Suomen teollistuminen 1800-luvullahttps://peda.net/id/HFThT22013-10-28T12:44:03+02:00https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg<div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div>
Suomen teollistuminen 1860-luvulta lähtienhttps://peda.net/id/b0d0afe4fb32025-03-07T14:52:22+02:00<div class="main">
<div class="form">Milloin Suomi alkoi teollistua?<br/>
<br/>
<span>Vaihtoehdot: </span>1790-luvulla vai<span> </span>1820-luvulla vai 1860-luvulla vaiko <br/>
tulkinnasta riippuen 1860-luvulla, 1890-luvulla, 1910-luvulla, <br/>
1960-luvulla?<br/>
<br/>
A: Kiistanalaista. Periaatteessa Suomi alkoi teollistumaan 1860-luvulla,<br/>
mutta teollistuminen oli voimakkaampaa autonomian lopulla aina<br/>
1. maailmansodan alkuun saakka. Sitten teollistuminen taantui itse-<br/>
näisyyden ekoina vuosikymmeninä, kunnes 2. maailmansodan jälkeen<br/>
sotakorvaukset Neuvostoliitolle ja sen jälkeen clearing-kauppa N-liiton<br/>
kanssa teollistivat Suomea 1960-80-luvuilla.<br/>
Erään subjektiivisen mielipiteen mukaan Suomi ei ole koskaan teollis-<br/>
tunut oikein kunnolla.<br/>
<br/>
Miksi Suomi teollistui niin hitaasti ja myöhään?<br/>
<span>Vaihtoehdot: <br/>
</span>Pieni väkiluku ja harvaan asuttu maa.<br/>
Merkantilistinen talouspolitiikka jatkui Ruotsin vallan <br/>
ajalta Venäjän vallan ajalle.<br/>
Pääomia oli liian vähän, kuten rahaa. (Köyhää!)<br/>
Porvaristo oli pieni ja heikko.<br/>
<br/>
A: Kaikki em. kelpaavat vastauksiksi.<br/>
<br/>
Mikä teollisuusmuoto oli vahvinta Suomen alueella <br/>
ennen varsinaista tehdasteollisuuden alkua?<br/>
<span>Vaihtoehdot:<br/>
</span>Tervantuotanto<br/>
<span> </span>Kaivosteollisuus eli ns. vuoritalous tuon ajan käsitteen <br/>
mukaan.<br/>
<span> </span>Laivanrakennusteollisuus<br/>
<span> </span>Metalliteollisuus<br/>
<br/>
A: Tervantuotanto oli Ruotsin vallan ajalla, mutta osin vielä 1800-luvun <br/>
alussa autonomian ekoina vuosikymmeninä.<br/>
Kaivostoiminta ollut Suomessa pientä kunnes vasta 1900-luvulla<br/>
laajentunut<br/>
Laivanrakennusteollisuus ollut aina Suomessa merkittävää, mutta<br/>
teolliseksi toiminnaksi sen voi sanoa alkaneen 1800-1900-lukujen<br/>
vaihteessa.<br/>
Metalliteollisuus samoin kuin laivanrakennusteollisuus.<br/>
<br/>
<br/>
Mikä teollisuusmuoto alkoi kasvaa Suomessa teollistumisen <br/>
alussa voimakkaasti?<br/>
<span> </span>höyrysahat<br/>
<span> </span>kemian teollisuus<br/>
<span> </span>ydinvoimalat<br/>
<span> </span>peliteollisuus<br/>
<br/>
A: Höyrysahat<br/>
... Kemian teollisuus kehittyi 1900-luvulla, ydinvoimalat 1970-luvulla,<br/>
peliteollisuus 2000-luvulta lähtien.<br/>
<br/>
Mikä teollisuusmuoto kehittyi vahvaksi Suomessa teollistumisen mukana?<br/>
