https://peda.net/id/Fr4TQR 2013-08-19T16:08:22+03:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/2TT2QR 2012-12-30T12:35:31+02:00 <div>Oppilas tietää, että lämpöä voidaan tuottaa erilaisten luonnonvarojen avulla.</div> 2013-08-19T16:08:22+03:00 https://peda.net/id/4tjhRR 2013-04-28T16:23:38+03:00 <p>Auringossa on käynnissä <a href="https://peda.net/id/2hr2T" title="YDINREAKTIO: Auringon ydinreaktio on yhdistymisreaktio. Kevyet atomit yhdistyvät raskaammiski. Ydinvoimalan ydinreaktio on sitä vastoin hajoamisreaktio. Raskaat atomit hajoavat kevyemmiksi. Kummastakin ydinreaktiosta aiheutuu runsaasti lämpöä."><b>ydinreaktio</b></a>, joka lähettää valtavan määrän lämpöenergiaa avaruuteen. Aurinko säteilee lämpöä myös Maahan. Aurinkolämpöä voidaan varastoida ja siirtää asuntoon aurinkokeräimen avulla. Aurinkokeräin on oikeastaan vain musta putki, jonka sisällä kiertävää nestettä Auringon säteily lämmittää. Pihanurmelle auringonpaisteeseen unohdettu puutarhaletku on yksinkertainen aurinkokeräin. Aurinkokeräimessä nesteen lämpötila voi nousta jopa 70 asteeseen.</p> <p>Myös maahan, veteen tai ilmaan varastoitunutta Auringon lämpöä voidaan siirtää asuntoon. Se onnistuu lämpöpumpun avulla. Lämpöpumpussakin lämpöä kerätään putkessa kiertävän nesteen avulla. Auringon lämpö on luonnonvara.</p> 2013-08-19T16:08:22+03:00 https://peda.net/id/dFNhRR 2013-08-19T16:08:22+03:00 <dl><dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/Veikko%20Tapio%20Ter%C3%A4v%C3%A4inen/efyke5-6/1/6/alh/aatavlvh#top" title="aurinkouuni-ST.jpg"><img src="https://peda.net/p/Veikko%20Tapio%20Ter%C3%A4v%C3%A4inen/efyke5-6/1/6/alh/aatavlvh:file/thumbnail/3951cf723a26f4a9be7545b2d326ad063676d31f/aurinkouuni-ST.jpg" alt="" title="Alumiinifolion avulla tehdyssä aurinkouunissa voi lämmittää vaikkapa hernekeittoa." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Alumiinifolion avulla tehdyssä aurinkouunissa voi lämmittää vaikkapa hernekeittoa.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/Veikko%20Tapio%20Ter%C3%A4v%C3%A4inen/efyke5-6/1/6/alh/alemmlpiialsia#top" title="ilmalampopumppu-ST.jpg"><img src="https://peda.net/p/Veikko%20Tapio%20Ter%C3%A4v%C3%A4inen/efyke5-6/1/6/alh/alemmlpiialsia:file/thumbnail/311408afc389232c4bfd1dc0e773c8abfd964fcf/ilmalampopumppu-ST.jpg" alt="" title="Aurinko lämmittää ensin maan. Maa lämmittää puolestaan ilmaa. Ilmalämpöpumpun avulla lämpöä siirretään ilmasta asuntoon." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Aurinko lämmittää ensin maan. Maa lämmittää puolestaan ilmaa. Ilmalämpöpumpun avulla lämpöä siirretään ilmasta asuntoon.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/Veikko%20Tapio%20Ter%C3%A4v%C3%A4inen/efyke5-6/1/6/alh/msmtvvasla#top" title="maalampopumppu-ST.png"><img src="https://peda.net/p/Veikko%20Tapio%20Ter%C3%A4v%C3%A4inen/efyke5-6/1/6/alh/msmtvvasla:file/thumbnail/3146b3645949c5ea966867b2737550f36b2f06d1/maalampopumppu-ST.png" alt="" title="Maalämpöpumpulla siirretään maahan tai veteen varastoitunutta Auringon säteilemää lämpöä asuntoon." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Maalämpöpumpulla siirretään maahan tai veteen varastoitunutta Auringon säteilemää lämpöä asuntoon.