https://peda.net/id/Mmh3N 2013-08-08T10:35:15+03:00 https://peda.net/:static/539/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/LThjQ 2012-09-04T08:46:51+03:00 <div><strong>Tavoitteena on</strong> oppia selkärankaisten ryhmien (kalat, sammakot, matelijat, linnut ja nisäkkäät)</div> <div> <ul> <li>rakennetta</li> <li>elintapoja</li> <li>sopeutumista elinympäristöönsä</li> </ul> </div> 2013-08-08T10:35:15+03:00 https://peda.net/id/Th3jQ 2013-01-09T11:15:25+02:00 <div><strong><span class="right"><a href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/elaimet/kalat/apf/apf#top" title="ahven_shutterstock_46469974.jpg"><img src="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/elaimet/kalat/apf/apf:file/photo/fd2d793ed1943de46c6e1e6851432e8b98d010fe/ahven_shutterstock_46469974.jpg" alt="ahven_shutterstock_46469974.jpg" title="Ahven (Perca fluviatilis)" class="inline" loading="lazy"/></a></span></strong></div> <div><strong>Kalat</strong> ovat vesien selkärankaisia. Ne liikkuvat evien avulla. Happea ne hankkivat kidusten avulla vedestä. </div> <div> </div> <div>Kalat lisääntyvät kutemalla. Kudussa naaraskala laskee mätimunat (munasolut) ja koiras hedelmöittää ne maidillaan (jossa siittiösoluja).</div> <div> </div> <div>Kalat ovat vaihtolämpöisiä. Tästä syystä ne viettävät talven viileässä vedessä liikkuen melko vähän. Suomen vesien tunnetuimpia kaloja ovat ahven ja hauki.</div> <div> </div> <div>Kalojen sydän on yksinkertainen. Siinä on vain yksi eteinen ja kammio, kun esimerkiksi nisäkkäiden sydämessä on kaksi eteistä ja kaksi kammiota.</div> <div> </div> <div>Valokuvan ahven on yksi Suomen yleisimmistä kaloista.</div> <div> </div> <div>Kalat jaetaan <a href="https://peda.net/id/LQRHQ">rusto</a>- ja <a href="https://peda.net/id/M3NLQ">luukaloihin</a>.</div> <div> </div> 2013-08-08T10:35:15+03:00 https://peda.net/id/NjRrQ 2013-01-09T11:21:50+02:00 <div><strong><span class="right"><a href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/elaimet/sammakkoelaimet/rbb/rbb#top" title="rupikonna_oharma__MG_2137.jpg"><img src="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/elaimet/sammakkoelaimet/rbb/rbb:file/photo/ed1b3dc4559ef0fe0fe2b668a3149b0dc25e943b/rupikonna_oharma__MG_2137.jpg" alt="rupikonna_oharma__MG_2137.jpg" title="Rupikonna (Bufo bufo)" class="inline" loading="lazy"/></a></span></strong></div> <div><strong> </strong></div> <div><strong>Sammakot</strong> eivät ole niin riippuvaisia vedestä kuin kalat. Sammakot voivat loikkia maalla neljällä jalallaan.</div> <div> </div> <div>Sammakot kuitenkin tarvitsevat vettä lisääntymisympäristökseen: sammakot kutevat vedessä. Munasta kehittyy toukka (&quot;nuijapää&quot;) ja vähitellen aikuista muistuttava pieni sammakko.</div> <div> </div> <div>Suomessa elää muutama sammakkolaji. Isoin niistä on valokuvan rupikonna. Kaikki sammakkolajit ovat rauhoitettuja.</div> <div> </div> <div>Suomessa sammakot horrostavat talven yli vesistöjen pohjalla.</div> <div> </div> <div>Sammakot ovat petoja. Ne saalistavat hyönteisiä ja muita pieniä selkärangattomia</div> <div> </div> 2013-08-08T10:35:15+03:00 https://peda.net/id/Hdt3GL 2013-01-09T11:31:10+02:00 <div><strong><b><em><span class="right"><a href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/elaimet/matelijat/liskot_ja_kaarmeet/szv/szv#top" title="sisilisko_oharma_MG_0360.jpg"><img src="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/elaimet/matelijat/liskot_ja_kaarmeet/szv/szv:file/photo/9af8072df69944d86231961877c293483236b9c4/sisilisko_oharma_MG_0360.jpg" alt="sisilisko_oharma_MG_0360.jpg" title="Sisilisko (Zootoca vivipara)" class="inline" loading="lazy"/></a></span></em></b></strong><strong>Matelijat</strong> ovat aitoja maaeläimiä. Niiden iho on kova ja kuiva - sammakoilla iho on ohut ja kostea.