> </div> <div>Kylkiluut suojaavat keuhkoa ja sydäntä. Kylkiluut kiinnittyvät edessä rintalastaan.</div> <div> </div> <div>Solisluun voit tuntea sormillasi, kun siirrät sormesi olkapäästä kohti kaulaa.</div> <div> </div> <div>Lonkkaluut muodostavat maljakon, jossa suolisto on hyvässä suojassa.</div> <div> </div> <div>Jalkojen isojen luiden nimet ovat reisiluu ja sääriluu. Niiden välissä on polvilumpio, jota voit sormillasi varovasti liikuttaa, kun pidät jalkaasi rentona. </div> <div> </div> <div> </div> <div> </div> <div><em> </em></div> <div><em> </em></div> <div> </div> 2013-08-08T10:35:06+03:00 https://peda.net/id/THtQh 2012-12-13T10:38:05+02:00 <p><em><span class="right"><a href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kuvituskuvat/Ihmisen_fysiologia/luusto_ja_lihakset/lr2#top" title="luustolihaksen_rakenne.jpg"><img src="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kuvituskuvat/Ihmisen_fysiologia/luusto_ja_lihakset/lr2:file/photo/a889ea24328fa10bfe6001ff350b0d5183064d3c/luustolihaksen_rakenne.jpg" alt="luustolihaksen_rakenne.jpg" title="Luustolihaksen rakenne" class="inline" loading="lazy"/></a></span></em></p> <p>Lihas koostuu kymmenistä pitkistä lihassoluista, jotka ovat ryhmittyneet lihaksessa kimppuihin.</p> <p>Lihas on kiinni luissa jänteillä, esimerkiksi pohjelihaksen yläosa kiinnittyy sääriluuhun ja alaosa akillesjänteen välityksellä kantapäässä olevaan luuhun.</p> <div> <div><em> </em></div> <div><em> </em></div> <div> <em> </em></div> </div> 2013-08-08T10:35:06+03:00 https://peda.net/id/dFHF3 2012-12-13T10:37:35+02:00 <div><em><span class="right"><a href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kuvituskuvat/Ihmisen_fysiologia/luusto_ja_lihakset/lihaksien-nimi%C3%A4#top" title="lihakset_numerot.jpg"><img src="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kuvituskuvat/Ihmisen_fysiologia/luusto_ja_lihakset/lihaksien-nimi%C3%A4:file/photo/6c7f92670db71498b59982dc6fe140c4544efaac/lihakset_numerot.jpg" alt="lihakset_numerot.jpg" title="LIhaksien nimiä" class="inline" loading="lazy"/></a></span></em></div> <div><em> </em></div> <div>Liikkumiskykymme perustuu lihastemme toimintaan.</div> <div> </div> <div>Ihmisessä on kymmeniä lihaksia. Esimerkiksi reidessä on monia lihaksia.<em>  </em></div> <div><em> </em></div> <div><i><br/> </i>Käden suurimmat lihakset ovat hauislihas ja olkalihas. Sitä kutsutaan myös ojentajalihakseksi, sillä sen supistuminen saa käden ojentumaan.</div> <div> </div> <div> </div> <div><em> </em></div> <div> <div><em> </em></div> <div><em>Lihaksia:</em></div> <div><em> 1.rintalihas, </em></div> <div><em>2.olkalihas (käsivarren ojentajalihas), </em></div> <div><em>3.hauislihas, </em></div> <div><em>4.hartialihas, </em></div> <div><em>5.vatsalihakset, </em></div> <div><em>6.reisilihakset, </em></div> <div><em>7.pohjelihas.</em></div> </div> 2013-08-08T10:35:06+03:00 https://peda.net/id/NndG3 2013-06-25T09:10:32+03:00 <h3><span class="right"><a href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kuvituskuvat/Ihmisen_fysiologia/luusto_ja_lihakset/alssph#top" title="kasky_hauislihakselle.jpg"><img src="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kuvituskuvat/Ihmisen_fysiologia/luusto_ja_lihakset/alssph:file/photo/b6de3f178b3e3d948d2dd660a525bffde54cb7cd/kasky_hauislihakselle.jpg" alt="kasky_hauislihakselle.jpg" title="Aivoista lähtee supistumiskäsky selkäydintä pitkin hauislihakselle." class="inline" loading="lazy"/></a></span></h3> <div> <div>Me komennamme lihaksia supistumaan aivoista lähetettävillä käskyillä. Käskyt kulkevat salamannopeasti selkäytimen kautta lihaksiin, jotka supistuvat.