https://peda.net/id/FLjMQn 2013-09-12T09:42:51+03:00 https://peda.net/:static/532/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/bc11fdd803d 2025-03-21T11:12:09+02:00 Päivitetty pe 21.3.2025<br/> <br/> <br/> ... Globalisaation määritelmä, merkitys, hyvät ja huonot puolet<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> ... Kansainvälinen vapaakauppa, koko maailma kytkeytynyt toisiinsa,<br/> keskinäinen riippuvuus<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> ... Varsinkin kylmän sodan jälkeen globalisaatio laajentunut<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> ... 2010-luvulta lähtien siirrytty kohti protektionismia<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> ... Suomi ulkomaankaupasta suuresti riippuvainen<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> ... Globalisaatio johtanut tuotannon siirtymiseen halpatyövoiman<br/> maihin (Kiina-ilmiö, Kaukoidän taloustiikerit, Japani ym<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> ... Mcdonaldisaatio, ketjuuntuminen, alustatalous<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> ... paikallisuuden merkityksen korostominen globaalin rinnalla<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> ... tuotevalikoiman valtava monipuolistuminen 1985-2025 Suomessa<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> ... Ulkomaankaupan taseet<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> ... vaihtotase, maksutase, kauppatase,<br/> tuotannontekijäin tase, palvelutase,<br/> pääomatase<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> .... Kauppatase: tavaroiden viennin ja <br/> tuonnin arvo.<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> ... Palvelutase: Palvelujen viennin ja<br/> tuonnin arvo.<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> ... Pääomakorvausten tase (tuotannontekijä-<br/> korvausten ja tulonsiirtojen tase): Ulkomailta<br/> saadut palkat, korot, osingot ja suomalaisten<br/> ulkomaille maksamat palkat, korot ja osingot<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> Vaihtotase = kauppatase + palvelutase +<br/> pääomakorvausten tase<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> Vaihtotase + ulkomaiset velat ja niiden<br/> hoidosta koituneet maksut = maksutase<br/> (ulkomaankaupan kokonaistase)<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> ... Vaihtotaseen alijäämä pitkään ollut ongelma Suomella<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> ... Suomi vie varsinkin EU-maihin ja USA:han<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> ... aiemmin Venäjälle, mutta Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan<br/> lopetti<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> ... EU:n merkitys (muista mitä oli 8-luokalla)<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> ... Suomen vienti heikentynyt Ukrainan sodan johdosta mutta<br/> muutenkin 2010-luvulta lähtien:<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> ... Kolme suurinta yksittäistä vientituotetta:<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> puuta, paperia, pahvia viedään eniten (tilasto 2024)<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> ... korkean teknologian tuotteet perinteisesti olleet Suomen<br/> vientivaltteja<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> ... esim. laivat, sairaanhoidon ym. tekniikan erikois-<br/> laitteet, mittaimet)<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> ... elintarvikkeita meni Venäjälle ennen sotaa<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> ... Suomen liittyminen EU:hun 1995 kansainvälistänyt Suomea<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> ...<br/> <br/> <br/> Suomen vienti 2024 tuoteluokittain. Osuus viennistä ja arvon muutos <br/> edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon (%)<br/> <br/> Kemian teollisuuden tuotteet... 19,9 % (-8 %)<br/> Kone- ja kulkuneuvoteollisuuden tuotteet... 18,3 % (-16 %)<br/> Metsäteollisuuden tuotteet... 18,2 % (-14 %)<br/> Metallit ja metallituotteet... 16,8 % (-8 %)<br/> Muut tuotteet... 14,2 % (+17 %)<br/> Metallit ja metallituotteet... 16,8 % (-8 %)<br/> <br/> Viennin arvo v. 2024 oli 5,8 mrd. euroa (-8 %) 28.3.2024 6/2<br/> (Lähde: Tulli 2025)<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> TUONTI KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUKAAN (BEC) 2024 (1­1)<br/> Osuus tuonnista ja arvon muutos edellisen vuoden vastaavaan <br/> ajanjaksoon (%)<br/> <br/> Teollisuuden tuotantotarvikkeet... 29,7 % (-19 %)<br/> Investointitavarat (ei kuljetusvälineet) niiden osat / tarvikkeet... 23,1 % (-6 %)<br/> Poltto- ja voiteluaineet... 16,5 % (-19 %)<br/> Kuljetusvälineet ja niiden osat ja tarvikkeet... 12,1 % (-3 %)<br/> Kulutustavarat... 10,3 % (-8 %)<br/> Elintarvikkeet ja juomat... 7,5 % (+7 %)<br/> Muut tavarat... 