<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/535/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>11. Kreeta Euroopan ensimmäinen korkeakulttuuri</title>
<id>https://peda.net/id/9fa78766386</id>
<updated>2020-02-18T09:08:33+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/9fa78766386:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/p/Pasi%20Vahvaselk%C3%A4/o5l/historia/forum-5/ijak/1keek#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Kirjoita muistiinpanot siistillä käsialalla historian vihkoosi. Ethän kiirehdi!</title>
<id>https://peda.net/id/412a99d03b9</id>
<updated>2020-02-10T19:23:40+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/Pasi%20Vahvaselk%C3%A4/o5l/historia/forum-5/ijak/1keek/kmskhvek#top" />
<content type="html">&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;KAPPALEEN PÄÄASIAT &lt;/strong&gt;&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/strong&gt;&#10;&lt;div class=&quot;tablewrap&quot;&gt;&#10;&lt;table border=&quot;1&quot;&gt;&#10;&lt;tbody&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/lapinlahti/perusopetus/mjlk/alakoulu/luokat/5-6e/historia-5/antiikin-kreikka/kreeta/eekk&quot; rel=&quot;noopener&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Euroopan ensimmäinen korkeakulttuuri&lt;/a&gt; syntyi &lt;a href=&quot;https://www.google.fi/maps/place/Kreeta,+Kreikka/@35.2453621,23.7907867,343703m/data=!3m2!1e3!4b1!4m5!3m4!1s0x149b03d7c58fb783:0xbb32941128619998!8m2!3d35.240117!4d24.8092691?hl=fi&quot; rel=&quot;noopener nofollow ugc&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Kreetalle&lt;/a&gt;.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;a href=&quot;https://www.youtube.com/watch?v=zskvzf_V_Bo&quot; rel=&quot;noopener nofollow ugc&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Minotaurus-tarina&lt;/a&gt; on tyypillinen esimerkki kreikkalaisesta tarusta.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;/tbody&gt;&#10;&lt;/table&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;&lt;b&gt;&lt;span class=&quot;center medium&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/Pasi%20Vahvaselk%C3%A4/o5l/historia/forum-5/ijak/1keek/kmskhvek/kreeta-png#top&quot; title=&quot;Kreeta .png&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/Pasi%20Vahvaselk%C3%A4/o5l/historia/forum-5/ijak/1keek/kmskhvek/kreeta-png:file/photo/cf2126ec5bb1cc9d0e8c07bba8b0005de7dd3d84/Kreeta%20.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Kreeta .png&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Keskeisiä käsitteitä:&lt;/b&gt;&lt;/strong&gt;&lt;b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;b&gt;Antiikki &lt;/b&gt;eli &lt;b&gt;vanha aika&lt;/b&gt; on aikakausi erityisesti kreikkalaisessa ja roomalaisessa historiassa, noin 800 eaa. – 476 jaa. Antiikin ajaksi kutsutaan muinaisen &lt;b&gt;Kreikan ja Rooman suuruuden aikaa&lt;/b&gt;. Ajanjaksoa on pidetty merkittävänä, koska on katsottu, että &lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;länsimainen sivistys ja yhteiskunta juontavat juurensa tuosta ajasta&lt;/strong&gt;. &lt;b&gt;Antiikin aika päättyi Länsi-Rooman tuhoon.&lt;/b&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;b&gt;Demokratia&lt;/b&gt; tarkoittaa sananmukaisesti &lt;b&gt;kansan valtaa&lt;/b&gt; (kreik. demos = kansa, kratos = valta). Demokratiassa kansalla on oikeus poliittisen vallan käyttöön ja oikeus vaikuttaa yhteisiin asioihin.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;b&gt;Labyrintti&lt;/b&gt; &lt;span class=&quot;oc&quot;&gt;on sokkeloinen&lt;/span&gt; &lt;span class=&quot;oc&quot;&gt;eksyttäväksi&lt;/span&gt; &lt;span class=&quot;oc&quot;&gt;suunniteltu&lt;/span&gt; &lt;span class=&quot;oc&quot;&gt;rakennus&lt;/span&gt;&lt;em&gt; &lt;span class=&quot;oc&quot;&gt;tai&lt;/span&gt;&lt;/em&gt; &lt;span class=&quot;oc&quot;&gt;kuvio.