https://peda.net/id/L2rdF 2013-08-08T10:35:09+03:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/FNGhF 2013-06-25T14:14:18+03:00 <div><strong>Tavoitteena on</strong></div> <div> <ul> <li><span>oppia tunnistamaan Suomen metsien yleisimmät puulajit </span></li> <li><span>oppia kasvin lisääntymisen vaiheet</span></li> </ul> </div> 2013-08-08T10:35:09+03:00 https://peda.net/id/dRnrF 2012-08-11T09:12:40+03:00 <div><strong>Koivu</strong> on helppo tuntea talvellakin puun valkean rungon ansiosta. Koivuja kasvaa monenelaisilla paikoilla ja se on maamme yleisin lehtipuu. Koivuja on kahta lajia. Rauduskoivun lehdet ovat kolmiomaisia. Hieskoivun lehdet ovat pyöreämpiä.</div> <div> </div> <div><a href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kasvit/kaksisirkkaiset_siemenkasvit/puutjapensaat/koivukasvit/rbp/rjhl#top" title="raudus_hieskoivu_sveistola.jpg"><img src="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kasvit/kaksisirkkaiset_siemenkasvit/puutjapensaat/koivukasvit/rbp/rjhl:file/photo/7145ce7dc413a4e3d9a305cc44058021728e940b/raudus_hieskoivu_sveistola.jpg" alt="raudus_hieskoivu_sveistola.jpg" title="Raudus- ja hieskoivun lehdet" class="inline" loading="lazy"/></a></div> <div><em>Vasemmalla rauduskoivu ja oikealla hieskoivu. Lehti kiinnittyy ohuella ruodilla oksaan. Lehtilavassa näkyvät &quot;viivat&quot; ovat lehtisuonia, joita pitkin vesi kulkee lehden soluihin.<br/> </em></div> <div> </div> <div><a href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kasvit/kaksisirkkaiset_siemenkasvit/puutjapensaat/koivukasvit/rbp/rbp#top" title="koivu_oharma_turku__MG_7676.jpg"><img src="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kasvit/kaksisirkkaiset_siemenkasvit/puutjapensaat/koivukasvit/rbp/rbp:file/photo/d607ff70e6ee3e3fbc222a0ccbb93bba434e814e/koivu_oharma_turku__MG_7676.jpg" alt="koivu_oharma_turku__MG_7676.jpg" title="Rauduskoivu (Betula pendula)" class="inline" loading="lazy"/></a> <div><em>Koivun tuohi on pääosin valkoinen, mutta varsinkin vanhempien rauduskoivujen tyven tuohi muuttuu röpelöisen mustaksi.</em></div> </div> <div> </div> <div>Koivu lisääntyy siemenillä. Siemenen syntyminen vaatii pölytyksen. Oksasta roikkuvasta hedenorkosta vapautuu siitepölyä, jota kulkeutuu tuulen mukana lähes kaikkialle. Osa siitepölystä päätyy koivujen emikukkiin. Tapahtuu hedelmöitys, ja siemen alkaa kehittyä. Syksyllä valmistuneet siemenet varisevat maahan.</div> <div><b> </b></div> <div><a href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kasvit/kaksisirkkaiset_siemenkasvit/puutjapensaat/koivukasvit/rbp/rbpn#top" title="rauduskoivu_oharma_MG_9984.jpg"><img src="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kasvit/kaksisirkkaiset_siemenkasvit/puutjapensaat/koivukasvit/rbp/rbpn:file/photo/158afc5f3bf43ac8359c3e39a8aac3e39f1fb385/rauduskoivu_oharma_MG_9984.jpg" alt="rauduskoivu_oharma_MG_9984.jpg" title="Rauduskoivu (Betula pendula) - norkkoja" class="inline" loading="lazy"/></a><b><br/> </b></div> <div><em>Hede- ja eminorkot ilmaantuvat samoihin aikoihin kuin lehdet puhkeavat. Eminorkkoihin muodostuvat siemenet. Vanhat eminorkot säilyvät talven yli.</em></div> <div><b> </b></div> <div> <div>Koivun puu on vahvaa, sitkeää ja taipuisaa. Koivu sopiikin hyvin huonekalujen, lattioiden ja vanerin raaka-aineeksi.</div> <div> </div> </div> 2013-08-08T10:35:09+03:00 https://peda.net/id/d2rGF 2012-09-03T08:41:12+03:00 <div>Haavan lehdet ovat pyöreät. Haapa on nopeakasvuinen lehtipuu. Se pystyy levittäytymään nopeasti juurivesojen avulla: juurista kasvaa uusia taimia! Niinpä pieni metsä voikin olla tavallaan yhtä haapayksilöä. Haavan puu on melko pehmeää. Tästä syystä tikat hakkaavat pesäkolonsa usein juuri haapaan.