</div> <div> </div> </div> <div>Jos haluamme koukistaa kättämme eli kohottaa nyrkkimme olkapäätä kohden, aivoista välittyy tieto hermoja pitkin käden hauislihakseen. Hauislihas on kiinni värttinäluussa ja olkapäässä. Kun hauislihaksen solut supistuvat, kämmen alkaa lähestyä ulkopäätä. Jos komennamme hauislihaksen soluja oikein kovasti, voimme tuntea hauislihaksen isona ja supistuneena.</div> <div> </div> <div>Jos haluamme ojentaa käden takaisin suoraksi, työn tekee olkaluun toisella puolella oleva ojentajalihas. Kun ojentajalihaksen solut supistuvat, käsi suoristuu. Lihassolut pystyvät aktiivisesti vain supistumaan. Tästä syystä juoksulenkinkin jälkeen pitää venytellä lihaksia lepopituuteen, sillä juoksun aikana osa lihaksista jää supistuneeseen tilaan.</div> <div><a href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kuvituskuvat/Ihmisen_fysiologia/luusto_ja_lihakset/k%C3%A4den-koukistus#top" title="kadenkoukistus_shutterstock_23057416.jpg"><img src="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kuvituskuvat/Ihmisen_fysiologia/luusto_ja_lihakset/k%C3%A4den-koukistus:file/photo/ec687c3032f13804d1819493018d7c8b466d11fb/kadenkoukistus_shutterstock_23057416.jpg" alt="kadenkoukistus_shutterstock_23057416.jpg" title="Käden koukistus" class="inline" loading="lazy"/></a></div> <div><em>Käsivarsi koukistuu kun värttinä- ja olkaluissa kiinni oleva hauislihas supistuu.</em></div> <div> </div> <div> </div> 2013-08-08T10:35:06+03:00 https://peda.net/id/FQMG3 2013-08-08T10:35:06+03:00 <dl><dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/ihminen/luut_ja_lihakset/kljl2/nimet%C3%B6n-00f0#top" title="luuranko.jpg"><img src="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/ihminen/luut_ja_lihakset/kljl2/nimet%C3%B6n-00f0:file/thumbnail/550736cd2cd81471e3b010211d4019409b64f087/luuranko.jpg" alt="" title="Luurankomme koostuu luista, jotka liittyvät toisiinsa nivelien välityksellä." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Luurankomme koostuu luista, jotka liittyvät toisiinsa nivelien välityksellä.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/ihminen/luut_ja_lihakset/kljl2/nimet%C3%B6n-0a95#top" title="luu.jpg"><img src="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/ihminen/luut_ja_lihakset/kljl2/nimet%C3%B6n-0a95:file/thumbnail/291fb1681d8e062d81a1a91cd8578e0c5e37ca44/luu.jpg" alt="" title="Luu koostuu luusoluista, verisuonista ja hermoista. Luusolujen välissä on kalsiumia eli kalkkia sisältävää väliainetta." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Luu koostuu luusoluista, verisuonista ja hermoista. Luusolujen välissä on kalsiumia eli kalkkia sisältävää väliainetta.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/ihminen/luut_ja_lihakset/kljl2/nimet%C3%B6n-1326#top" title="murtunut_ranne_rongten.jpg"><img src="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/ihminen/luut_ja_lihakset/kljl2/nimet%C3%B6n-1326:file/thumbnail/25a9868dd38923d98657bbf58419dfc79ffe8d1b/murtunut_ranne_rongten.jpg" alt="" title="Röntgenkuva kädestä: sormi-, kämmen- ja ranneluut sekä kyynärluu (alh. vas.) sekä värttinäluu (alhaalla oikealla)." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Röntgenkuva kädestä: sormi-, kämmen- ja ranneluut sekä kyynärluu (alh. vas.) sekä värttinäluu (alhaalla oikealla).</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/ihminen/luut_ja_lihakset/kljl2/nimet%C3%B6n-1ad8#top" title="selkaranka.jpg"><img src="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/ihminen/luut_ja_lihakset/kljl2/nimet%C3%B6n-1ad8:file/thumbnail/e256b84eaf45783603999edcd6f2a919f4087f08/selkaranka.jpg" alt="" title="Selkäranka erottuu punaisena. Selkäranka koostuu nikamista." