<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/535/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Mediamappi</title>
<id>https://peda.net/id/GtjMdQ</id>
<updated>2014-08-06T13:07:00+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/GtjMdQ:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/1mjm/mediamappi#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Kuvat</title>
<id>https://peda.net/id/TjFhrnt</id>
<updated>2014-08-06T13:07:00+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/1mjm/mediamappi/kuvat2#top" />
<content type="html">&lt;dl&gt;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/1mjm/mediamappi/kuvat2/nimet%C3%B6n-4bd8#top&quot; title=&quot;BI2_kromosomistomutaatio_olli_seppala_justus_eoppi_1594.png&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/1mjm/mediamappi/kuvat2/nimet%C3%B6n-4bd8:file/thumbnail/e735e8dd013bc1a0b0d863d7078f6b7c9314f1e6/BI2_kromosomistomutaatio_olli_seppala_justus_eoppi_1594.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Aneuploidian syntyminen. Jos virhe tapahtuu meioosin vähennysjaossa, puoleen sukusoluista tulee yksi kromosomi liikaa ja puoleen yksi liian vähän. Jos virhe tapahtuu meioosin tasausjaossa, puolet syntyvistä sukusoluista on normaaleja.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Aneuploidian syntyminen. Jos virhe tapahtuu meioosin vähennysjaossa, puoleen sukusoluista tulee yksi kromosomi liikaa ja puoleen yksi liian vähän. Jos virhe tapahtuu meioosin tasausjaossa, puolet syntyvistä sukusoluista on normaaleja.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/1mjm/mediamappi/kuvat2/nimet%C3%B6n-22b3#top&quot; title=&quot;BI2_autopolyploidia_allopolyploidia_olli_seppala_justus_eoppi_1593_PEDA.png&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/1mjm/mediamappi/kuvat2/nimet%C3%B6n-22b3:file/thumbnail/495015e8e7fd0e49bba870df44798d327fe32845/BI2_autopolyploidia_allopolyploidia_olli_seppala_justus_eoppi_1593_PEDA.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Autopolyploidian ja allopolyploidian syntyminen. Autopolyploidiassa meioosissa tapahtuvan virheen vuoksi sukusolujen kromosomisto kaksinkertaistuu. Allopolyploidiassa kahden eri lajin kromosomistot yhtyvät. Se voi esimerkiksi tapahtua kahden meioosissa tapahtuvan virheen kautta. Fertiili allopolyploidinen yksilö voi myös syntyä, jos lajit risteytyvät ja hybridi tuottaa polyploidisia sukusoluja.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Autopolyploidian ja allopolyploidian syntyminen. Autopolyploidiassa meioosissa tapahtuvan virheen vuoksi sukusolujen kromosomisto kaksinkertaistuu. Allopolyploidiassa kahden eri lajin kromosomistot yhtyvät. Se voi esimerkiksi tapahtua kahden meioosissa tapahtuvan virheen kautta. Fertiili allopolyploidinen yksilö voi myös syntyä, jos lajit risteytyvät ja hybridi tuottaa polyploidisia sukusoluja.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/1mjm/mediamappi/kuvat2/dsjk2t#top&quot; title=&quot;downin_syndrooma_peda.png&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/1mjm/mediamappi/kuvat2/dsjk2t:file/thumbnail/12c364eed501b8f1a71c4e60b9d3d14b80318110/downin_syndrooma_peda.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Downin syndrooma johtuu kromosomin 21 trisomiasta.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Downin syndrooma johtuu kromosomin 21 trisomiasta.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/1mjm/mediamappi/kuvat2/ekojyallkoomjetojosm#top&quot; title=&quot;shutterstock_68715082_peda.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/1mjm/mediamappi/kuvat2/ekojyallkoomjetojosm:file/thumbnail/289d446e43040082d38705d16988bd6ecfc30cb0/shutterstock_68715082_peda.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Erilaiset kaalit on jalostettu yhdestä ainoasta luonnollisesta lajista. Kaalissa on ollut muuntelua ja erilaisia tyyppejä on jalostettu omaan suuntaansa. Mitä eri kaaleja tunnistat kuvasta?