</div> <div> </div> <div><a href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kasvit/kaksisirkkaiset_siemenkasvit/puutjapensaat/pajukasvit/hpt/hptl#top" title="haapa_oharma_parainen__MG_8990.jpg"><img src="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kasvit/kaksisirkkaiset_siemenkasvit/puutjapensaat/pajukasvit/hpt/hptl:file/photo/efbdb12f2201211b0323bff1dcf2491d62961b89/haapa_oharma_parainen__MG_8990.jpg" alt="haapa_oharma_parainen__MG_8990.jpg" title="Haapa (Populus tremula) -lehti" class="inline" loading="lazy"/></a></div> <div><em>Haavan lehti on pyöreähkö.</em></div> <div> </div> <div><a href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kasvit/kaksisirkkaiset_siemenkasvit/puutjapensaat/pajukasvit/hpt/hptr#top" title="haapa_oharma_dsc00575.jpg"><img src="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kasvit/kaksisirkkaiset_siemenkasvit/puutjapensaat/pajukasvit/hpt/hptr:file/photo/781b84d79c67cd1905d950dd8faabfad0a0bcf0e/haapa_oharma_dsc00575.jpg" alt="haapa_oharma_dsc00575.jpg" title="Haapa (Populus tremula) - runko" class="inline" loading="lazy"/></a></div> <div> <div><em>Haavan runko on harmahtava. Rungolla kasvaa usein  keltaista haavankeltajäkälää.</em></div> </div> 2013-08-08T10:35:09+03:00 https://peda.net/id/4r3GF 2012-07-31T21:33:26+03:00 <div>Tuomen valkoiset, tuoksuvat kukat kukkivat usein toukokuun lopussa, kun oppilaat odottavat kesäloman alkua. Tämän jälkeen tuomi on huomaamaton puu, sillä se ei kasva kovinkaan isoksi.</div> <div> </div> <div><a href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kasvit/kaksisirkkaiset_siemenkasvit/puutjapensaat/ruusukasvit/tpp/tpp2#top" title="tuomi_oharma_kaarina_MG_0458.jpg"><img src="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kasvit/kaksisirkkaiset_siemenkasvit/puutjapensaat/ruusukasvit/tpp/tpp2:file/photo/a7c7586a4657e7dd94cebfe8b1875385f5a09dd9/tuomi_oharma_kaarina_MG_0458.jpg" alt="tuomi_oharma_kaarina_MG_0458.jpg" title="Tuomi (Prunus padus)" class="inline" loading="lazy"/></a></div> <div><em>Tuomi.</em></div> <div><em> </em></div> <div><em><a href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kasvit/kaksisirkkaiset_siemenkasvit/puutjapensaat/ruusukasvit/tpp/tppf#top" title="tuomi_oharma_MG_1682.jpg"><img src="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kasvit/kaksisirkkaiset_siemenkasvit/puutjapensaat/ruusukasvit/tpp/tppf:file/photo/d42fabf87a859c2521288e507a2dad8ec9257025/tuomi_oharma_MG_1682.jpg" alt="tuomi_oharma_MG_1682.jpg" title="Tuomi (Prunus padus)" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> </em></div> <div><em>Tuomen marjat ovat mustia.<br/> </em></div> 2013-08-08T10:35:09+03:00 https://peda.net/id/LNGHF 2013-06-25T14:13:09+03:00 <div>Kuten koivuja, niin myös leppiä on kahta lajia: harmaaleppä ja tervaleppä. Kun puun lehdet eivät pysty enää syksyllä yhteyttämään, puu ottaa viherhiukkaset talteen oksiin. Tämän seurauksena lehden muut väriaineet alkavat näkyä punaisen eri sävyinä: on alkanut ruska-aika. Leppä on poikkeuksellinen puu, sillä sen ei tarvitse kerätä viherhiukkasia talteen. Leppä pudottaa lehtensä maahan vihreinä.</div> <div> </div> <div><a href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kasvit/kaksisirkkaiset_siemenkasvit/puutjapensaat/koivukasvit/hai/hai#top" title="harmaaleppa_sveistola.JPG"><img src="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kasvit/kaksisirkkaiset_siemenkasvit/puutjapensaat/koivukasvit/hai/hai:file/photo/346a63ad5d52b774f8682dc02125f5e45bc91d92/harmaaleppa_sveistola.JPG" alt="harmaaleppa_sveistola.JPG" title="Harmaaleppä (Alnus incana)" class="inline" loading="lazy"/></a></div> <div><em>Harmaalepän lehdet ovat teräväkärkiset, lisäksi harmaalepän runko on vanhanakin sileä ja harmahtava.