<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/543/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Artikkeli</title>
<id>https://peda.net/id/NNmnM2</id>
<updated>2014-04-03T12:32:50+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/NNmnM2:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/forssa/forssan-yhteislyseo/paivitettavia-sivuja/oppiaineet/jk/kirjoittaminen/kirjoittamisohjeita/artikkeli#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/543/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license noopener&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Artikkelin kirjoittaminen</title>
<id>https://peda.net/id/rMt2mG</id>
<updated>2021-01-12T12:44:17+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/forssa/forssan-yhteislyseo/paivitettavia-sivuja/oppiaineet/jk/kirjoittaminen/kirjoittamisohjeita/artikkeli/ak#top" />
<content type="html">&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;Artikkeli &lt;/span&gt;on yleensä laaja tai melko laaja lehtiteksti, joka on joko asiantuntijan kirjoittama tai sellaisen toimittajan tekemä, joka on hyvin perehtynyt aiheeseen. Artikkelia voisikin sanoa asiantuntijajutuksi.&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;&lt;br/&gt;&#10;Artikkeli rakentuu&lt;/span&gt; lähdeaineiston ja taustahaastattelujen varaan. Kaikkia lähteitä ei välttämättä panna näkyviin, vaan kirjoittaja ikään kuin suodattaa hankkimansa tiedot oman ajattelunsa läpi. Nykyisin artikkeli saattaa sisältää dramatisoituja, tilanteeseen eläytyviä jaksoja, joilla tietoja havainnollistetaan.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Kirjoittaja itse on artikkelin &lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;asiantuntija.&lt;/span&gt; Joskus hän voi nimetä myös muita asiantuntijoita. Näin osoitetaan tietojen paikkansapitävyys ja yleispätevyys. Mitä tarkemmin lähteet merkitään, sitä tieteellisempi ja objektiivisempi artikkelin ote on. Tekstinä se on yleensä melko laaja.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;Artikkeli saattaa sisältää&lt;/span&gt; otsikon ja ingressin lisäksi useita väliotsikoita, kuvia, kaavioita ja lähdeluettelon.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;Artikkelin kiinnostavuutta ja merkitystä&lt;/span&gt; voi tutkia esimerkiksi seuraavin kriteerein:&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;1. uutisarvo&lt;br/&gt;&#10;2. kaunokirjallinen arvo&lt;br/&gt;&#10;3. yhteiskunnallinen arvo (vääryyksien osoittaminen!)&lt;br/&gt;&#10;4. huomioarvo&lt;br/&gt;&#10;5. mitta: laajan artikkelin merkkimäärä on jopa 40 000 merkkiä!&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Jos kolme kriteeriä täyttyy, artikkeli ylittää julkaisukynnyksen. Jos kaikki kriteerit täyttyvät, artikkeli on täydellinen! (toimittaja Anu Silfverberg)&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Huom! Artikkeli ei ole lehtijutun yleisnimitys! Jos ei ole varma lehdessä julkaistun tekstin lajista, voi käyttää nimityksiä&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt; juttu&lt;/span&gt; tai &lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;teksti&lt;/span&gt;.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Esimerkki artikkelista&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://yle.fi/uutiset/3-11273134&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://yle.fi/uutiset/3-11273134&lt;/a&gt;</content>
<published>2014-04-03T12:34:04+03:00</published>
</entry>


</feed>