<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/535/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>21. Elinympäristön aineita</title>
<id>https://peda.net/id/N3n2M</id>
<updated>2013-08-12T14:18:09+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/N3n2M:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/p/Jaakko-ope/efyke5-6/3/21#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Hyvän osaamisen kuvaus</title>
<id>https://peda.net/id/FLdr2M</id>
<updated>2013-01-08T14:47:32+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/Jaakko-ope/efyke5-6/3/21/hok#top" />
<content type="html">&lt;div&gt;Oppilas tuntee perusasioita ympäristönsä aineiden ja tuotteiden turvallisesta käytöstä ja elinkaaresta sekä osaa tutkia aineiden ja tuotteiden ominaisuuksia esimerkiksi happamuutta.&lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2013-08-12T14:18:09+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Mistä muovia tehdään?</title>
<id>https://peda.net/id/jjR3M</id>
<updated>2013-06-09T09:54:35+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/Jaakko-ope/efyke5-6/3/21/mmt#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;&lt;span class=&quot;right&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/Jaakko-ope/efyke5-6/3/kg3/21/tompmepmpmotmjtm#top&quot; title=&quot;molekyylimalli-muovi-ST.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/Jaakko-ope/efyke5-6/3/kg3/21/tompmepmpmotmjtm:file/photo/c467ae3d06f89b1458f7c2c7004ecc825761db52/molekyylimalli-muovi-ST.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Tässä on malli PE-muovin erittäin pitkästä molekyylistä. PE-muovi on tuttu muovikasseista ja tavallisista muoviämpäreistä.&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;Muovit tehdään nykyisin yleensä raakaöljystä. Muovia syntyy, kun &lt;a href=&quot;https://peda.net/id/r2LHN&quot; title=&quot;MOLEKYYLI: Aineen rakenneosaa kutsutaan molekyyliksi. Molekyylissä on vähintään kaksi atomia yhdessä.&quot;&gt;&lt;b&gt;molekyyleistä&lt;/b&gt;&lt;/a&gt; tehdään tavattoman pitkiä. Muovia käytetään nykyisin korvaamaan lähes kaikkia muita materiaaleja, koska se on edullista. Muoviset juomapullot tulee palauttaa kaupan pullokeräykseen. Muuten muovit laitetaan kuivajätteisiin tai sekajätteisiin. Luontoon muovia ei saa päästää, sillä se voi olla haitallista eläimille ja säilyy luonnossa pitkään. Muovien polttamista kotioloissa ei suositella, sillä &lt;a href=&quot;https://peda.net/id/MjHN&quot; title=&quot;VINYYLI: PVC-muovia kutsutaan usein vinyyliksi. Siitä tehtiin aikoinaan äänilevyjä.&quot;&gt;&lt;b&gt;vinyylin&lt;/b&gt;&lt;/a&gt; palaminen muodostaa myrkyllisiä kaasuja.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;em&gt;Kuvassa on malli &lt;a href=&quot;https://peda.net/id/jTdHN&quot; title=&quot;PE-MUOVI: Muovi tehdään yleisimmin polyeteenistä, koska se on halpa ja yksinkertainen raaka-aine. Kovasta polyeteenistä (PE-HD) tehdään muoviämpärit ja pehmeästä (PE-LD) kauppojen muovikassit.&quot;&gt;&lt;b&gt;PE-muovin&lt;/b&gt;&lt;/a&gt; erittäin pitkästä molekyylistä. PE-muovi on tuttu muovikasseista ja tavallisista muoviämpäreistä.&lt;/em&gt;&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2013-08-12T14:18:09+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Mistä lasia tehdään?</title>
<id>https://peda.net/id/HRnd3M</id>
