Luku 10https://peda.net/id/HrM2Hj2013-08-20T04:19:11+03:00https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg<div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div>
Kuvathttps://peda.net/id/Gd3Hj2013-08-20T04:19:11+03:00<dl><dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_10/kuvat/ammoniitti#top" title="ammoniitti_fossiili_shutterstock_5393839_peda.jpg"><img src="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_10/kuvat/ammoniitti:file/thumbnail/bc000969de23e93685e5e19bf10d4489b70dfa86/ammoniitti_fossiili_shutterstock_5393839_peda.jpg" alt="" title="Ammoniitti" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt>
<dd>Ammoniitti</dd>
<dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_10/kuvat/avosetti#top" title="avosetti_sveistola_eoppi_1226_peda.jpg"><img src="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_10/kuvat/avosetti:file/thumbnail/1a78e017c493299125f3758eabfcf5499119403c/avosetti_sveistola_eoppi_1226_peda.jpg" alt="" title="Avosetin pitkä ylöspäin kaartuva nokka on kehittynyt tietynlaiseen ravinnonhankintatapaan. Se saalistaa matalassa vedessä tai lietteessä heiluttaen päätään sivuttain "niittoliikkeen" tavoin." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt>
<dd>Avosetin pitkä ylöspäin kaartuva nokka on kehittynyt tietynlaiseen ravinnonhankintatapaan. Se saalistaa matalassa vedessä tai lietteessä heiluttaen päätään sivuttain "niittoliikkeen" tavoin.</dd>
<dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_10/kuvat/dtlsev1#top" title="evoluutio_darwin_lajien_synty_kirja.jpg"><img src="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_10/kuvat/dtlsev1:file/thumbnail/3cac1e775fb07d05bdcdd3257603b89b3f0c6c1e/evoluutio_darwin_lajien_synty_kirja.jpg" alt="" title="Darwinin teoksen "Lajien synty" ensipainos vuodelta 1859." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt>
<dd>Darwinin teoksen "Lajien synty" ensipainos vuodelta 1859.</dd>
<dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_10/kuvat/fossiili#top" title="fossiili_sveistola_eoppi_1229_peda.jpg"><img src="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_10/kuvat/fossiili:file/thumbnail/da6bc75c3cf7a1debe4f31111f6346545675e593/fossiili_sveistola_eoppi_1229_peda.jpg" alt="" title="Fossiili" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt>
<dd>Fossiili</dd>
<dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_10/kuvat/j#top" title="jattilaiskilpikonna_shutterstock_83343535_peda.jpg"><img src="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_10/kuvat/j:file/thumbnail/48d1c7b5aa5fbd494c55c30c1e0ea0910e83b077/jattilaiskilpikonna_shutterstock_83343535_peda.jpg" alt="" title="Jättiläiskilpikonna" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt>
<dd>Jättiläiskilpikonna</dd>
<dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_10/kuvat/darwinin-sirkut#top" title="darwininsirkut_shutterstock_72958219_68361088_peda.jpg"><img src="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_10/kuvat/darwinin-sirkut:file/thumbnail/27649927519ea09e37b88e91db3a055305ff6b92/darwininsirkut_shutterstock_72958219_68361088_peda.jpg" alt="" title="Kaksi darwininsirkkulajia. Lajit ovat erikoistuneet erilaisiin ekologisiin lokeroihin., mikä näkyy lintujen nokan rakenteessa." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt>
<dd>Kaksi darwininsirkkulajia. Lajit ovat erikoistuneet erilaisiin ekologisiin lokeroihin., mikä näkyy lintujen nokan rakenteessa.</dd>
<dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_10/kuvat/kaktussirkku#top" title="kaktussirkku_shutterstock_72958219_peda.jpg"><img src="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_10/kuvat/kaktussirkku:file/thumbnail/62562d9ae3732cf980dbff60489d45935972f8d4/kaktussirkku_shutterstock_72958219_peda.jpg" alt="" title="kaktussirkku" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt>
<dd>kaktussirkku</dd>
<dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_10/kuvat/kirahvi#top" title="kirahvi_sveistola_eoppi_1230_peda.jpg"><img src="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_10/kuvat/kirahvi:file/thumbnail/52469d83802ad1b457ac930d07a4bc5bde4a9948/kirahvi_sveistola_eoppi_1230_peda.jpg" alt="" title="Kirahvi" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt>
<dd>Kirahvi</dd>
<dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_10/kuvat/lk#top" title="lintu_kerjaa_PD_eoppi_1488_peda.jpg"><img src="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_10/kuvat/lk:file/thumbnail/4c5aa9786fc6de22877d12648633e73fa1a4fca4/lintu_kerjaa_PD_eoppi_1488_peda.jpg" alt="" title="Linnunpoikaset kerjäävät" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt>
<dd>Linnunpoikaset kerjäävät</dd>
<dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_10/kuvat/kirahvi2#top" title="kirahvi_lsutela_eoppi_1232_peda.jpg"><img src="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_10/kuvat/kirahvi2:file/thumbnail/992bffdd1d81edb58643b12420c6d760b9a2a885/kirahvi_lsutela_eoppi_1232_peda.jpg" alt="" title="Luonnonvalinta suosii parhaiten ympäristöönsä sopeutuneita yksilöitä. Miten Darwin selitti sen, että kirahvit ovat pitkäkaulaisia? Entä miksi Lamarckin mukaan kirahveilla on pitkä kaula? Kirahvien kaulan pituus muuntelee, siksi pitkäkaulaisemmat yksilöt saavat paremmin ravintoa ja enemmän jälkeläisiä kuin lyhytkaulaiset." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt>
<dd>Luonnonvalinta suosii parhaiten ympäristöönsä sopeutuneita yksilöitä. Miten Darwin selitti sen, että kirahvit ovat pitkäkaulaisia? Entä miksi Lamarckin mukaan kirahveilla on pitkä kaula? Kirahvien kaulan pituus muuntelee, siksi pitkäkaulaisemmat yksilöt saavat paremmin ravintoa ja enemmän jälkeläisiä kuin lyhytkaulaiset.</dd>
<dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_10/kuvat/maasirkku#top" title="maasirkku_shutterstock_68361088_peda.jpg"><img src="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_10/kuvat/maasirkku:file/thumbnail/aeb960bbac3c1694f5331dec14ccbec7c5cff5b0/maasirkku_shutterstock_68361088_peda.jpg" alt="" title="maasirkku" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt>
<dd>maasirkku</dd>
<dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_10/kuvat/maoeknhtml1lalnhm#top" title="evoluutio_paleontologia_mary_anning_sveistola_lontoo.jpg"><img src="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_10/kuvat/maoeknhtml1lalnhm:file/thumbnail/705e1d7bb0155cb56c3820e0d3dbed78b3b19501/evoluutio_paleontologia_mary_anning_sveistola_lontoo.jpg" alt="" title="Mary Anning oli ensimmäinen kuuluisa naispaleontologi. Hän teki merkittäviä löytöjä 1800-luvun alussa. Lontoon Natural History Museum." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt>
<dd>Mary Anning oli ensimmäinen kuuluisa naispaleontologi. Hän teki merkittäviä löytöjä 1800-luvun alussa. Lontoon Natural History Museum.</dd>
<dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_10/kuvat/merlileguaani#top" title="merileguaani_shutterstock_102570431_peda.jpg"><img src="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_10/kuvat/merlileguaani:file/thumbnail/b66437c21d64d9015240c3eb1b088eb9b546af62/merileguaani_shutterstock_102570431_peda.jpg" alt="" title="merlileguaani" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt>
<dd>merlileguaani</dd>
<dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_10/kuvat/sammakko#top" title="sammakko_oharma_eoppi_1227_peda.jpg"><img src="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_10/kuvat/sammakko:file/thumbnail/7deb36f2cc4f6746dd4981fcc004360b0dec1958/sammakko_oharma_eoppi_1227_peda.jpg" alt="" title="Suvullinen lisääntyminen ja mutaatiot tuottavat muuntelua populaation yksilöiden välille. Kuvassa sammakko." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt>
<dd>Suvullinen lisääntyminen ja mutaatiot tuottavat muuntelua populaation yksilöiden välille. Kuvassa sammakko.</dd>
<dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_10/kuvat/telkk%C3%A4#top" title="telkka_oharma_eoppi_1231_peda.jpg"><img src="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_10/kuvat/telkk%C3%A4:file/thumbnail/22df49cc4e364401bf100643a1676c5f351cda88/telkka_oharma_eoppi_1231_peda.jpg" alt="" title="Telkkä" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt>
<dd>Telkkä</dd>
<dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_10/kuvat/tk#top" title="tunturisopuli_oharma_eoppi_1229_peda.jpg"><img src="https://peda.net/p/karetimo/kurssipohjaSymbioosi1/liitteet/kuvamappi/luku_10/kuvat/tk:file/thumbnail/9e62827d1c975bf934e1c7669417baddeef550cb/tunturisopuli_oharma_eoppi_1229_peda.jpg" alt="" title="Tunturisopulin kallo" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt>
<dd>Tunturisopulin kallo</dd>
</dl>