</dd> </dl> 2013-08-19T16:08:22+03:00 https://peda.net/id/43NmRR 2013-04-30T19:43:32+03:00 <p><span class="right"><a href="https://peda.net/p/Veikko%20Tapio%20Ter%C3%A4v%C3%A4inen/efyke5-6/1/kg1/6/fotosynteesi2#top" title="fotosynteesi.png"><img src="https://peda.net/p/Veikko%20Tapio%20Ter%C3%A4v%C3%A4inen/efyke5-6/1/kg1/6/fotosynteesi2:file/photo/447682f25d82879ddf71a5e507d1a31bf7e74620/fotosynteesi.png" alt="" title="Fotosynteesi" class="inline" loading="lazy"/></a></span>Aurinko tuottaa ympärilleen paljon kaikkea muutakin säteilyä kuin pelkkää lämpöä. Meidän kannaltamme näistä muista säteilyistä tärkeintä on valo. Valo on tärkeää myös kasveille, kuten vaikkapa tutulle pihapuulle koivulle. Koivu nimittäin osaa kasvaessaan varastoida valoenergiaa itseensä eli puuhun.</p> <p>Kun ihminen sitten polttaa koivutukista pienittyjä <a href="https://peda.net/id/rhMj2T" title="PILKE: Kun puun runko katkotaan metrin pätkiksi ja halkaistaan, syntyy halkoja. Kun halot katkaistaan kolmeen tai neljään osaan ja vielä pienitään, syntyy pilkkeitä eli klapeja, joita poltetaan saunakiukaan tai takan pesässä."><b>pilkkeitä</b></a> takassaan, hän muuntaa puun varastoimaa valoenergiaa lämmöksi. Takassa palavan nuotion lämpö on sekin siis kotoisin Auringosta. Sekä Auringon valo että sen avulla kasvavat kasvit ovat luonnonvaroja.<br/> <br/> <em>Valon avulla kasvi yhdistää vettä (H₂O) ja hiilidioksidia (CO₂). Syntyy sokeria, jossa valoenergiaa on varastoituna. Ylimääräinen happi (O₂) poistuu ilmaan. Tätä tapahtumaa kutsutaan yhteyttämiseksi.</em></p> 2013-08-19T16:08:22+03:00 https://peda.net/id/mjmnRR 2013-08-19T16:08:22+03:00 <dl><dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/Veikko%20Tapio%20Ter%C3%A4v%C3%A4inen/efyke5-6/1/6/avh/klnjppek#top" title="kota-ST.jpg"><img src="https://peda.net/p/Veikko%20Tapio%20Ter%C3%A4v%C3%A4inen/efyke5-6/1/6/avh/klnjppek:file/thumbnail/c618806ccd2d628f45cc1472f0541bbc604c2737/kota-ST.jpg" alt="" title="Kota lämpenee nuotiolla, jossa poltetaan pilkkeitä eli klapeja." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Kota lämpenee nuotiolla, jossa poltetaan pilkkeitä eli klapeja.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/Veikko%20Tapio%20Ter%C3%A4v%C3%A4inen/efyke5-6/1/6/avh/hlknst#top" title="avotakka-ST.jpg"><img src="https://peda.net/p/Veikko%20Tapio%20Ter%C3%A4v%C3%A4inen/efyke5-6/1/6/avh/hlknst:file/thumbnail/52b653bf70706e7478ddf1c3f90d462e69655640/avotakka-ST.jpg" alt="" title="Huone lämpenee, kun nuotio sytytetään takkaan." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Huone lämpenee, kun nuotio sytytetään takkaan.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/Veikko%20Tapio%20Ter%C3%A4v%C3%A4inen/efyke5-6/1/6/avh/knsvtslpmnsj#top" title="varaava_takka-JR.jpg"><img src="https://peda.net/p/Veikko%20Tapio%20Ter%C3%A4v%C3%A4inen/efyke5-6/1/6/avh/knsvtslpmnsj:file/thumbnail/79577725170b1d7efc8689d6c7f3d525f2b707bc/varaava_takka-JR.jpg" alt="" title="Kun nuotio sytytetään varaavaan takkaan, säilyy lämpöä pitkään myös nuotion sammumisen jälkeen." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Kun nuotio sytytetään varaavaan takkaan, säilyy lämpöä pitkään myös nuotion sammumisen jälkeen.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/Veikko%20Tapio%20Ter%C3%A4v%C3%A4inen/efyke5-6/1/6/avh/knslvsalktlvshevmpvk#top" title="keskuslammitus_hiili-ST.jpg"><img src="https://peda.net/p/Veikko%20Tapio%20Ter%C3%A4v%C3%A4inen/efyke5-6/1/6/avh/knslvsalktlvshevmpvk:file/thumbnail/b6e4471c5ef3d6bc8a327ab88bf710f76b53bddf/keskuslammitus_hiili-ST.jpg" alt="" title="Kun nuotio sijoitetaan lämpökeskukseen, voidaan sen avulla lämmittää koko taloa. Lämpöä voidaan siirtää huoneisiin esimerkiksi veden mukana. Polttoaineena voidaan käyttää puuta: halkoja, pellettejä tai haketta. Kuvassa on pellettipoltin." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Kun nuotio sijoitetaan lämpökeskukseen, voidaan sen avulla lämmittää koko taloa. Lämpöä voidaan siirtää huoneisiin esimerkiksi veden mukana. Polttoaineena voidaan käyttää puuta: halkoja, pellettejä tai haketta. Kuvassa on pellettipoltin.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/Veikko%20Tapio%20Ter%C3%A4v%C3%A4inen/efyke5-6/1/6/avh/kvpkml#top" title="oljylammitys-ST.jpg"><img src="https://peda.net/p/Veikko%20Tapio%20Ter%C3%A4v%C3%A4inen/efyke5-6/1/6/avh/kvpkml:file/thumbnail/f5b7d3c23a355e56b24813678c5449b20e5d2d3d/oljylammitys-ST.jpg" alt="" title="Keskuslämmityksessä voidaan polttoaineena käyttää myös lämmitysöljyä." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Keskuslämmityksessä voidaan polttoaineena käyttää myös lämmitysöljyä.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/Veikko%20Tapio%20Ter%C3%A4v%C3%A4inen/efyke5-6/1/6/avh/knstupkkvlspmktthjkp#top" title="kaukolampotehdas-WM.jpg"><img src="https://peda.net/p/Veikko%20Tapio%20Ter%C3%A4v%C3%A4inen/efyke5-6/1/6/avh/knstupkkvlspmktthjkp:file/thumbnail/53213c67aa7397b0ab839d3b218ffaec7efe4cab/kaukolampotehdas-WM.jpg" alt="" title="Kun nuotio sijoitetaan talojen ulkopuolelle, puhutaan kaukolämmöstä. Lämpövoimalassa voidaan lämmitysöljyn sijaan polttaa maakaasua, kivihiiltä, turvetta tai haketta. Joissakin kaukolämpökeskuksissa poltetaan jätettä. Lämpö siirretään taloihin vesi- tai höyryputkia pitkin. Suomessa voimalat ovat yleensä yhteistuotantolaitoksia eli niissä tuotetaan lämmön lisäksi sähköä." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Kun nuotio sijoitetaan talojen ulkopuolelle, puhutaan kaukolämmöstä. Lämpövoimalassa voidaan lämmitysöljyn sijaan polttaa maakaasua, kivihiiltä, turvetta tai haketta. Joissakin kaukolämpökeskuksissa poltetaan jätettä. Lämpö siirretään taloihin vesi- tai höyryputkia pitkin. Suomessa voimalat ovat yleensä yhteistuotantolaitoksia eli niissä tuotetaan lämmön lisäksi sähköä.</dd> </dl> 2013-08-19T16:08:22+03:00 https://peda.net/id/hTTFRR 2013-04-27T20:30:45+03:00 <p>Myös kemiallisten reaktioiden avulla voidaan tuottaa lämpöä. Sellaisia reaktioita ovat esimerkiksi palamisreaktiot. Palamisessa happi yhtyy johonkin muuhun aineeseen. Kun puu palaa, happi yhtyy puussa olevaan hiileen. Se on kemiallinen reaktio, jossa vapautuu lämpöä. Hapen ja hiilen yhdistettä kutsutaan hiilidioksidiksi.</p> <div> <p>Palamisreaktiot voidaan luokitella kolmeen ryhmään.</p> <ul> <li> <p><b>Hitaassa</b> <b>palamisessa</b> happi yhtyy toiseen aineeseen hitaasti. Sellaista on esimerkiksi raudan ruostuminen.</p> </li> <li> <p><b>Tavallisessa</b> <b>palamisessa</b> näkyy tavallisesti liekki ja savua. Sellaista on esimerkiksi puun palaminen.</p> </li> <li> <p><b>Pikapalamisessa</b> hapen yhtyminen toiseen aineeseen tapahtuu yhdessä hujauksessa. Tällaista on esimerkiksi ilotulitteen räjähtäminen.