<span> </span>Elintarviketeollisuus<br/>
<span> </span>Informaatio- ja kommunikaatioteollisuus<br/>
<span> </span>Puu- ja paperiteollisuus<br/>
<span> </span>Laivanrakennusteollisuus<br/>
<br/>
A: Periaatteessa nuo kaikki, mutta erityisesti puu- ja paperiteollisuus.<br/>
<br/>
Mikä näistä nimistä liittyy Suomen teollistumisen syntyyn?<br/>
<span> </span>Rovio<br/>
<span> </span>McDonalds<br/>
<span> </span>Rosenlew<br/>
<span> </span>Sisu<br/>
<br/>
A: Rosenlew<br/>
<br/>
<br/>
Minne Suomessa alkoi muodostua merkittävässä määrin <br/>
tehdasteollisuutta?<br/>
<span> </span>Savoon<br/>
<span> </span>Lappiin<br/>
<span> </span>Pohjanlahden rannikkokaupunkeihin<br/>
<span> </span>Ahvenanmaalle<br/>
<br/>
A: Pohjanlahden rannikkokaupunkeihin, esim. Pori, Kemi, Vaasa,<br/>
Oulu, Kokkola<br/>
Savossa kehittyi myös jonkin verran teollisuutta (Varkaus, <br/>
Kuopio, Iisalmi, Pieksämäki)<br/>
<br/>
<br/>
Miten teollistuminen muutti Suomea?<br/>
<span> </span>Suomessa väestön elintaso alkoi nousta<br/>
<span> </span>Suomessa yhteiskuntaan alkoi muodostua teollisuustyöväestöä.<br/>
<span> </span>Suomi alkoi kansainvälistyä ulkomaankaupan lisäännyttyä.<br/>
<span> </span>Suomi alkoi sulkeutua ja köyhtyä.<br/>
<br/>
A: Kaikki paitsi nuo viimeinen<br/>
<br/>
<br/>
Miten nälkävuodet 1867-69 liittyvät Suomen teollistumiseen?<br/>
<span> </span>Nälkäkatastrofin johdosta alettiin kehittää maataloutta ja karjataloutta.<br/>
<span> </span>Teollistuminen johti nälkävuosiin automaattisesti.<br/>
<span> </span>Nälkävuodet johtuivat ainakin osittain siitä, että Snellman kannatti itsepäisesti nationalismia, eikä suostunut siihen, että viljaa olisi ostettu ulkomailta.<br/>
<span> </span>Nälkävuodet eivät mitenkään liity Suomen teollistumisen historiaan.<br/>
<br/>
<br/>
Mikä sisämaan kaupunki muodostui merkittäväksi teollisuuskaupungiksi?<br/>
<span> </span>Kajaani<br/>
<span> </span>Salo<br/>
<span> </span>Tampere<br/>
<span> </span>Rovaniemi<br/>
<br/>
Mitkä maat muodostuivat Suomen tärkeimmiksi ulkomaankaupan <br/>
kumppaneiksi?<br/>
<span> - </span>Ranska, Sveitsi, Espanja<br/>
<span> - </span>Venäjä, Ruotsi, Saksa ja Englanti<br/>
<span> - </span>Puola, Itävalta-Unkari, Italia<br/>
<span> - </span>USA, Kiina, Intia, Brasilia<br/>
<br/>
A: Venäjä, Ruotsi, Saksa, Englanti </div>
</div>
2025-03-07T11:15:19+02:00Kuvien tarkastelua, kpl 16, Forum 7. Oppilaiden havaintoja.https://peda.net/id/f217ba06f352025-03-04T13:00:38+02:00S. 114 KANAMÄEN KERJÄLÄISVELJEKSET<br/>
- Köyhää!<br/>
- Eletty tuurin varassa.<br/>
- Jouduttu tekemään pitkään töitä, jos kerto-<br/>
vat huonon tarinan niin ei palkaksi ruokaa<br/>
- Veljeksiä, pitkä työpäivä ja elämä tuurin <br/>
varassa<br/>
