https://peda.net/id/FrQjH 2013-08-08T10:35:09+03:00 https://peda.net/:static/539/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/TQHRt 2013-06-25T13:33:29+03:00 <div><strong>Asiasisällöt:</strong></div> <div> <ul> <li><span>Havupuun rakenne: neulaset ja käpy</span></li> <li><span>Männyn ympäristövaatimukset</span></li> <li><span>Kuusen ympäristövaatimukset</span></li> </ul> </div> <div> </div> 2013-08-08T10:35:09+03:00 https://peda.net/id/3RL4t 2013-06-25T13:33:39+03:00 <div><strong><span class="right"><a href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kasvit/paljassiemeniset/mantykasvit/mps/mps#top" title="mänty_oharma_turku_IMG_3967.jpg"><img src="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kasvit/paljassiemeniset/mantykasvit/mps/mps:file/photo/a85dea405e6db602dcb3e675ca2921797dbe6fa5/m%C3%A4nty_oharma_turku_IMG_3967.jpg" alt="mänty_oharma_turku_IMG_3967.jpg" title="Mänty (Pinus sylvestris)" class="inline" loading="lazy"/></a></span>Mänty</strong> ja <strong>kuusi</strong> ovat Suomen yleisimpiä puita. Niitä kasvaa lähes koko Suomessa.</div> <div> </div> <div>Havupuiden neulaset ovat pieniä ja ohuita lehtiä. Neulasten pinta on vahamainen. Tämä vahapinta estää veden karkaamisen lehdestä ilmaan. Neulaset kestävät pakkasta. Niinpä kuusen ja männyn ei tarvitse pudottaa neulasiaan talveksi. Kun kevätaurinko alkaa lämmittää metsiä, havupuut voivat alkaa heti yhteyttämään.</div> <div> </div> <div>Mänty ja kuusi lisääntyvät käpyyn muodostuvien siementen avulla. Kun siemenet ovat valmiita, kävyn suomut aukeavat ja siemenet irtoavat. Ne voivat lentää tuulen mukana pitkiäkin matkoja. Orava ja käpylinnut syövät mielellään kuusen ja männyn siemeniä. Se, kasvaako yhdestä tietystä siemenestä uusi puu, on epävarmaa. Tästä syystä hakkuuaukealla istutetaan männyn tai kuusen taimia, ei kylvetä siemeniä.</div> <div><b> </b></div> <div><em> </em></div> 2013-08-08T10:35:09+03:00 https://peda.net/id/QMjF 2012-08-08T18:36:38+03:00 <div>Mänty ei tarvitse paljoa vettä. Tästä syystä mäntyä tavataan hiekkaisillakin paikoilla, joissa satanut vesi valuu nopeasti maan uumeniin. Mänty pystyy kasvamaan jopa kalliollakin, sillä vahvat juuret pystyvät kiinnittämään puun riittävästi kallion pintaan.</div> <div> </div> <div>Mänty tarvitsee paljon valoa. Jos oksat eivät saa valoa riittävästi, ne kuolevat. Tästä syystä männyn alaoksat kuolevatkin pois ja isossa männyssä on neulasia vain korkealla olevissa oksissa.</div> <div> </div> <div>Männystä valmistetaan muun muassa huonekaluja ja rakennuksia.</div> <div> </div> <div><a href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kasvit/paljassiemeniset/mantykasvit/mps/mpsha#top" title="manty_oharma__MG_2737.jpg"><img src="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kasvit/paljassiemeniset/mantykasvit/mps/mpsha:file/photo/bfcf536c614898ab86b7f093e759f96848432771/manty_oharma__MG_2737.jpg" alt="manty_oharma__MG_2737.jpg" title="Mänty (Pinus sylvestris) - hedekukinto alkuvaiheessa" class="inline" loading="lazy"/></a></div> <div><em>Männyn kukinto.</em></div> <div> </div> <div><a href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/elinymparistot/metsat/havumetsa/m%C3%A4ntymets%C3%A4/hmosay#top" title="mantymetsa_sveistola.JPG"><img src="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/elinymparistot/metsat/havumetsa/m%C3%A4ntymets%C3%A4/hmosay:file/photo/0ff788152a655583008dd29f64e8139d7e9c2d98/mantymetsa_sveistola.JPG" alt="mantymetsa_sveistola.JPG" title="Hoidettu mäntymetsä on suhteellisen avointa ympäristöä." class="inline" loading="lazy"/></a></div> <div><em>Mäntymetsä. Huomaa alaoksien puute: ne ovat kuolleet valonpuutteessa.</em></div> 2013-08-08T10:35:09+03:00 https://peda.net/id/mmRF 2013-06-25T13:34:35+03:00 <div>Kuusi on varjokasvi. Tämä tarkoittaa sitä, että kuusi viihtyy muiden puiden varjossa, eikä se tarvitsee välttämättä paljoa auringonvaloa kasvaakseen. Kuusen alaoksat eivät kuole puun kasvaessa niin kuin männyllä.</div> <div> </div> <div>Kuusi tarvitsee mäntyä enemmän vettä. Tästä syystä kuusi on yleisimmillään sellaisilla alueilla, joissa maaperä pidättää vettä melko hyvin. Kuusi on tärkeä paperin raaka-aine. Sitä käytetään myös rakennuspuuna.</div> <div> </div> <div><a href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kasvit/paljassiemeniset/mantykasvit/kuusi-picea-abies/kpauk#top" title="kuusi_oharma_kaarina_DSC07111.jpg"><img src="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kasvit/paljassiemeniset/mantykasvit/kuusi-picea-abies/kpauk:file/photo/6e1014b40de8ea93661455db9f332d9f7be21811/kuusi_oharma_kaarina_DSC07111.jpg" alt="kuusi_oharma_kaarina_DSC07111.jpg" title="Kuusi (Picea abies) -uusi käpy" class="inline" loading="lazy"/></a></div> <div><em>Kuusen uusi käpy. Kuusen siemenet kypsyvät käpysuomujen alla suojassa.<br/> </em></div> <div> </div> <div><b> </b></div> <div><a href="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/elinymparistot/metsat/havumetsa/kuusimets%C3%A4/ksk3#top" title="metsa_kliimaksivaihe_oharma__MG_1575_1.jpg"><img src="https://peda.net/p/kp.kaskismaa/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/elinymparistot/metsat/havumetsa/kuusimets%C3%A4/ksk3:file/photo/be0cc6f45d936332db5bea568106adab28ee63a6/metsa_kliimaksivaihe_oharma__MG_1575_1.jpg" alt="metsa_kliimaksivaihe_oharma__MG_1575_1.jpg" title="Kuusimetsän sukkessio (kliimaksivaihe)" class="inline" loading="lazy"/></a><b><br/> </b></div> <div><em>Kuusimetsää. Huomaa aluskasvillisuuden määrä verrattuna mäntymetsään. Kuva on suojelualueelta, jossa kaatuneita puita ei kerätä.</em> <b><br/> </b></div> 2013-08-08T10:35:09+03:00