<updated>2013-06-09T08:53:52+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/Jaakko-ope/efyke5-6/3/21/mlt#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;&lt;span class=&quot;right&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/Jaakko-ope/efyke5-6/3/kg3/21/lttpvkjsetpktkl#top&quot; title=&quot;hiekkaranta_tanska-ST.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/Jaakko-ope/efyke5-6/3/kg3/21/lttpvkjsetpktkl:file/photo/44bcd369bdad771e385f0c5363a4c6c16d594598/hiekkaranta_tanska-ST.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Lasin tekoon tarvitaan puhdasta valkoista kvartsihiekkaa, jota saadaan esimerkiksi Tanskasta. Puhtaasta kvartsihiekasta tulee kirkasta lasia.&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;Lasia tehdään hiekasta. Käytännössä lasi onkin lähinnä sulatettua hiekkaa. Erilaisia lasilaatuja saadaan aikaan sekoittamalla hiekkaan erilaisia lisäaineita. Lisäaineet vaikuttavat esimerkiksi lasin kovuuteen tai sen väriin.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;em&gt;Lasin tekoon tarvitaan puhdasta valkoista kvartsihiekkaa, jota saadaan esimerkiksi Tanskasta. Puhtaasta kvartsihiekasta tulee kirkasta lasia. Suomalaisesta hiekasta tulee vihertävää lasia.&lt;/em&gt;&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2013-08-12T14:18:09+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Mistä paperia tehdään?</title>
<id>https://peda.net/id/2r2d3M</id>
<updated>2013-06-10T23:19:18+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/Jaakko-ope/efyke5-6/3/21/mpt#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;&lt;span class=&quot;right&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/Jaakko-ope/efyke5-6/3/kg3/21/pkoikjpsstlsuksp2#top&quot; title=&quot;paperi-ST.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/Jaakko-ope/efyke5-6/3/kg3/21/pkoikjpsstlsuksp2:file/photo/8a39bddeae3d3b440bfc3657632dba1fbe57ec54/paperi-ST.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Puun kuidut on irrotettu keittämällä ja puristettu sitten sellulevyksi. Tällaisina levyinä sellu usein kuljetetaan sellutehtaasta paperitehtaaseen.&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;Paperia tehdään kuiduista. Entisaikaan kuituja saatiin helpoiten käytetyistä kankaista eli lumpuista. Nykyisin kuituja saadaan edullisesti puusta. Puun &lt;a href=&quot;https://peda.net/id/R4thHN&quot; title=&quot;SELLULOOSA: Selluloosa on kasvin tukevaa ainetta, jota se on jalostanut sokerista. Muutaman millimetrin mittaiset selluloosakuidut ovat paperin tärkeintä raaka-ainetta.&quot;&gt;&lt;b&gt;selluloosa&lt;/b&gt;&lt;/a&gt; jauhetaan tai keitetään kuiduiksi. Eniten paperia käytetään sanoma- ja aikakauslehtiin. Puhdas käytetty paperi tulee viedä keräykseen. Keräyspaperia voidaan kierrättää uudelleen paperiksi. Sitä voidaan myöskin uusiokäyttää vaikkapa munakennoina tai talojen lämpöeristeenä.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;&lt;br/&gt;&#10;Puun kuidut on irrotettu keittämällä ja puristettu sitten levyksi. Tällaisina levyinä selluloosa usein kuljetetaan sellutehtaasta paperitehtaaseen.&lt;/em&gt;&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2013-08-12T14:18:09+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Kuinka aineen happamuutta tutkitaan?</title>
<id>https://peda.net/id/HFh3M</id>
<updated>2013-06-09T08:50:02+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/Jaakko-ope/efyke5-6/3/21/ekajtakksntk#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;Kun ainetta sekoitetaan veteen, voidaan liuoksen happamuutta tutkia. Puhdas vesi on neutraalia ja sen happamuusarvo on 7. Sitä pienempi arvo tarkoittaa hapanta ja sitä suurempi arvo emäksistä. Kun happamuusarvoksi saadaan esimerkiksi 4, on liuos hapan. Kun happamuusarvoksi saadaan esimerkiksi 9, on liuos emäksinen. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Happamuutta mitataan usein keltaisella yleisindikaattoripaperilla. Kun paperiliuska upotetaan liuokseen, sen väri muuttuu. Värikartalta voidaan sitten lukea happamuusarvo eli pH. Vihreät ja siniset värit merkitsevät yleensä emäksistä ja keltaiset, oranssit ja punaiset hapanta.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/Jaakko-ope/efyke5-6/3/kg3/21/eyokovtmkstl#top&quot; title=&quot;pHn-mittaaminen-JR.