</div> <div> </div> <div>Matelijat lisääntyvät munien avulla. Lämpimään maahan munituista munista kuoriutuu itsenäiseen maaelämään valmiita matelijoita.</div> <div> </div> <div><a href="https://peda.net/id/RmNNQ">Käärmeet, liskot, kilpikonnat ja krokotiilit</a> ovat tunnetuimpia matelijoita.</div> <div> </div> <div>Koska matelijatkin ovat vaihtolämpöisiä, niitä on melko vähän Suomen viileässä ilmastossa.</div> <div> </div> <div>Sisilisko, kyy ja rantakäärme ovat Suomen tunnetuimpia matelijoita.</div> <div>Valokuvan sisilisko on ihmiselle täysin vaaraton eläin.</div> <div> </div> <div> </div> <div> </div> <div> </div> 2013-08-08T10:35:15+03:00 https://peda.net/id/GrFQ 2013-01-09T11:33:39+02:00 <div><strong><span class="right"><a href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/elaimet/linnut/rantalinnut/lokit/nlr/nlr2#top" title="naurulokki_oharma_turku_DSC03863.jpg"><img src="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/elaimet/linnut/rantalinnut/lokit/nlr/nlr2:file/photo/52dd9fcd9cdd80e856f02abf2cf9a80686bd47ac/naurulokki_oharma_turku_DSC03863.jpg" alt="naurulokki_oharma_turku_DSC03863.jpg" title="Naurulokki (Larus ridibundus)" class="inline" loading="lazy"/></a></span></strong></div> <div><strong>Linnuilla</strong> on höyhenet, siivet ja nokka. Niinpä linnun tunteminen linnuksi on helppoa. Eri asia onkin opetella lintulajien tunnistaminen: niitä on maailmassa 9 000 ja Suomessakin on 200 yleistä lintulajia. </div> <div> </div> <div>Linnut ovat mestarilentäjiä. Niillä on kevyet, ontot luut sekä tehokkaat keuhkot. Siipisulat kannattavat hyvin ilmassa. Höyhenet suojaavat kylmältä.</div> <div> </div> <div>Linnuilla on vain kaksi raajaa, sillä eturaajat ovat kehittyneet siiviksi.</div> <div> </div> <div>Naaras tuottaa munia, joita emot hautovat pesässään. Munasta kuoriutuu poikanen, joka saavuttaa lentokyvyn viikkojen tai kuukausien aikana.</div> <div> </div> <div><em> </em></div> 2013-08-08T10:35:15+03:00 https://peda.net/id/3RMFQ 2013-06-25T19:49:21+03:00 <div><strong><span class="right"><a href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/elaimet/nisakkaat/petoelaimet/koiraelaimet/kcl%27/kip#top" title="koira_pentue_shutterstock_55477045.jpg"><img src="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/elaimet/nisakkaat/petoelaimet/koiraelaimet/kcl%27/kip:file/photo/c53dc066d01f8b8ccf96d79fd9846d6ba4047677/koira_pentue_shutterstock_55477045.jpg" alt="koira_pentue_shutterstock_55477045.jpg" title="Koira imettämässä pentuja" class="inline" loading="lazy"/></a></span></strong></div> <div><strong>Nisäkkäät</strong> on kehittynein eläinryhmä:</div> <div> <ul> <li>ne ovat tasalämpöisiä lintujen tavoin</li> <li>niillä on tehokas hengitys- ja verenkiertoelimistö</li> <li>niillä on hyvin kehittyneet aistit</li> <li>aivot mahdollistavat sopeutumisen uudenlaisiin olosuhteisiin</li> <li>monet nisäkkäät oppivat uusia asioita nopeasti.</li> </ul> <div>Uusi yksilö kehittyy naaraan kohdussa. Kun poikanen on syntynyt, emo imettää sitä maidolla.</div> <div> </div> <div>Nisäkkäitä elää kaikkialla maailmalla. Tunnetuimpia nisäkäsryhmiä ovat lepakot, valaat, petoeläimet, jyrsijät, sorkka- ja kavioeläimet ja kädelliset.</div> <div> </div> </div> 2013-08-08T10:35:15+03:00