&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Erilaiset kaalit on jalostettu yhdestä ainoasta luonnollisesta lajista. Kaalissa on ollut muuntelua ja erilaisia tyyppejä on jalostettu omaan suuntaansa. Mitä eri kaaleja tunnistat kuvasta?&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/1mjm/mediamappi/kuvat2/ekhedpkkkedpmkeipkjl2#top&quot; title=&quot;BI2_kromosomimutaatiot.png&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/1mjm/mediamappi/kuvat2/ekhedpkkkedpmkeipkjl2:file/thumbnail/e5698dc63c4928ae0f412d04c6ddd96c4799a7cd/BI2_kromosomimutaatiot.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Erilaisia kromosomimutaatioita. Häviämässä eli deleetiossa pala kromosomista katoaa. Kahdentumassa eli duplikaatiossa pala monistuu. Kääntymässä eli inversiossa pala kääntyy ja liittymässä eli insertiossa siirtyy toiseen kromosomiin. Siirtymässä eli translokaatiossa kaksi kromosomia vaihtaa osia keskenään.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Erilaisia kromosomimutaatioita. Häviämässä eli deleetiossa pala kromosomista katoaa. Kahdentumassa eli duplikaatiossa pala monistuu. Kääntymässä eli inversiossa pala kääntyy ja liittymässä eli insertiossa siirtyy toiseen kromosomiin. Siirtymässä eli translokaatiossa kaksi kromosomia vaihtaa osia keskenään.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/1mjm/mediamappi/kuvat2/nimet%C3%B6n-aa3b#top&quot; title=&quot;BI2_iturata_justus_eoppi_1566.png&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/1mjm/mediamappi/kuvat2/nimet%C3%B6n-aa3b:file/thumbnail/c4e45db143be54ec8351a1d23bf6acb165861b5f/BI2_iturata_justus_eoppi_1566.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Iturataan kuuluvat sukusolut ja sukusoluja tuottavat solut. Jos mutaatio tapahtuu ituradan soluissa, se voi periytyä jälkeläisille.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Iturataan kuuluvat sukusolut ja sukusoluja tuottavat solut. Jos mutaatio tapahtuu ituradan soluissa, se voi periytyä jälkeläisille.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/1mjm/mediamappi/kuvat2/mhmtm#top&quot; title=&quot;shutterstock_36084166_peda.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/1mjm/mediamappi/kuvat2/mhmtm:file/thumbnail/4d7ed22226ee0df40a8e5b2b760371ff2e5c28a9/shutterstock_36084166_peda.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Maissinjalostus hyödyntää maississa tapahtuvia mutaatioita.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Maissinjalostus hyödyntää maississa tapahtuvia mutaatioita.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/1mjm/mediamappi/kuvat2/mvaeusv#top&quot; title=&quot;BI2_mutaatio_jsalomaa_eoppi_1562_peda.png&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/1mjm/mediamappi/kuvat2/mvaeusv:file/thumbnail/c3e79c6bc20b42fe935daa97932889975591e359/BI2_mutaatio_jsalomaa_eoppi_1562_peda.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Mutaatiot voivat aiheutua esimerkiksi UV-säteilyn vaikutuksesta.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Mutaatiot voivat aiheutua esimerkiksi UV-säteilyn vaikutuksesta.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/1mjm/mediamappi/kuvat2/nvoupevta24oklartm21#top&quot; title=&quot;vehnat_shutterstock_88233835_31112758_peda.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/1mjm/mediamappi/kuvat2/nvoupevta24oklartm21:file/thumbnail/8fbe501a6942a0c36354e4d12d73f326a17dbf42/vehnat_shutterstock_88233835_31112758_peda.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Nykyiset viljalajit ovat usein polyploidisia. Esimerkiksi vehnä (Triticum aestivum, 2n=42) on kolmen lajin allopolypolidinen risteymä (Triticum monococcum, 2n=14, Triticum searsii, 2n=14, Triticum tauchii, 2n=14).