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/Jaakko-ope/efyke5-6/3/kg3/21/eyokovtmkstl:file/photo/1fa20d1922e3161e8b9d30561280e90308918e55/pHn-mittaaminen-JR.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Erilaisilla yleisindikaattoripaperilla on kullakin oma värikarttansa. Tarkempaan mittaamiseen käytetään sähköllä toimivaa laitetta.&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;em&gt;Erilaisilla yleisindikaattoripapereilla on kullakin oma värikarttansa. Tarkempaan mittaamiseen käytetään sähköllä toimivaa laitetta. &lt;/em&gt;&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2013-08-12T14:18:09+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Tuttuja aineita</title>
<id>https://peda.net/id/Ldj3M</id>
<updated>2013-08-12T14:18:09+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/Jaakko-ope/efyke5-6/3/21/kuvagalleria#top" />
<content type="html">&lt;dl&gt;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/Jaakko-ope/efyke5-6/3/21/kuvagalleria/vepvpvosovj#top&quot; title=&quot;muoviputki-ST.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/Jaakko-ope/efyke5-6/3/21/kuvagalleria/vepvpvosovj:file/thumbnail/94ef09ac98e0c238de3daa4c1f0814205b8e2427/muoviputki-ST.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Vinyyli eli PVC voidaan polttaa vain ongelmajätelaitoksessa. Se on vaarallinen jäte.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Vinyyli eli PVC voidaan polttaa vain ongelmajätelaitoksessa. Se on vaarallinen jäte.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/Jaakko-ope/efyke5-6/3/21/kuvagalleria/mmmkkasmslpmommvmpmj#top&quot; title=&quot;muoviroskaa-ST.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/Jaakko-ope/efyke5-6/3/21/kuvagalleria/mmmkkasmslpmommvmpmj:file/thumbnail/aef47f633862f50f9409520cb5110e7d106bd15c/muoviroskaa-ST.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Muovin määrä merissä kasvaa koko ajan, sillä muovi säilyy luonnossa pitkään. Muovi on monille merieläimille vahingollista. Muovin pääsy meriin ja muuhun luontoon tulee estää.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Muovin määrä merissä kasvaa koko ajan, sillä muovi säilyy luonnossa pitkään. Muovi on monille merieläimille vahingollista. Muovin pääsy meriin ja muuhun luontoon tulee estää.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/Jaakko-ope/efyke5-6/3/21/kuvagalleria/atpspksepkknapej#top&quot; title=&quot;ampiaispesa-ST.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/Jaakko-ope/efyke5-6/3/21/kuvagalleria/atpspksepkknapej:file/thumbnail/9a20fd83d4d60c9be0b1eb07bad5a4344c351a43/ampiaispesa-ST.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Ampiaiset tekevät paperia sekoittamalla puun kuituja sylkeensä. Eri puista kerätyt kuidut näkyvät ampiaisen pesässä erivärisinä juovina.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Ampiaiset tekevät paperia sekoittamalla puun kuituja sylkeensä. Eri puista kerätyt kuidut näkyvät ampiaisen pesässä erivärisinä juovina.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/Jaakko-ope/efyke5-6/3/21/kuvagalleria/hsn17ajseekthvjl#top&quot; title=&quot;lasinpuhallusuunihiekka-ST.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/Jaakko-ope/efyke5-6/3/21/kuvagalleria/hsn17ajseekthvjl:file/thumbnail/98bfa08351b796dea2e5fa288feb0e96f7011590/lasinpuhallusuunihiekka-ST.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Hiekka sulatetaan noin 1 700 asteessa. Jäähtyessään se ei enää kiteydy takaisin hiekaksi, vaan pysyy lasina.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Hiekka sulatetaan noin 1 700 asteessa. Jäähtyessään se ei enää kiteydy takaisin hiekaksi, vaan pysyy lasina.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;/dl&gt;&#10;</content>
<published>2013-08-12T14:18:09+03:00</published>
</entry>


</feed>