https://peda.net/id/9f9cf058a2a 2025-05-23T09:15:57+03:00 https://peda.net/:static/543/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license noopener" href="https://peda.net/info" target="_blank">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/424bd7e6a2a 2026-06-23T13:25:43+03:00 <b>1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat<br/> </b><br/> Perusopetuslaissa säädetään maahanmuuttajille järjestettävästä perusopetukseen valmistavasta <br/> opetuksesta ja perusopetuksessa järjestettävästä valmistavan opetuksen lisäopetuksesta. Edellä <br/> mainittua opetusta järjestetään sellaiselle ulkomaalaistaustaiselle oppilaalle, joka ei ole syntynyt <br/> Suomessa. (VIITE Perusopetuslaki 5 §) Tässä asiakirjassa perusopetukseen valmistavaan opetukseen <br/> esiopetuksessa osallistuvasta lapsesta käytetään termiä oppilas.<br/> <br/> Maahanmuuttajille järjestettävän perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteena on antaa <br/> oppilaalle tarvittavat valmiudet suomen/ruotsin kielessä ja tarpeelliset muut valmiudet esiopetukseen <br/> tai perusopetukseen siirtymistä varten sekä edistää oppilaiden tasapainoista kehitystä ja <br/> kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Opetuksen tavoitteena on lisäksi tukea oppilaiden oman <br/> äidinkielen hallintaa ja oman kulttuurisen taustan tuntemusta. Opetuksen tavoitteet on tarkemmin <br/> määriteltävä valmistavan opetuksen oppilaan omassa opinto-ohjelmassa. Tavoitteiden määrittelyn <br/> lähtökohtana ovat oppilaan suomen/ruotsin kielen taito, oppilaan ikätaso ja oppimisedellytykset sekä <br/> oppilaan mahdollinen aikaisempi varhaiskasvatukseen ja/tai esiopetukseen osallistuminen tai <br/> koulunkäyntihistoria.<br/> <br/> Perusopetukseen valmistavaa opetusta annetaan 6–10-vuotiaille vähintään 900 tuntia ja tätä <br/> vanhemmille vähintään 1000 tuntia. Opetukseen osallistuvalla on oikeus siirtyä perusopetukseen tai <br/> esiopetukseen jo ennen edellä todettujen tuntimäärien täyttymistä, jos hän pystyy seuraamaan <br/> perusopetusta tai esiopetusta. Jos oppilaan arvioidaan tarvitsevan erityisen vahvaa opetuskielen <br/> taidon tukea valmistavan opetuksen vähimmäistuntimäärän täyttymisen jälkeen, hänet voidaan ohjata <br/> perusopetuksessa järjestettävään valmistavan opetuksen lisäopetukseen (Perusopetuslaki 5 §).<br/> Perusopetuslain (20 a §, 30 §) mukaan opetukseen osallistuvalla on työpäivinä oikeus saada <br/> opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin <br/> tukea heti tuen tarpeen ilmetessä.<br/> <br/> Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetusryhmien muodostamisesta päättää opetuksen <br/> järjestäjä. Valmistavaa opetusta voidaan järjestää myös yhdelle oppilaalle. Opetusryhmät <br/> muodostetaan oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti siten, että ryhmäjako edistää <br/> oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä sekä varmistaa opetussuunnitelman mukaisten ja oppilaiden <br/> omissa opinto-ohjelmissa asetettujen tavoitteiden saavuttamisen. Perusopetukseen valmistavaa <br/> opetusta suunniteltaessa, järjestettäessä ja siitä päätettäessä on ensisijaisesti huomioitava lapsen<br/> etu. (Perusopetuslaki 3 a §.) Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa kuvatut oppimisen <br/> edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt (Perusopetuslaki 20 b §) luovat pohjan myös perusopetukseen <br/> valmistavalle opetukselle.