0,8 % (+94 %)<br/> Tuonnin arvo v. 2024 oli 5,9 mrd. euroa (-11 %) 28.3.2024<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> VIENTI MAARYHMITTÄIN 2024<br/> Osuus viennistä ja arvon muutos edellisen vuoden vastaavaan <br/> ajanjaksoon (%)<br/> <br/> Euroalue... 36,9 % (-11 %)<br/> Muut EU-maat... 20,5 % (+1 %)<br/> Aasia... 12,9 % (-25 %)<br/> Muu Eurooppa... 12,5 % (+6 %)<br/> Pohjois-Amerikka... 10,9 % (+2 %)<br/> Muut maat... 6,4 % (-19 %)<br/> Viennin arvo v. 2024 oli 5,8 mrd. euroa (-8 %) 28.3.2024<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> ... Vienti väheni koronapandemian aikana ja sen jälkeen nousi, <br/> mutta sitten Ukrainan sota taas laski vientiä.<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> ... Samoin tuonti mutta ei yhtä jyrkät muutokset kuin viennissä.<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> Suurimmat maat, joihin viedään Suomesta:<br/> 1... Ruotsi<br/> 2... Saksa<br/> 3... USA<br/> 4... Alankomaat<br/> 5... Kiina<br/> 6... Iso-Britannia<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> Suurimmat maat, joista tuodaan Suomeen<br/> 1... Saksa<br/> 2... Ruotsi<br/> 3... Norja<br/> 4... Kiina<br/> 5... USA<br/> 6... Alankomaat<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> 2020-luvun kriisit (mm. koronapandemia ja Venäjän <br/> hyökkäyssota Ukrainaan) sekoittaneet tilastoja ja ollaan <br/> epänormaalissa tilanteessa<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> Silti Suomen viennin ongelmat kertovat Suomen yhteiskunnan<br/> rakenteellisista ongelmista, mitkä estävät Suomea rikastumasta.<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> ... kallista, köyhää, konservatiivista 2025-03-18T10:41:07+02:00 https://peda.net/id/309ad72c0ae 2017-03-17T10:49:35+02:00 <br/> Lähteitä mm. EK, Findikaattori, Tilastokeskus, Suomen Pankki<br/> <br/> - Suomi on pieni avoin talous<br/> <br/> - 2010-luvulla ei ole näköpiirissä, että vienti alkaisi vetämään, vaan vienti kasvaa vain hitaasti<br/> <br/> - metsäteollisuus on edelleen tärkeä Suomen viennin tukijalka, kone- ja metalliteollisuuden rinnalla, vaikka korkean teknologian ja palvelujen vienti on tullut tärkeäksi viime vuosikymmeninä<br/> <br/> - Ulkomaankauppa muodostaa merkittävän osan Suomen bruttokansantuotteesta<br/> <br/> - ulkomaankaupan kautta näkee Suomen taloustilanne<br/> <br/> - yritysten kansainvälistyminen on lisännyt ulkomaankaupan määrää<br/> <br/> - Suomi on aina ollut hyvin riippuvainen ulkomaankaupasta, sekä tuonnista että viennistä.<br/> <br/> - globalisaatio on johtanut siihen, että Suomi itse voi entistä vähemmän vaikuttaa vientinsä määrään<br/> <br/> - toisin sanoen, markkinavoimat / suhdannevaihtelut määrää<br/> <br/> - oman maan elinkeinopolitiikka voi lisätä vientiä<br/> <br/> - elinkeinopolitiikka pitää sisällään karkeasti yleistäen yritysten tukemista ja yrittäjyyden lisäämistä, eritoten vientiyritysten tukemista)<br/> <br/> - palvelujen vienti on tärkeää<br/> <br/> - esim liike-elämän asiantuntijapalvelut<br/> <br/> - tekninen asiantuntemus<br/> <br/> - rahoituspalvelut<br/> <br/> - tutkimus- ja kehittämispalvelut<br/> <br/> - koulutuspalvelut<br/> <br/> - asennus ja korjauspalvelut<br/> <br/> - silti palvelutase vuonna 2015 ollut alijäämäinen<br/> <br/> - 2015 palveluja vietiin 23 miljaardia euroa eli 29 % kaikista vientituloista<br/> <br/> - 2015 palveluja tuotiin noin 24 miljaardia euroa eli 31 % tuontimenoista<br/> <br/> - vuonna 2015 Saksa oli Suomen tärkein tuonti- ja vientimaa<br/> <br/> - energian hinta laskenut --&gt; Venäjältä tuonti (öljy) väheni<br/> <br/> - metsäteollisuuden tuotteiden vienti lisääntyi hiukan vuonna 2015, mutta laajasti katsottuna metsäteollisuuden tuotteiden osuus viennissä on selvästi laskenut siitä, mitä se oli huippuvuosinaan 1960-luvulla<br/> <br/> - koko tavaraviennin arvo vuonna 2015 oli 59 miljaardia euroa ja 4 % pienempi kuin edeltävänä vuonna 2014<br/> <br/> - metsäteollisuuden tuotteiden viennin kasvua selittää osittain se, että sähkö- ja elektroniikkatuotteiden vienti on vähentynyt nousukauden huippuvuosista<br/> <br/> - nousukausi oli siis 1990-luvun puolivälistä 2005-2007 paikkeille<br/> <br/> - vienti ei ole vieläkään palautunut 2008-2009-vuosien romahduksesta<br/> <br/> - vaihtotase vuonna 2015 oli nippa nappa niukin naukin ylijäämäinen<br/> <br/> - mutta tämä johtuu tuonnin vähenemisestä nopeammin kuin viennin väheneminen<br/> <br/> - Suomen kokonaisvienti 4-kertaistui 1990-luvun alun laman tasosta vuoden 2008 mennessä, kunnes sitten vienti romahti peräti 20 %<br/> <br/> - v. 2016-17 vienti on samalla tasolla kuin 2006-2007<br/> <br/> <br/> Syventävää tietoa mm. Suomen Pankin kirjoitus:<br/> &quot;Suomen ulkomaankaupan lyhyt historia&quot;<br/> <a href="http://www.eurojatalous.fi/fi/2015/5/suomen-ulkomaankaupan-lyhyt-historia/" rel="nofollow ugc noopener">http://www.eurojatalous.fi/fi/2015/5/suomen-ulkomaankaupan-lyhyt-historia/</a> 2017-03-17T10:39:09+02:00