https://peda.net/id/FLQMmN 2013-08-20T04:20:00+03:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/tMjNmN 2013-08-15T12:14:08+03:00 <h3>Luku 1</h3> <p>-       Makromolekyylien tehtävä solun kannalta</p> <p>-       Solujen tehtävä ja perusrakenne</p> <p>-       Solujen muodostamat kudokset</p> <p>-       Solujen lisääntymisen periaatteet</p> <p>HUOM! Solujen muodostamat solukot ja kudokset on käsitelty luvussa 3 tarkemmin.</p> <p> </p> <h3>Luku 2</h3> <p>-       Solujen yhteiset piirteet</p> <p>-       Soluelimet ja niiden tehtävät: tuma, mitokondrio, viherhiukkanen</p> <p>-       Mikroskopia solujen tutkimisen välineenä</p> <p>HUOM! Solujen osat voidaan käsitellä esimerkiksi ryhmätyön avulla.</p> <p> </p> <h3>Luku 3</h3> <p>-       Kasvisolut ja –solukot</p> <p>-       Kasvin perusrakenne ja toiminta</p> <p>-       Eläinsolut ja –kudokset</p> <p>-       Esitumaisten solut</p> <p> </p> <h3>Luku 4</h3> <p>-       Solujen alkuaineet ja yhdisteet</p> <p>-       Veden merkitys elämälle</p> <p>-       Elämälle tärkeät yhdistetyypit sekä niiden tehtävät: hiilihydraatit, lipidit, proteiinit ja nukleiinihapot</p> <p>HUOM! Proteiineja ja nukleiinihappoja käsitellään myöhemmissä luvuissa vielä tarkemmin.</p> <p> </p> <h3>Luku 5</h3> <p>-       Solukalvon merkitys ja tehtävä</p> <p>-       Solukalvon rakenne</p> <p>-       Diffuusio ja osmoosi sekä niiden merkitys solulle</p> <p>-       Aineiden kuljetus solukalvolla</p> <p> </p> <h3>Luku 6</h3> <p>-       Kemiallisten reaktioiden nopeus, aktivaatioenergia ja katalyytit</p> <p>-       Entsyymien toiminnan perusperiaatteet</p> <p>-       ATP:n rakenne ja merkitys solulle</p> <p>-       Elektroninsiirtäjien merkitys solulle</p> <p> </p> <h3>Luku 7</h3> <p>-       Solujen energiantuotannon perusperiaatteet: kemiallisen energian vapauttaminen</p> <p>-       Soluhengitys: glykolyysi, sitruunahappokierto ja elektroninsiirtoketju</p> <p>-       Käyminen ja sen merkitys</p> <p> </p> <h3>Luku 8</h3> <p>-       Energian sitominen kemialliseksi energiaksi fotosynteesissä</p> <p>-       Fotosynteesin merkitys ravintoketjuissa</p> <p>-       Fotosynteesin reaktiot ja niiden merkitys</p> <p>-       Fotosynteesiin vaikuttavat tekijät</p> <p> </p> <h3>Luku 9</h3> <p>-       Dna:n rakenne ja merkitys elämälle</p> <p>-       Kromosomien rakenne ja toiminta</p> <p>-       Geenin ja alleelin käsitteet</p> <p>HUOM! Geenin ja alleelin toimintaa käsitellään tarkemmin vasta myöhemmissä luvuissa. On kuitenkin keskeistä, että nämä käsitteet määritellään ennen niiden käyttämistä.</p> <p> </p> <h3>Luku 10</h3> <p>-       Proteiinisynteesin merkitys: geenit ohjaavat solun toimintaa</p> <p>-       Proteiinisynteesin vaiheet: transkriptio ja translaatio</p> <p>-       Rna:n merkitys proteiinisynteesissä</p> <p> </p> <h3>Luku 11</h3> <p>-       Solujen kasvu ja jakautuminen sekä erilaistuminen</p> <p>-       Solusyklin vaiheet</p> <p>-       Mitoosi, sen vaiheet ja merkitys solulle</p> <p> </p> <h3>Luku 12</h3> <p>-       Genotyyppi ja fenotyyppi</p> <p>-       Suvullisen lisääntymisen periaatteet ja merkitys</p> <p>-       Meioosi, sen vaiheet ja merkitys yksilön kannalta</p> <p>-       Sukupuolen määräytyminen</p> <p> </p> <h3>Luku 13</h3> <p>-       Geeni ja alleeli, dominoivuus ja resessiivisyys</p> <p>-       Monohybridiristeytys ja testiristeytys</p> <p>-       Periytymismekanismit: autosomaalinen periytyminen, sukupuolikromosomiin kytkeytynyt periytyminen, välimuotoinen periytyminen, yhteisvallitsevuus</p> <p>-       Yhden geenin aiheuttamat sairaudet</p> <p>-       Sukupuut ominaisuuksien periytymisen tulkinnassa</p> <p>-       Yksinkertaisen risteytystehtävän ratkaiseminen</p> <p>HUOM! Ominaisuuksien mendelistinen periytyminen on jaettu kahteen lukuun, 13 ja 14. Näitä lukuja on kuitenkin syytä käsitellä yhtenä kokonaisuutena. On myös korostettava, että fenotyyppiin vaikuttaa myös ympäristö.