<br/> <br/> Valmistavan opetuksen aikana oppilaita integroidaan esi- tai perusopetukseen, oppilaan ikätasoa <br/> vastaaviin suomen-/ruotsinkielisiin opetusryhmiin oman opinto-ohjelman mukaan oppilaan omassa <br/> opinto-ohjelmassa määritellyllä tavalla. Integroinnin tavoitteena on edistää kotoutumista, <br/> opiskeluvalmiuksien ja suomen/ruotsin kielen taidon kehittymistä sekä laaja-alaisen osaamisen ja eri <br/> oppiaineiden sisältöjen omaksumista.<br/> <br/> <b>2 Perusopetukseen valmistavan opetuksen </b><br/> <b>opetussuunnitelma<br/> </b><br/> Opetuksen järjestäjän tulee hyväksyä perusopetukseen valmistavaa opetusta varten <br/> opetussuunnitelma. Lähtökohdan opetussuunnitelman laatimiselle muodostavat perusopetuslaki ja -<br/> asetus, valtioneuvoston asetuksessa (422/2012) määritellyt yleiset ja perusopetukseen valmistavaa <br/> opetusta koskevat valtakunnalliset tavoitteet, nämä Perusopetukseen valmistavan opetuksen <br/> opetussuunnitelman perusteet 2015 sekä soveltuvin osin Perusopetuksen opetussuunnitelman <br/> perusteet 2014.<br/> <br/> Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelmassa kuvataan<br/> • toimintakulttuuri ja sen periaatteet<br/> • opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt<br/> • periaatteet oppilaan oman opinto-ohjelman laatimiseksi<br/> • opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma<br/> • ohjaustoiminta oppimisen tukena<br/> • oppimisen ja koulunkäynnin tuki ja esiopetusikäisten osalta oppimisen ja esiopetukseen <br/> osallistumisen tuki<br/> • suunnitelma kasvatuskeskustelujen ja kurinpidollisten keinojen käyttämisestä ja niihin <br/> liittyvistä menettelytavoista<br/> • integraatio esi- tai perusopetukseen ja yhteistyö esi- tai perusopetuksen kanssa valmistavan <br/> opetuksen aikana ja oppilaan siirtyessä esi- tai perusopetukseen <br/> • kodin ja esiopetuksen/koulun yhteistyö<br/> • yhteistyö muiden tahojen kanssa<br/> • oppilaan arviointi ja todistukset.<br/> <br/> Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain (609/1986) mukaan koulutuksen järjestäjä <br/> vastaa siitä, että vuosittain laaditaan oppilaitoskohtaisesti tasa-arvosuunnitelma yhteistyössä <br/> henkilöstön ja oppilaiden tai opiskelijoiden kanssa. Vuosittaisen tarkastelun sijaan suunnitelma <br/> voidaan laatia enintään kahdeksi tai kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Tasa-arvosuunnitelma voidaan <br/> sisällyttää osaksi opetussuunnitelmaa tai muuta oppilaitoksen suunnitelmaa.<br/> <br/> Yhdenvertaisuuslain (1325/2014) mukaan koulutuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että <br/> oppilaitoksella on suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. <br/> Yhdenvertaisuussuunnitelma voi sisältyä opetussuunnitelmaan.<br/> <br/> <b>3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja </b><br/> <b>keskeiset sisällöt<br/> </b><br/> <b>3.1 Yleiset tavoitteet ja yhteistyö esi- tai perusopetuksen kanssa<br/> </b><br/> Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteena on edistää opetukseen osallistuvan oppilaan <br/> suomen/ruotsin kielen taitoa, tasapainoista kehitystä ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan <br/> sekä antaa tarvittavia valmiuksia perusopetusta varten. <br/> Valmistavassa opetuksessa kehitetään oppilaan laaja-alaista osaamista sekä annetaan opetusta <br/> perusopetuksen oppiaineissa ja mahdollisuuksien mukaan oppilaan omassa äidinkielessä oppilaan <br/> omassa opinto-ohjelmassa tarkemmin määritellyllä tavalla. Opetus on kielitietoista. Laaja-alaisen <br/> osaamisen ja eri oppiaineiden opetuksessa noudatetaan soveltuvin osin perusopetuksen <br/> opetussuunnitelman perusteita. Esiopetusikäisten perusopetukseen valmistavassa opetuksessa <br/> keskitytään esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden sisältöihin ja oppimiskokonaisuuksiin.