https://peda.net/id/GmQ3Lh 2019-12-12T13:31:36+02:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/e2b42e069df 2025-09-30T14:59:14+03:00 Kerää Spectrum-tietosanakirjoista tietoja jostain seuraavasta aiheesta tai kaikistakin.<br/> A... Vihtori Kosola<br/> B... Tannerin vähemmistöhallitus<br/> C... Vienan Karjalan sotaretki<br/> D... Kieltolaki Suomessa 2025-09-30T14:59:14+03:00 https://peda.net/id/e352645e36c 2020-01-14T13:34:55+02:00 <p><br/> <br/> 1. Miten punaisia ja työläisiä kohdeltiin 1918 sisällissodan jälkeen Suomessa ja 1920-30-luvuilla? Luettele.<br/> <br/> 2. Yhdistä.<br/> <br/> a. Ahvenanmaa<br/> b. heimosodat<br/> c. Suomen kuningaskunta<br/> d. Baltian maat ja Suomi<br/> e. Tarton rauhansopimus<br/> f. 1919 tasavaltalainen hallitusmuoto<br/> <br/> ..... Suomi Saksan satelliittivaltio<br/> ..... reunavaltiot<br/> ..... USA ja Englanti tunnustavat Suomen<br/> ..... Kansainliitto<br/> ..... Suomi ja Neuvostoliitto tunnustavat toisensa<br/> ..... Suur-Suomi -aate<br/> <br/> 3. Kerro kieltolaista. Etsi tietoa myös netistä.<br/> <br/> 4. Luettele asioita 1920-30-lukujen Suomesta. Ks. myös netistä.<br/> <br/> 5. Mikä oli ns. Lapuan liikke ja mitä se halusi ja teki?</p> <p>6. Kerää tietoja Suomen talouselämän kehityksestä 1920-30-lukujen ajalta, esim. elinkeinorakenne, tuotanto, ulkomaankauppa.</p> 2020-01-14T13:34:55+02:00 https://peda.net/id/6c918d08905 2021-09-15T10:54:57+03:00 Erilaisia selityksiä voimakkaaseen kahtiajakautuneisuuteen<br/> Suomessa 1920-30-luvuilla<br/> <br/> ... vain joitakin pointteja...<br/> <br/> 1918 sisällissodan haavat auki.<br/> <br/> Useimmat suomalaiset luonteeltaan vanhoillisia, uskonnollisia,<br/> autoritaarisia.<br/> <br/> Demokratian periaatteet erittäin heikot Suomessa,<br/> eriarvoisuuden ja tottelemisen perinne monien satojen<br/> vuosien mittainen.<br/> <br/> Kansalaisena demokratiassa oleminen oli monille melko vieras,<br/> joka koettiin pikemminkin isänmaallisena tottelevaisuutena ja<br/> uhrautumisena eikä oikeuksien vaatimisena.<br/> <br/> Vahva luterilaisuus. Se korosti tottelevaisuutta, joten punaisten<br/> ja vasemmistolaisten vallankumouksellisuutta pidettiin pahimpana<br/> syntinä Jumalaa vastaan.<br/> <br/> Sääty-yhteiskunnan henkinen arvomaailma ja sosiaalinen<br/> eriarvoinen todellisuus vaikutti edelleen, vaikka säädyt<br/> virallisesti oli lakkautettu 1907 eduskuntauudistuksessa.<br/> <br/> Pieni vihainen, katkeroitunut teollisuuden työväenluokka<br/> oli radikalisoitunut.<br/> <br/> Heidän taistelunhaluisella sosialismilla / kommunismilla oli<br/> ajoittain laaja kannatus.<br/> <br/> Kommunistinen Neuvostoliitto tuki kommunistien toimintaa<br/> ja yritti siten salaa lisätä kommunistien valtaa Suomessa,<br/> mutta epäonnistui.<br/> <br/> Teollisuustyöväestö oli taustaltaan 1800-luvulta ns. &quot;rahvasta&quot;<br/> (70% väestöstä, joka ei kuulunut säätyihin).<br/> <br/> Karkeasti sanoen todellinen valta oli edelleen samalla 20-30%<br/> väestöstä, jotka olivat sääty-yhteiskunnan aikaisia säätyjä,<br/> joskin talonpoikien valta oli huomattavasti kasvanut 1917-1918<br/> jälkeen. Monta sataa vuotta vallinnut säätyjako ei vielä ollut<br/> kadonnut valtarakenteista, vaikka demokratisoituminen oli<br/> alkanutkin hitaasti.<br/> <br/> Sivistyksellinen takapajuisuus, 1920-luvullakaan ei koko kansa<br/> päässyt kouluun, vaikka kansakouluja alettiin tehdä joka<br/> paikkakunnalle... vasta 1929 yleinen oppivelvollisuus tuli.<br/> <br/> Neuvostoliittoa ja kommunismia oikeasti pelättiin, vaikka<br/> pelot ja uhkakuvat olivat liioiteltuja.<br/> <br/> Taustalla vihassa / pelossa vanha &quot;ryssäviha&quot; sortokausien<br/> ajoilta 1800-luvun lopusta.<br/> <br/> Toisaalta kun Suomi joutui talousvaikeuksiin itsenäistyttyään ja<br/> Stalinin Neuvostoliitto ainakin muodollisesti kasvatti<br/> teollisuustuotantoa 1930-luvulla, niin tämä pelotti suomalaisia.<br/> <br/> Äärioikeistolaisuus oli myös jonkinlainen poliittinen &quot;muotivillitys&quot;,<br/> vrt. Italia, Saksa, Espanja, Itä-Euroopan diktatuurit.<br/> <br/> Ylipäänsä luottamus demokratiaan oli heikentynyt 1. maailmansodan<br/> seurauksena, kannatettiin kovaa kuria.<br/> <br/> 1. maailmansodan jälkeen yleisesti maailmalla no 1 uhkana pidettiin<br/> Neuvostoliittoa ja kommunismin leviämistä, eikä äärioikeistolaisuutta<br/> eikä demokratian vastaisuutta.<br/> <br/> Tämä oli ns. antikommunismia.<br/> <br/> Psykohistorioitsijat: Suomessa ehkä äärioikeistolaisen vihaisuuden ja<br/> väkivaltaisuuden taustalla monien sukupolvien ja vuosisatojen aikana<br/> patoutuneet traumat, vääryydet, ahdistus, väkivalta, joka nyt kohdistui<br/> vasemmistolaisiin.<br/> <br/> Äärimmäisin mielipide oli, että haluttiin tappaa kaikki vasemmistolaiset,<br/> punaiset, venäläiset, työläiset.<br/> <br/> Suomi eristäytyi kansainvälisistä kontakteista itsenäistyttyään 1917.<br/> Eristäytyminen näkyi talouden taantumisena ja kulttuurivaikutteiden<br/> vähenemisenä. (Toisin oli tilanne 1800-luvun lopulla Venäjän vallan<br/> viimeisinä vuosikymmeninä, sortokausista huolimatta.)<br/> <br/> <br/> 2016-10-12T11:46:53+03:00