https://peda.net/id/N23LT 2013-08-19T16:08:27+03:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/3t4LT 2013-01-08T15:13:39+02:00 <div>Oppilas osaa luokitella maaperästä saatavia aineita ja tuntee maaperän alkuaineiden kemiallisia merkkejä.</div> 2013-08-19T16:08:27+03:00 https://peda.net/id/TLNRMT 2013-05-28T16:07:31+03:00 <p>Alkuaineiksi sanotaan aineita, jotka muodostuvat vain yhden aineen hiukkasista, atomeista. Esimerkiksi vesi ei ole alkuaine, koska se koostuu kahdesta eri aineesta, hapesta ja vedystä. Vesi on yhdiste ja sen merkki on H₂O. Sen sijaan esimerkiksi hiili on alkuaine. Hiilen kemiallinen merkki on C.<br/> <br/> </p> <div><a href="https://peda.net/p/Veikko%20Tapio%20Ter%C3%A4v%C3%A4inen/efyke5-6/3/kg3/20/kaknjaom#top" title="alkuaineita-WM.jpg"><img src="https://peda.net/p/Veikko%20Tapio%20Ter%C3%A4v%C3%A4inen/efyke5-6/3/kg3/20/kaknjaom:file/photo/c9c4c8de382b044c2f05ffc727401d081d85a653/alkuaineita-WM.jpg" alt="" title="Kuvan alkuaineista kupari, natrium ja alumiini ovat metalleja." class="inline" loading="lazy"/></a></div> <div><em>Kuvan alkuaineista kupari, natrium ja alumiini ovat metall</em>e<em>ja</em>.</div> 2013-08-19T16:08:27+03:00 https://peda.net/id/4hnTMT 2013-06-09T09:26:20+03:00 <p>Metallit ovat hyödyllisiä aineita, joita käytetään esimerkiksi kolikoissa. Usein metallia saadaan maaperän malmista. Malmi on kivi, jossa on niin paljon metallia, että sitä kannattaa hyödyntää. Esimerkiksi kuparimalmista saadaan kuparia (Cu) ja rautamalmista rautaa (Fe). Joitakin metalleja, kuten kultaa (Au) voi luonnosta löytää myös puhtaina hippuina. Metalleja voidaan sekoittaa, jolloin saadaan sopivia ominaisuuksia. Tavallisia seosmetalleja ovat <a href="https://peda.net/id/F3Fh2T" title="MESSINKI: Messinkin on metalliseos eli lejeerinki. Se on kuparin ja sinkin seos. Messinki kestää hyvin suolavettä."><b>messinki</b></a> ja <a href="https://peda.net/id/rhMj2T" title="PRONSSI: Pronssi on metalliseos eli lejeerinki. Tavallisimmin se on kuparin ja tinan seos."><b>pronssi</b></a>.</p> 2013-08-19T16:08:27+03:00 https://peda.net/id/rnTFnrG 2013-06-09T09:33:54+03:00 <p><span class="right"><a href="https://peda.net/p/Veikko%20Tapio%20Ter%C3%A4v%C3%A4inen/efyke5-6/3/kg3/20/graniittia#top" title="graniitti-ST.jpg"><img src="https://peda.net/p/Veikko%20Tapio%20Ter%C3%A4v%C3%A4inen/efyke5-6/3/kg3/20/graniittia:file/photo/72565c8bafbcf4987ebf04301ba41abaf5515477/graniitti-ST.jpg" alt="" title="Graniittia" class="inline" loading="lazy"/></a></span>Maaperästä saadaan mineraaleja eli kivennäisiä. Osa mineraaleista on alkuaineita, kuten kulta (Au). Osa mineraaleista on yhdisteitä, kuten kvartsi (SiO₂). Yhdessä kivilajissa on 3 - 5 mineraalia. Esimerkiksi graniitissa on 3 mineraalia: kvartsi, maasälpä ja liuske. Jalkakäytävien reunuskivet ovat usein graniittia.</p> <p>Mineraaliperäisiä maa-aineksia ovat esimerkiksi savi, hiekka, sora ja moreeni. Saven, hiekan ja soran ovat vesivirtaukset erotelleet toisistaan ja kasanneet eri paikkoihin. Moreenissa kaikki alkuperäiset ainekset ovat vielä sekaisin ja erottelematta.<br/> <br/> <em>Graniitin mineraaleja kannattaa tutkia luupilla eli suurennuslasilla, jossa on jalusta. Löydökset on hyvä piirtää vihkoon.</em></p> 2013-08-19T16:08:27+03:00 https://peda.net/id/3t2MT 2013-06-09T09:30:49+03:00 <p>Osa maaperästä saatavista aineista on peräisin eliöistä. Eliöihin kuuluvat bakteerit, sienet, kasvit ja eläimet. Raakaöljy ja maakaasu ovat peräisin muinaisista meren pohjaan vajonneista eliöistä. Kivihiili on peräisin muinaisista soista. Kalkkikivi puolestaan on peräisin muinaisten merieläinten kovista osista, kuten kuorista ja koralliriutoista.</p> <p>Eliöistä muodostuneita maa-aineksia ovat esimerkiksi järvenpohjalle kasaantuva muta sekä metsään ja suolle kerrostuva turve. Multa on turpeen ja hiekan seos. Luonnossa multaa tekevät erilaiset lierot, esimerkiksi kastemadot.