</p> <p> </p> <h3>Luku 14</h3> <p>-       Dihybridiristeytykset</p> <p>-       Geneettinen rekombinaatio ja sen merkitys</p> <p>-       Geenien välinen vuorovaikutus ja monitekijäisyys</p> <p>-       Määrälliset ominaisuudet</p> <p>-       Tekijäinvaihdunta ja kytkeytyminen sekä niiden merkitys ja yhteys rekombinaatioon</p> <p>-       Ympäristön ja perimän vaikutus fenotyyppiin</p> <p> </p> <h3>Luku 15</h3> <p>-       Muuntelu suvullisessa ja suvuttomassa lisääntymisessä</p> <p>-       Muuntelun merkitys sekä sen yhteys evoluutioon</p> <p>-       Piste-, kromosomi- ja kromosomistomutaatioiden tyypit</p> <p>HUOM! Suomen kielessä käytetään sanoja muuntelu sekä perinnöllisen muuntelun yhteydessä (genetic variation) ja muovautumismuuntelun yhteydessä (phenotypic plasticity). Nämä muuntelun tyypit tarkoittavat kuitenkin eri asiaa. Tämä seikka on huomioitava opetuksessa.</p> <p> </p> <h3>Luku 16</h3> <p>-       Evoluution vaikutus populaation geenipooliin</p> <p>-       Kelpoisuuden yhteys perinnölliseen muunteluun</p> <p>-       Synteettinen evoluutioteoria ja sen merkitys</p> <p>HUOM! Kuten Symbioosi 1 –kirjassa mainittiin, valinta kohdistuu pääasiassa fenotyyppiin, ei genotyyppiin. Tämä seikka usein unohtuu, kun evoluutiota käsitellään perinnöllisyyden näkökulmasta. Luvun yhteydessä voidaan käydä läpi myös luvun 15 lisätieto-osio ”Lisätietoa valinnan muodoista”.</p> 2013-08-20T04:20:00+03:00 https://peda.net/id/3TQNmN 2013-08-08T11:53:54+03:00 <h3>Tavoitteet </h3> <p><b>Kurssin tavoitteena on, että opiskelija </b></p> <ul> <li>ymmärtää solun merkityksen elämän perusyksikkönä, tunnistaa erilaisia soluja ja niiden rakenteita</li> <li>ymmärtää solurakenteiden kehityksen ja merkityksen sekä evoluutioprosessin kokonaisuuden</li> <li>osaa solun kemiallisen rakenteen ja toiminnan sekä osaa kytkeä ne yksilön toimintaan</li> <li>hallitsee solun energiatalouden prosessit ja niiden merkityksen</li> <li>tuntee geneettisen informaation rakenteen sekä sen siirtymisen solusta soluun ja sukupolvelta toiselle</li> <li>tietää miten geenit ohjaavat solun toimintaa</li> <li>osaa periytymisen lainalaisuuksien perusperiaatteet</li> <li>tietää kuinka soluja tutkitaan ja hallitsee kokeellisen työskentelyn taitoja.</li> </ul> <p> </p> <h3>Keskeiset sisällöt</h3> <p><b>Solu elämän perusyksikkönä</b></p> <ul> <li>miten soluja tutkitaan</li> <li>erilaisia soluja</li> <li>solun rakenne ja toiminta</li> </ul> <p><b>Solun energiatalous</b></p> <ul> <li>energian sitominen</li> <li>energian vapauttaminen</li> </ul> <p><b>Solujen toiminnan ohjaaminen</b></p> <ul> <li>DNA:n rakenne ja toiminta</li> <li>proteiinisynteesi</li> </ul> <p><b>Solujen lisääntyminen</b></p> <ul> <li>mitoosi ja sen merkitys</li> <li>solujen jakautuminen, kasvu ja erilaistuminen</li> </ul> <p><b>Periytymisen perusteet</b></p> <ul> <li>geenit ja alleelit</li> <li>sukusolut ja niiden synty meioosissa</li> <li>periytymismekanismit</li> </ul> <p><b>Populaatiogenetiikka  ja synteettinen evoluutioteoria</b></p> 2013-08-20T04:20:00+03:00