&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Nykyiset viljalajit ovat usein polyploidisia. Esimerkiksi vehnä (Triticum aestivum, 2n=42) on kolmen lajin allopolypolidinen risteymä (Triticum monococcum, 2n=14, Triticum searsii, 2n=14, Triticum tauchii, 2n=14).&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/1mjm/mediamappi/kuvat2/svhera#top&quot; title=&quot;shutterstock_104139206_peda.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/1mjm/mediamappi/kuvat2/svhera:file/thumbnail/061379b1e11f525578f8ee8faa2d495c1784f452/shutterstock_104139206_peda.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Syöpää voidaan havainnoida esimerkiksi röntgenkuvauksen avulla.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Syöpää voidaan havainnoida esimerkiksi röntgenkuvauksen avulla.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/1mjm/mediamappi/kuvat2/ttmveavvmnsjykkjttkk#top&quot; title=&quot;tekijäinvaihdunta_2_peda.png&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/1mjm/mediamappi/kuvat2/ttmveavvmnsjykkjttkk:file/thumbnail/4346a53c62ec972172457a85bfd7a100bcae8184/tekij%C3%A4invaihdunta_2_peda.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Tekijänvaihdunta tapahtuu meioosin vähennysjaon esivaiheen aikana. Vastinkromosomien välille muodostuu ns. synaptoneemakompleksi, joka yhdistää kromosomit. Kohtaa, jossa tekijäinvaihdunta tapahtuu, kutsutaan kiasmaksi. Kiasmoja on vastinkromosomiparia kohden useita. Kirjaimet kuvaavat kromosomeissa olevia alleeleja.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Tekijänvaihdunta tapahtuu meioosin vähennysjaon esivaiheen aikana. Vastinkromosomien välille muodostuu ns. synaptoneemakompleksi, joka yhdistää kromosomit. Kohtaa, jossa tekijäinvaihdunta tapahtuu, kutsutaan kiasmaksi. Kiasmoja on vastinkromosomiparia kohden useita. Kirjaimet kuvaavat kromosomeissa olevia alleeleja.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/1mjm/mediamappi/kuvat2/yepakpamdeyevevmptst#top&quot; title=&quot;BI2_pistemutaatio_olli_seppala_eoppi_1531.png&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/1mjm/mediamappi/kuvat2/yepakpamdeyevevmptst:file/thumbnail/60108e7d1686cb455b354dc21f5768fc9b3fa4c9/BI2_pistemutaatio_olli_seppala_eoppi_1531.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Yhden emäksen poistuminen aiheuttaa koko proteiinin aminohappojärjestyksen muuttumisen deleetiokohdasta eteenpäin. Yksittäisen emäksen vaihtuminen ei välttämättä muuta proteiinia tai sen toimintaa.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Yhden emäksen poistuminen aiheuttaa koko proteiinin aminohappojärjestyksen muuttumisen deleetiokohdasta eteenpäin. Yksittäisen emäksen vaihtuminen ei välttämättä muuta proteiinia tai sen toimintaa.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;/dl&gt;&#10;</content>
<published>2014-08-06T13:07:00+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Tehtävien kuvat</title>
<id>https://peda.net/id/2nF4dQ</id>
<updated>2014-08-06T13:07:00+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/1mjm/mediamappi/kuvat#top" />
<content type="html">&lt;dl&gt;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/1mjm/mediamappi/kuvat/dsk2t#top&quot; title=&quot;solubiologia_kromosomit_shutterstock_99447500_peda.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/keuruu/lukio/oppiaineet/biologia/bi2/1mjm/mediamappi/kuvat/dsk2t:file/thumbnail/17a29318fcfd204998f1c9d2f85405435edf8077/solubiologia_kromosomit_shutterstock_99447500_peda.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Downin syndrooma: kromosomin 21 triploidia&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Downin syndrooma: kromosomin 21 triploidia&lt;/dd&gt;&#10;&lt;/dl&gt;&#10;</content>
<published>2014-08-06T13:07:00+03:00</published>
</entry>


</feed>