- Miksi he ovat valokuvassa?<br/>
- Onko heidän tilanne aina ollut noin?<br/>
<br/>
<br/>
S. 115 POSTIMERKKI VETURISTA<br/>
- Heräsi kysymys, mitä postimerkit maksaa<br/>
nykyään 2020-luvulla<br/>
- Vihreä tausta: Suomessa paljon metsiä,<br/>
juna symbolisoi sitä että se kuljettaa postin<br/>
- Karjaan museojuna<br/>
- Postimerkit halvempia 2006 kuin nyt<br/>
- Pähee juna<br/>
- Rahan arvon ero 1800-luvulla verrattuna<br/>
nykyhetkeen<br/>
<br/>
<br/>
S. 115 SUOMEN RAUTATIEVERKOSTO<br/>
- Erikoista kun ratoja nykyisen Venäjän puo-<br/>
lella<br/>
- Koska Suomi ei ollut itsenäinen ja osa Venä-<br/>
jää<br/>
- Kyse on ennen talvi-jatkosodissa 1939-45<br/>
menetettyjä alueita<br/>
- Tuli mieleen sodat<br/>
- Pohjois-Suomessa tosi vähän ratoja<br/>
- Etelän rannikolla eniten ratoja<br/>
<br/>
<br/>
S. 116 JÄÄNMURTAJA SAMPO -MAALAUS<br/>
- Ulkomaankauppa oli ja on todella tärkeä,<br/>
koska pitää talvellakin päästä kauppalaivo-<br/>
jen Itämerellä<br/>
- Titanic tuli mieleen.<br/>
- Hidas ja uhkaava.<br/>
- Kylmää, ilmansaasteet kivihiili laivoista.<br/>
- Iso miehistö.<br/>
- Massiivisen kallista tekniikkaa yhteiskunnalle.<br/>
- <br/>
<br/>
<br/>
<br/>
S. 116 POLKUPYÖRÄMAINOS<br/>
- Vaurastuminen käynnissä, kun ihmiset<br/>
pystyi ostamaan semmoistakin, mitkä ei<br/>
olleet välttämättömyystavaroita ja että<br/>
alkoi olla mainoksia<br/>
- mainostetaan Porin urheilukauppaa<br/>
- naisen kasvoja ei näy<br/>
- myykö mies pyöriä siinä naiselle?<br/>
- Vintage-juliste tulee mieleen<br/>
- Rikas nainen naishahmon ulkonäkö?<br/>
- Hienot vaatteet mainoksen ihmisillä, että<br/>
tulee vaikutelma että ovat aatelisia.<br/>
- Järkevä liikkumisväline, värikäs mainos, tulee<br/>
mieleen 1970-luvun tv-mainokset, joissa ajetaan<br/>
polkupyörällä<br/>
- Pori merkittävä teollisuuspaikkakunta, Koke-<br/>
mäenjoen rannalle syntyi mm. paperiteollisuutta<br/>
kuten Rosenlew<br/>
<br/>
S. 117 UUSI SUOMETAR -LEHTI JA RUOKARESEPTI<br/>
- silakkakeitto<br/>
- <br/>
<br/>
<br/>
<br/>
S. 118 TUKKIJÄTKIÄ<br/>
- Kaikilla hienot hatut.<br/>
- Kaikilla on nahkasaappaat, pitkävartiset<br/>
- kaikilla keppi, kaikki näyttää kovilta työnteki-<br/>
jöiltä<br/>
- polttopuuta hankkimassa???<br/>
- oliko vaarallista? Kyllä jos jäi tukkien väliin niin <br/>
nirri pois<br/>
- Oliko myös naispuolisia tukkijätkiä?<br/>
- Koskenlaskija-juusto<br/>
- <br/>
<br/>
<br/>
<br/>
<br/>
S. 119 TAMPEREEN TEKSTIILITEHTAIDEN NAISTYÖNTEKIJÖIDEN TYÖHÖNTULOIKÄ 1903<br/>
- Oliko siellä myös miestyöntekijöitä? ... olivat <br/>
yleensä koneenkäyttäjiä, huoltajia, työnjohtajia<br/>
- <br/>
<br/>
<br/>
S. 119 KUVA TEKSTIILITYÖLÄISNAISESTA<br/>
<br/>
S. 120 ELOKUVAJULISTE TUKKIPOJAN MORSIAN-<br/>
ELOKUVASTA2025-02-25T12:04:48+02:00