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Selkäranka erottuu punaisena. Selkäranka koostuu nikamista.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/ihminen/luut_ja_lihakset/kljl2/nimet%C3%B6n-2342#top" title="selkarangan_nikamia.jpg"><img src="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/ihminen/luut_ja_lihakset/kljl2/nimet%C3%B6n-2342:file/thumbnail/2178e05b185db4a0924e09ef883859b8bee8067d/selkarangan_nikamia.jpg" alt="" title="Selkäranka koostuu nikamista. Nikamien suojassa kulkee selkäydin, jossa on hermoja. Nikamien välissä on välilevy." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Selkäranka koostuu nikamista. Nikamien suojassa kulkee selkäydin, jossa on hermoja. Nikamien välissä on välilevy.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/ihminen/luut_ja_lihakset/kljl2/nimet%C3%B6n-2b8b#top" title="lihakset_numerot.jpg"><img src="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/ihminen/luut_ja_lihakset/kljl2/nimet%C3%B6n-2b8b:file/thumbnail/7fa1f6072e56138a36ca4fedb8bdca78f5c8e25c/lihakset_numerot.jpg" alt="" title="Nimeä lihakset!" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Nimeä lihakset!</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/ihminen/luut_ja_lihakset/kljl2/nimet%C3%B6n-30ba#top" title="lihaksen_rakenne.jpg"><img src="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/ihminen/luut_ja_lihakset/kljl2/nimet%C3%B6n-30ba:file/thumbnail/697c9a88f1427ab54520dc476052a811cd1b4e30/lihaksen_rakenne.jpg" alt="" title="Pohjelihas suurennettuna. Pohjelihas kiinnittyy akillesjänteellä kantapäähän. Lihas muodostuu pitkistä lihassoluista, jotka supistuvat saatuaan hermojen välityksellä supistumiskäskyn. Pohjelihasta käytetään kun nostetaan kantapää ylös lattiasta." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Pohjelihas suurennettuna. Pohjelihas kiinnittyy akillesjänteellä kantapäähän. Lihas muodostuu pitkistä lihassoluista, jotka supistuvat saatuaan hermojen välityksellä supistumiskäskyn. Pohjelihasta käytetään kun nostetaan kantapää ylös lattiasta.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/ihminen/luut_ja_lihakset/kljl2/nimet%C3%B6n-104b#top" title="kasky_hauislihakselle.jpg"><img src="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/ihminen/luut_ja_lihakset/kljl2/nimet%C3%B6n-104b:file/thumbnail/b6de3f178b3e3d948d2dd660a525bffde54cb7cd/kasky_hauislihakselle.jpg" alt="" title="Aivoista lähtee supistumiskäsky selkäydintä pitkin hauislihakselle. Selkäydin on selkärangan nikamien suojassa kulkeva hermoista muodostunut kokonaisuus." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Aivoista lähtee supistumiskäsky selkäydintä pitkin hauislihakselle. Selkäydin on selkärangan nikamien suojassa kulkeva hermoista muodostunut kokonaisuus.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/ihminen/luut_ja_lihakset/kljl2/nimet%C3%B6n-35e3#top" title="kadenkoukistus.jpg"><img src="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/ihminen/luut_ja_lihakset/kljl2/nimet%C3%B6n-35e3:file/thumbnail/3044e82ed430780572c4da9ca8e0f383d81b7212/kadenkoukistus.jpg" alt="" title="Kädenkoukistaminen. Aivoista tulee käsky hauislihakselle, jonka lihakset supistuvat. Tämä pakottaa käsivarren koukistumaan. Käsi ojentuu kun olkaluun toisella puolella oleva ojentajalihas (eli olkalihas) supistuu." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Kädenkoukistaminen. Aivoista tulee käsky hauislihakselle, jonka lihakset supistuvat. Tämä pakottaa käsivarren koukistumaan. Käsi ojentuu kun olkaluun toisella puolella oleva ojentajalihas (eli olkalihas) supistuu.</dd> </dl> 2013-08-08T10:35:06+03:00