https://peda.net/id/Lm3RhQ 2014-08-06T13:07:00+03:00 https://peda.net/:static/532/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/hQnThQ 2014-08-06T13:07:00+03:00 <dl><dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/1pje/mediamappi/kuvat/dtatatthy#top" title="IMG_8390_peda.jpg"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/1pje/mediamappi/kuvat/dtatatthy:file/thumbnail/0734fc3f9c06b8dea32ac5d70f7c9b49a120a03f/IMG_8390_peda.jpg" alt="" title="Dna-tieto analysoidaan tietokoneiden avulla. Tuomas työpisteellään Helsingin yliopistossa." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Dna-tieto analysoidaan tietokoneiden avulla. Tuomas työpisteellään Helsingin yliopistossa.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/1pje/mediamappi/kuvat/ha3sa#top" title="IMG_8432_peda.jpg"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/1pje/mediamappi/kuvat/ha3sa:file/thumbnail/4fdb156c2fa6eae0eeb7927c2a2e5ab9004d0895/IMG_8432_peda.jpg" alt="" title="Hammasvalokset analysoidaan 3D-skannerin avulla." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Hammasvalokset analysoidaan 3D-skannerin avulla.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/1pje/mediamappi/kuvat/kopskmjoljisvstomkjs#top" title="susi_koira_shutterstock_108253130_35309419_915169_peda.jpg"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/1pje/mediamappi/kuvat/kopskmjoljisvstomkjs:file/thumbnail/74d841197301675376b3cdbd42b9602c72e4131c/susi_koira_shutterstock_108253130_35309419_915169_peda.jpg" alt="" title="Koirat ovat polveutuneet susipopulaatioista. Koirapopulaatiot muuttuivat jatkuvasti omanlaisikseen luonnonvalinnan ja ihmisen suorittaman valintajalostuksen seurauksena. Tämä on mikroevoluutiota. Koiran ja suden välinen perinnöllinen muuntelu on vähäistä. Ne voivat saada lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä. Kuvassa susi, siperianhusky ja chihuahua" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Koirat ovat polveutuneet susipopulaatioista. Koirapopulaatiot muuttuivat jatkuvasti omanlaisikseen luonnonvalinnan ja ihmisen suorittaman valintajalostuksen seurauksena. Tämä on mikroevoluutiota. Koiran ja suden välinen perinnöllinen muuntelu on vähäistä. Ne voivat saada lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä. Kuvassa susi, siperianhusky ja chihuahua</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/1pje/mediamappi/kuvat/pktayk#top" title="kirahvitsavanni_shutterstock_22068076_peda.jpg"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/1pje/mediamappi/kuvat/pktayk:file/thumbnail/edc015893cd303a5caa3a61f2f20c0160c50b64b/kirahvitsavanni_shutterstock_22068076_peda.jpg" alt="" title="Pidemmän kaulan tuottava alleeli yleistyy kirahvipopulaatiossa." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Pidemmän kaulan tuottava alleeli yleistyy kirahvipopulaatiossa.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/1pje/mediamappi/kuvat/svpgpskyrpnnaavy#top" title="pullonkaulailmio_jsalomaa_eoppi_1294_peda.jpg"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/1pje/mediamappi/kuvat/svpgpskyrpnnaavy:file/thumbnail/4b6bb2a2866d1b90f907591f701345a0163e3beb/pullonkaulailmio_jsalomaa_eoppi_1294_peda.jpg" alt="" title="Sattuma vaikuttaa populaation geenipooliin. Pullonkaulailmiön seurauksena keltaiset yksilöt runsastuvat populaatiossa. Näin niiden alleelit alkavat vähitellen yleistyä." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Sattuma vaikuttaa populaation geenipooliin. Pullonkaulailmiön seurauksena keltaiset yksilöt runsastuvat populaatiossa. Näin niiden alleelit alkavat vähitellen yleistyä.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/1pje/mediamappi/kuvat/sptsmshtgoptvhmkr#top" title="BI2_sirppisoluanemia_shutterstock_95528164.png"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/1pje/mediamappi/kuvat/sptsmshtgoptvhmkr:file/thumbnail/47c6aa5a5c1d0028ee544b930d0ce97623cae413/BI2_sirppisoluanemia_shutterstock_95528164.png" alt="" title="Sirppisoluanemiassa punasoluista tulee sirpin muotoisia, sillä hemoglobiinia tuottavassa geenissä on pistemutaatio. Tämän vuoksi hemoglobiini muodostaa kuitumaisia rakenteita." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Sirppisoluanemiassa punasoluista tulee sirpin muotoisia, sillä hemoglobiinia tuottavassa geenissä on pistemutaatio. Tämän vuoksi hemoglobiini muodostaa kuitumaisia rakenteita.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/1pje/mediamappi/kuvat/setmpgvyylevvskyjaao#top" title="BI2_geenipooli_justus_eoppi_1606.png"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/1pje/mediamappi/kuvat/setmpgvyylevvskyjaao:file/thumbnail/df38b94433ed66748261a8be9caf04ecd595c504/BI2_geenipooli_justus_eoppi_1606.png" alt="" title="Synteettinen evoluutioteoria tarkastelee muutoksia populaation geenipoolissa. Vain ympyröidyt yksilöt lisääntyvät. Ensimmäisenä vuonna valinta suosii keltaisia yksilöitä ja a-alleelin osuus populaatiossa runsastuu. Kolmantena vuonna valinta taas suosii A- alleelia, jonka osuus lisääntyy populaatiossa." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Synteettinen evoluutioteoria tarkastelee muutoksia populaation geenipoolissa. Vain ympyröidyt yksilöt lisääntyvät. Ensimmäisenä vuonna valinta suosii keltaisia yksilöitä ja a-alleelin osuus populaatiossa runsastuu. Kolmantena vuonna valinta taas suosii A- alleelia, jonka osuus lisääntyy populaatiossa.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/1pje/mediamappi/kuvat/tesdt#top" title="IMG_8395_peda.jpg"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/1pje/mediamappi/kuvat/tesdt:file/thumbnail/5072ad50dc0b5cb77144758f338a40e09a3c5771/IMG_8395_peda.jpg" alt="" title="Tuomas eristää sukkulamatojen dna:ta" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Tuomas eristää sukkulamatojen dna:ta</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/1pje/mediamappi/kuvat/vmvsvksvohv#top" title="valinnan muodot_jsalomaa_eoppi_1607.jpg"><img src="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/1pje/mediamappi/kuvat/vmvsvksvohv:file/thumbnail/db8c7febc1ea2afcaac5ef1897f1f051e21602b7/valinnan%20muodot_jsalomaa_eoppi_1607.jpg" alt="" title="Valinnan muodot. Vasemmalla suuntaava valinta. Keskellä stabiloiva valinta. Oikealla hajottava valinta." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Valinnan muodot. Vasemmalla suuntaava valinta. Keskellä stabiloiva valinta. Oikealla hajottava valinta.</dd> </dl> 2014-08-06T13:07:00+03:00