</p> </li> </ul> </div> <p><a href="https://peda.net/p/Veikko%20Tapio%20Ter%C3%A4v%C3%A4inen/efyke5-6/1/kg1/6/ptl#top" title="grilli-ST.jpg"><img src="https://peda.net/p/Veikko%20Tapio%20Ter%C3%A4v%C3%A4inen/efyke5-6/1/kg1/6/ptl:file/photo/c211c94a7978b987e0260b43eba462af05e563a1/grilli-ST.jpg" alt="" title="Palaminen tuottaa lämpöä" class="inline" loading="lazy"/></a></p> 2013-08-19T16:08:22+03:00 https://peda.net/id/FMrGRR 2013-08-19T16:08:22+03:00 <dl><dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/Veikko%20Tapio%20Ter%C3%A4v%C3%A4inen/efyke5-6/1/6/palamisreaktio/hvjhoanyrkamrkm#top" title="hiili-vety-happi-EO.png"><img src="https://peda.net/p/Veikko%20Tapio%20Ter%C3%A4v%C3%A4inen/efyke5-6/1/6/palamisreaktio/hvjhoanyrkamrkm:file/thumbnail/3a9177373fcd961d5c280baf11e4533f3792305a/hiili-vety-happi-EO.png" alt="" title="Happi, vety ja hiili ovat alkuaineita. Niiden yksittäisiä rakennesosia kutsutaan atomeiksi. Moniatomista rakenneosaa kutsutaan molekyyliksi." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Happi, vety ja hiili ovat alkuaineita. Niiden yksittäisiä rakennesosia kutsutaan atomeiksi. Moniatomista rakenneosaa kutsutaan molekyyliksi.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/Veikko%20Tapio%20Ter%C3%A4v%C3%A4inen/efyke5-6/1/6/palamisreaktio/krasuajkykhyhshhoyjo#top" title="hiili-happi-hiilidioksidi-EO.png"><img src="https://peda.net/p/Veikko%20Tapio%20Ter%C3%A4v%C3%A4inen/efyke5-6/1/6/palamisreaktio/krasuajkykhyhshhoyjo:file/thumbnail/f31ecf0f30ec0a1f4ec1c631755d9bff351df32e/hiili-happi-hiilidioksidi-EO.png" alt="" title="Kemiallisessa reaktiossa atomeista syntyy uusia aineita, joita kutsutaan yhdisteiksi. Kun happiatomit yhdistyvät hiiliatomiin, syntyy hiilidioksidia. Hiilidioksidi on yhdiste, jossa on kaksi happiatomia. Se on palanutta hiiltä. Joskus yhteen hiiliatomiin voi yhdistyä vain yksi happiatomi. Näin syntyy hiilimonoksidia eli häkää. Se on vaarallista." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Kemiallisessa reaktiossa atomeista syntyy uusia aineita, joita kutsutaan yhdisteiksi. Kun happiatomit yhdistyvät hiiliatomiin, syntyy hiilidioksidia. Hiilidioksidi on yhdiste, jossa on kaksi happiatomia. Se on palanutta hiiltä. Joskus yhteen hiiliatomiin voi yhdistyä vain yksi happiatomi. Näin syntyy hiilimonoksidia eli häkää. Se on vaarallista.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/Veikko%20Tapio%20Ter%C3%A4v%C3%A4inen/efyke5-6/1/6/palamisreaktio/khykvsvvopv#top" title="happi-vety-vesi-EO.png"><img src="https://peda.net/p/Veikko%20Tapio%20Ter%C3%A4v%C3%A4inen/efyke5-6/1/6/palamisreaktio/khykvsvvopv:file/thumbnail/31da7fd1cea3bbdf73c38f79ab21631676dcb277/happi-vety-vesi-EO.png" alt="" title="Kun happiatomi yhdistyy kahteen vetyatomiin, syntyy vettä. Vesi on palanutta vetyä." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Kun happiatomi yhdistyy kahteen vetyatomiin, syntyy vettä. Vesi on palanutta vetyä.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/Veikko%20Tapio%20Ter%C3%A4v%C3%A4inen/efyke5-6/1/6/palamisreaktio/palamispussi#top" title="palamispussi.jpg"><img src="https://peda.net/p/Veikko%20Tapio%20Ter%C3%A4v%C3%A4inen/efyke5-6/1/6/palamisreaktio/palamispussi:file/thumbnail/ad9db0d88ff567c4c83832b9a627dadcad3cf33e/palamispussi.jpg" alt="" title="Kädenlämmitin on tyyny, jonka sisällä on rautajauhetta. Suojuksen avaaminen käynnistää hitaan palamisreaktion, joka voi nostaa tyynyn lämpötilan jopa 70 celsiusasteeseen." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Kädenlämmitin on tyyny, jonka sisällä on rautajauhetta. Suojuksen avaaminen käynnistää hitaan palamisreaktion, joka voi nostaa tyynyn lämpötilan jopa 70 celsiusasteeseen.</dd> </dl> 2013-08-19T16:08:22+03:00