<br/> Opetuksen tavoitteiden määrittelyssä, sisältöjen valinnassa ja opetusjärjestelyissä otetaan huomioon <br/> oppilaiden ikä, opiskeluvalmiudet ja tausta. Opetusta eriytetään oppilaiden ikä- ja kehitysvaiheiden <br/> mukaisesti. Oppilaiden kielelliset valmiudet sekä kulttuurinen tausta otetaan huomioon, ja jokaisen <br/> oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä tuetaan monipuolisesti. Oppilaan omalla äidinkielellä <br/> tuettu opetus edistää opetettavien sisältöjen omaksumista. Valmistava opetus edistää sukupuolten <br/> tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.<br/> Jos perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilaalla on heikko luku- ja/tai kirjoitustaito, tulee <br/> oppilaan oman opinto-ohjelman tavoitteet asettaa siten, että oppilas saa omalle taito- ja ikätasolleen <br/> soveltuvaa luku- ja kirjoitustaidon opetusta. Jos oppilaalla on mahdollisuus osallistua perusopetusta <br/> täydentävän oppilaan oman äidinkielen opetukseen, voidaan myös tällä opetuksella edistää <br/> esimerkiksi oppilaan luku- ja kirjoitustaitoa.<br/> Luku- ja kirjoitustaidon omaksumiseen ja varmentamiseen varataan riittävästi aikaa. Oppilaan omassa <br/> opinto-ohjelmassa kiinnitetään erityistä huomiota riittävään ja oikea-aikaiseen tukeen <br/> perusopetukseen siirryttäessä. Tarvittaessa oppilas voi jatkaa perusopetukseen valmistavassa <br/> opetuksessa, jos perusopetuksen järjestäjä tämän mahdollistaa. Valmistavan opetuksen päätyttyä <br/> oppilas siirtyy perusopetukseen, jossa hän voi tarpeen mukaan opiskella myös perusopetuksessa <br/> järjestettävässä valmistavan opetuksen lisäopetuksessa ja/tai edetä opinnoissaan <br/> tavoitekokonaisuuksittain.<br/> Yhteistyö esi- tai perusopetuksen kanssa on valmistavan opetuksen aikana ensiarvoisen tärkeää eri <br/> oppiaineiden tai oppimiskokonaisuuksien opiskeluun integroinnissa ja oppilaiden osallisuuden <br/> vahvistamisessa. Erityisesti ryhmämuotoisessa perusopetukseen valmistavassa opetuksessa tulee <br/> kiinnittää huomiota siihen, että valmistavan opetuksen oppilaat tulevat osaksi kouluyhteisöä.<br/> <br/> <b>3.2 Kielenopetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt<br/> </b><br/> <b>Suomi/ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus</b><br/> <br/> Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa pääpaino on suomi/ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus <br/> -opinnoissa, joiden tavoitteena on kehittyvä peruskielitaito (Kehittyvän kielitaidon asteikko, <br/> suomi/ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus).<br/> <br/> Suomi/ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -opetuksen lähtökohtana ovat oppilaalle koulussa ja <br/> arjessa merkitykselliset tekstilajit ja kielenkäyttötilanteet. Niiden avulla tarkastellaan kielen muotoja, <br/> merkityksiä ja käyttöä. Vuorovaikutustilanteita mallinnetaan, pohjustetaan ja harjoitellaan yhdessä <br/> opettajan ja vertaisten tuella.<br/> <br/> Opetuksessa noudatetaan soveltuvin osin perusopetuksen suomi/ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus <br/> -oppimäärän opetussuunnitelman perusteita. Suomi/ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -opinnot <br/> ovat pohjana kaikille muille opinnoille.