</p> 2013-08-19T16:08:27+03:00 https://peda.net/id/tN42MT 2013-08-19T16:08:27+03:00 <dl><dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/Veikko%20Tapio%20Ter%C3%A4v%C3%A4inen/efyke5-6/3/20/kuvagalleria/gvookmoljhtpom#top" title="graniitti-2-ST.jpg"><img src="https://peda.net/p/Veikko%20Tapio%20Ter%C3%A4v%C3%A4inen/efyke5-6/3/20/kuvagalleria/gvookmoljhtpom:file/thumbnail/d8c2e00c3a2a8b355ce695198d5d91e8a1a61d06/graniitti-2-ST.jpg" alt="" title="Graniitin valkoinen osa on kvartsia, musta osa liusketta ja harmaa tai punainen osa maasälpää." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Graniitin valkoinen osa on kvartsia, musta osa liusketta ja harmaa tai punainen osa maasälpää.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/Veikko%20Tapio%20Ter%C3%A4v%C3%A4inen/efyke5-6/3/20/kuvagalleria/omampnrpksmaump#top" title="oljynporaus-ST.jpg"><img src="https://peda.net/p/Veikko%20Tapio%20Ter%C3%A4v%C3%A4inen/efyke5-6/3/20/kuvagalleria/omampnrpksmaump:file/thumbnail/874e02892b8b00469e509189470f84ddefdb3929/oljynporaus-ST.jpg" alt="" title="Öljylähteitä on myös avoimina maan pinnalla. Nykyisin raakaöljyä porataan kuitenkin syvältä maan alta, usein meren pohjasta." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Öljylähteitä on myös avoimina maan pinnalla. Nykyisin raakaöljyä porataan kuitenkin syvältä maan alta, usein meren pohjasta.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/Veikko%20Tapio%20Ter%C3%A4v%C3%A4inen/efyke5-6/3/20/kuvagalleria/omampnrpksmaump2#top" title="oljynporauslautta-merella-ST.jpg"><img src="https://peda.net/p/Veikko%20Tapio%20Ter%C3%A4v%C3%A4inen/efyke5-6/3/20/kuvagalleria/omampnrpksmaump2:file/thumbnail/36b9bbdfdb20e0d4382d085887a01c4f61624f78/oljynporauslautta-merella-ST.jpg" alt="" title="Öljylähteitä on myös avoimina maan pinnalla. Nykyisin raakaöljyä porataan kuitenkin syvältä maan alta, usein meren pohjasta." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Öljylähteitä on myös avoimina maan pinnalla. Nykyisin raakaöljyä porataan kuitenkin syvältä maan alta, usein meren pohjasta.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/Veikko%20Tapio%20Ter%C3%A4v%C3%A4inen/efyke5-6/3/20/kuvagalleria/kivihiilikaivos#top" title="kivihiilikaivos-ST.jpg"><img src="https://peda.net/p/Veikko%20Tapio%20Ter%C3%A4v%C3%A4inen/efyke5-6/3/20/kuvagalleria/kivihiilikaivos:file/thumbnail/6813735026ec4fe1e368dd62e6e672374ab79926/kivihiilikaivos-ST.jpg" alt="" title="Kivihiilikaivos" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Kivihiilikaivos</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/Veikko%20Tapio%20Ter%C3%A4v%C3%A4inen/efyke5-6/3/20/kuvagalleria/klsmsnskevjtsjl#top" title="kivihiili-ST.jpg"><img src="https://peda.net/p/Veikko%20Tapio%20Ter%C3%A4v%C3%A4inen/efyke5-6/3/20/kuvagalleria/klsmsnskevjtsjl:file/thumbnail/d1298a19e7e20bcec26533eaa626045f65bab4a9/kivihiili-ST.jpg" alt="" title="Kivihiiltä louhitaan syvältä maan sisältä. Nykyisin sitä käytetään etenkin voimaloissa, joissa tuotetaan sähköä ja lämpöä." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Kivihiiltä louhitaan syvältä maan sisältä. Nykyisin sitä käytetään etenkin voimaloissa, joissa tuotetaan sähköä ja lämpöä.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/Veikko%20Tapio%20Ter%C3%A4v%C3%A4inen/efyke5-6/3/20/kuvagalleria/kommpnoakmko#top" title="doverin_valkoiset_kalliot.jpg"><img src="https://peda.net/p/Veikko%20Tapio%20Ter%C3%A4v%C3%A4inen/efyke5-6/3/20/kuvagalleria/kommpnoakmko:file/thumbnail/c8be5734d17f3f431fc0e9d9fb61a68e962b4fd4/doverin_valkoiset_kalliot.jpg" alt="" title="Kalkkikivikalliot ovat muinaista meren pohjaa. Niihin on aikanaan kerrostunut merieläinten kovia osia." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Kalkkikivikalliot ovat muinaista meren pohjaa. Niihin on aikanaan kerrostunut merieläinten kovia osia.</dd> </dl> 2013-08-19T16:08:27+03:00