&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;b&gt;Muinaisilla korkeakulttuureilla&lt;/b&gt; tarkoitetaan vanhoja kehittyneitä kaupunkiyhteisöjä. Ensimmäisenä korkeakulttuurina pidetään noin 3000 eKr. &lt;b&gt;&lt;a href=&quot;https://www.shorthistory.org/ancient-civilizations/mesopotamia/the-term-mesopotamia-and-geographical-position/&quot; rel=&quot;noopener nofollow ugc&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Mesopotamiaan eli kaksoisvirran maahan, Eufrat- ja Tigrisjokien&lt;/a&gt; &lt;/b&gt;läheisyyteen syntynyttä kaupunkikulttuuria.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;Euroopan ensimmäinen korkeakulttuuri&lt;/strong&gt; kehittyi Kreetan saarella yli 4500 vuotta sitten. &lt;b&gt;Kulttuuria kutsutaan minolaiseksi kulttuuriksi&lt;/b&gt; legendaarisen kuningas Minoksen mukaan. Egypti ja muut Lähi-idän korkeakulttuurit ovat antaneet vaikutteita minolaisuuteen.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;b&gt;Mykeneläinen kulttuuri&lt;/b&gt; oli &lt;b&gt;&lt;a href=&quot;https://www.google.fi/maps/place/Aigeianmeri/@38.3538332,23.2232575,660056m/data=!3m2!1e3!4b1!4m5!3m4!1s0x14959c66749e1ba9:0x89058c37001751b2!8m2!3d39.019184!4d25.268555?hl=fi&quot; rel=&quot;noopener nofollow ugc&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Kreikan mantereella ja Egeanmeren&lt;/a&gt;&lt;/b&gt; alueella noin vuosina &lt;b&gt;1700–1050 eaa&lt;/b&gt;. vallinnut pronssikautinen kulttuuri. &lt;b&gt;Mykeneläinen kulttuuri&lt;/b&gt; on saanut nimensä &lt;b&gt;&lt;a href=&quot;https://www.youtube.com/watch?v=JGNPHt4BUgc&quot; rel=&quot;noopener nofollow ugc&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Mykenen kaupungin&lt;/a&gt;&lt;/b&gt; mukaan. &lt;a href=&quot;https://www.google.fi/maps/place/Mykene/@37.7308673,22.753944,650m/data=!3m2!1e3!4b1!4m5!3m4!1s0x14a00266da8e0b59:0x62a883f6112f71f7!8m2!3d37.7308631!4d22.7561327?hl=fi&quot; rel=&quot;noopener nofollow ugc&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Mykene&lt;/a&gt; sijaitsi korkealla vuorella muurien ympäröimänä.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;a href=&quot;https://www.youtube.com/watch?v=BRiGiQtodyY&amp;amp;t=5s&quot; rel=&quot;noopener nofollow ugc&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;&lt;b&gt;Zeus&lt;/b&gt;&lt;/a&gt; oli antiikin jumalien &lt;b&gt;ylijumala ja myös taivaan, tuulen, pilvien, sateen ja ukkosen jumala&lt;/b&gt;. Zeuksen varusteisiin kuuluivat&lt;b&gt; salamat ja &lt;a href=&quot;https://www.youtube.com/watch?v=V8m7VjNxc08&quot; rel=&quot;noopener nofollow ugc&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;aigis&lt;/a&gt;, kauhua herättävä kilpi&lt;/b&gt;, jolla hän sai aikaan ukkosen. Hän kokosi pilvet ja hajotti ne.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;b&gt;Kuningas Minos&lt;/b&gt; &lt;br/&gt;&#10;• Tarujen mukaan &lt;b&gt;kuningas Minos oli Zeuksen ja Europen poika&lt;/b&gt;. &lt;br/&gt;&#10;• Minolainen kulttuuri on saanut nimensä &lt;b&gt;kuningas Minoksesta&lt;/b&gt;.&lt;br/&gt;&#10;• Ei ole täyttä varmuutta siitä, onko &lt;b&gt;kuningas Minos&lt;/b&gt; todella ollut olemassa, vai onko sana &lt;b&gt;minos&lt;/b&gt; tarkoittanut vain &lt;b&gt;hallitsijaa&lt;/b&gt;. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;Kirjoita kommenttiin viesti Pasille, kun olet kirjoittanut muistiinpanot historian vihkoosi ja kopioinut muistiinpanot Peda.netin OmaanTilaan historian hakemistoosi. Muistathan katsoa&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/Pasi%20Vahvaselk%C3%A4/o5l/historia/forum-5/iee/ll&quot; rel=&quot;noopener&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;linkkien videot&lt;/a&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;ja lukea tekstit. Kiitos!&lt;/strong&gt;&lt;/b&gt;</content>
<published>2020-01-20T17:26:39+02:00</published>
</entry>


</feed>