</em></div> <div> </div> <div><a href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kasvit/kaksisirkkaiset_siemenkasvit/puutjapensaat/koivukasvit/tag/tag#top" title="tervaleppa_oharma_MG_2455.jpg"><img src="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kasvit/kaksisirkkaiset_siemenkasvit/puutjapensaat/koivukasvit/tag/tag:file/photo/5184cd965e03066fdcfdb452c76d95105de43367/tervaleppa_oharma_MG_2455.jpg" alt="tervaleppa_oharma_MG_2455.jpg" title="Tervaleppä (Alnus glutinosa)" class="inline" loading="lazy"/></a></div> <div><em>Tervalepän lehden kärkiosassa on selkeä lovi, lisäksi vanhemman tervalepän runko on ruskea. </em></div> 2013-08-08T10:35:09+03:00 https://peda.net/id/mdLF 2013-06-25T14:12:37+03:00 <div>Pihlaja poikkeaa muista metsien puista kolmella tavalla: Se kukkii keväällä isoin valkein kukin. Sen lehti koostuu monesta pienestä lehdykästä. Loppukesästä ja syksyllä pihlajat on helppo tunnistaa kauniin punaisista marjoista.</div> <div> </div> <div><a href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kasvit/kaksisirkkaiset_siemenkasvit/puutjapensaat/ruusukasvit/ksa/ksak#top" title="kotipihlaja_oharma_turku__MG_3814.jpg"><img src="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kasvit/kaksisirkkaiset_siemenkasvit/puutjapensaat/ruusukasvit/ksa/ksak:file/photo/439421ab92f534f7029bf0e85e8ed07f3fb165ca/kotipihlaja_oharma_turku__MG_3814.jpg" alt="kotipihlaja_oharma_turku__MG_3814.jpg" title="Kotipihlaja (Sorbus aucuparia) - kukinto" class="inline" loading="lazy"/></a></div> <div><em>Pihlajan kukinto.</em></div> <div> </div> <div><a href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kasvit/kaksisirkkaiset_siemenkasvit/puutjapensaat/ruusukasvit/ksa/ksamjl#top" title="kotipihlaja_oharma__MG_3380.jpg"><img src="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kasvit/kaksisirkkaiset_siemenkasvit/puutjapensaat/ruusukasvit/ksa/ksamjl:file/photo/e70f737e4f74982c20aa18d9743b17e2601b13d9/kotipihlaja_oharma__MG_3380.jpg" alt="kotipihlaja_oharma__MG_3380.jpg" title="Kotipihlaja (Sorbus aucuparia) - marjat ja lehti" class="inline" loading="lazy"/></a></div> <div><em>Pihlajan marjat ovat tärkeää ravintoa rastaille ja tilhille.</em></div> 2013-08-08T10:35:09+03:00 https://peda.net/id/jNMLF 2012-08-17T08:48:26+03:00 <div>Tammi, vaahtera ja lehmus ovat Suomen metsissä melko harvinaisia. Tämä johtuu siitä, että nämä jalot lehtipuut vaativat hyvin suotuisia oloja kasvaakseen. Jalot lehtipuut ovat yleisimipiä Lounais-Suomessa, mutta pieniä metsiköitä kasvaa muuallakin. Jalot lehtipuut ovat puistojen yleisiä puita.</div> <div> </div> <div><a href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kasvit/kaksisirkkaiset_siemenkasvit/puutjapensaat/lehmuskasvit/mtc/mtc#top" title="metsalehmus_oharma_urjala__MG_0902.jpg"><img src="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kasvit/kaksisirkkaiset_siemenkasvit/puutjapensaat/lehmuskasvit/mtc/mtc:file/photo/c8c9c43455e75d448ec04a328d4a2e6921e07b3d/metsalehmus_oharma_urjala__MG_0902.jpg" alt="metsalehmus_oharma_urjala__MG_0902.jpg" title="Metsälehmus (Tilia cordata)" class="inline" loading="lazy"/></a><b> <br/> </b></div> <div><em>Metsälehmuksen lehti on herttamainen. Sen levinneisyys rajoittuu eteläiseen Suomeen.</em><b><br/> </b></div> <div><em> </em></div> <div><a href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kasvit/kaksisirkkaiset_siemenkasvit/puutjapensaat/pyokkikasvit/tqr/tqr#top" title="tammi_oharma_MG_1652.jpg"><img src="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kasvit/kaksisirkkaiset_siemenkasvit/puutjapensaat/pyokkikasvit/tqr/tqr:file/photo/1692d8ae94ae7906a99d3beff474d9bc0a50932b/tammi_oharma_MG_1652.jpg" alt="tammi_oharma_MG_1652.jpg" title="Tammi (Quercus robur)" class="inline" loading="lazy"/></a></div> <div><em>Tammi.</em></div> <div> </div> <div><a href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kasvit/kaksisirkkaiset_siemenkasvit/puutjapensaat/vaahterakasvit/vap/vap#top" title="vaahtera_oharma_MG_1675.jpg"><img src="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kasvit/kaksisirkkaiset_siemenkasvit/puutjapensaat/vaahterakasvit/vap/vap:file/photo/1c632a2e4aa0958f2fe8f70b9397a879341023a6/vaahtera_oharma_MG_1675.jpg" alt="vaahtera_oharma_MG_1675.jpg" title="Vaahtera (Acer platanoides)" class="inline" loading="lazy"/></a></div> <div><em>Vaahtera.</em></div> 2013-08-08T10:35:09+03:00