<br/> <br/> Opetuksessa otetaan huomioon oppilaan varhaiskasvatukseen ja/tai esiopetukseen osallistuminen ja <br/> koulunkäyntihistoria ja hänen jo mahdollisesti hallitsemansa suomen/ruotsin kielen taito. Oppilaan <br/> omassa opinto-ohjelmassa määritellään taito- ja ikätason mukaiset suomen/ruotsin kielen opetuksen <br/> tavoitteet ja sisällöt.<br/> <br/> <b>Oppilaan oman äidinkielen tukeminen</b><br/> <br/> Oppilaan oman äidinkielen tukemisen tavoitteena on vahvistaa ja edistää äidinkielen osaamista, <br/> kulttuuritaustan tuntemusta ja kulttuuri-identiteetin kehittymistä. Oman äidinkielen hyvä osaaminen <br/> luo edellytyksiä myös suomen/ruotsin kielen oppimiselle.<br/> <br/> Jos oppilaalla on mahdollisuus osallistua perusopetusta täydentävän oppilaan oman äidinkielen <br/> opetukseen, opetus noudattaa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden liitteessä kuvattuja <br/> oppilaan oman äidinkielen opetuksen tavoitteita, sisältöjä ja oppilaan oppimisen arviointia. Oppilaan <br/> oman äidinkielen hallintaa ja sen säilymistä tuetaan myös eri tavoin yhteistyössä perheen ja muiden <br/> tahojen kanssa.<br/> <br/> <b>Muut kielet</b><br/> <br/> Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa noudatetaan perusopetuksen opetussuunnitelman <br/> perusteita soveltuvin osin. Oppilaan vieraan kielen opinnot järjestetään kunnan kieliohjelman <br/> mukaisesti. Oppilaan kielelliset valmiudet ratkaisevat, missä määrin hänen omaan opinto�ohjelmaansa voidaan sisällyttää vieraiden kielten opiskelua perusopetukseen valmistavan opetuksen <br/> aikana.<br/> <br/> <b>3.3 Muiden oppiaineiden opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt<br/> </b><br/> Valmistavan opetuksen muiden oppiaineiden opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan mahdolliset <br/> aikaisemmat opinnot ja tuleva perusopetuksen vuosiluokka. Valmistavan opetuksen aikana muiden <br/> oppiaineiden opetuksen tavoitteet ja sisällöt noudattavat soveltuvin osin perusopetuksen <br/> opetussuunnitelman perusteiden tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä. Sisältöjä suunniteltaessa otetaan <br/> huomioon kullekin oppiaineelle ominaiset tekstit ja niiden tyypilliset piirteet ja käyttötilanteet sekä <br/> oppiainekohtaisen sanavaraston vahvistaminen. Perusopetukseen valmistavan opetuksen aikana <br/> opiskeltavat oppiaineet ja sisällöt valitaan siten, että oppilas pystyy valmistavan opetuksen jälkeen <br/> opiskelemaan hänelle osoitettavassa esi- tai perusopetuksen ryhmässä. Lähtökohtana suunnittelulle <br/> ovat esiopetukselle asetetut tavoitteet tai perusopetuksen kyseisten vuosiluokkien opetuksen tehtävä <br/> ja vuosiluokkien välisten siirtymävaiheiden kuvaus sekä vuosiluokilla opiskeltavat oppiaineet. Eri <br/> tiedonalojen tekstitaitojen opetuksessa on tarkoituksenmukaista tehdä yhteistyötä perusopetuksen <br/> kanssa.<br/> <br/> Valmistavassa opetuksessa kiinnitetään erityistä huomiota matemaattisen osaamisen <br/> vahvistamiseen, jotta oppilaalla on riittävä perusta matematiikan opiskeluun perusopetuksessa <br/> valmistavan opetuksen jälkeen. Keskeistä on tukea oppilaan lukumääräisyyden tajun, matemaattisten <br/> suhteiden ymmärtämisen, laskemisen taitojen ja aritmeettisten taitojen hallintaa.<br/> <br/> Oppilaan äidinkieltä tai muuta aiempaa opiskelukieltä voidaan hyödyntää eri tiedonalojen sisältöjen <br/> oppimisen tukena. Omalla äidinkielellä annettu opetus ja tuki edistää oppilaan opiskelua ja <br/> kotoutumista. Omakielisen opetuksen ja tuen avulla saatu lisätieto oppilaan osaamisen tasosta <br/> auttaa muiden oppiaineiden tavoitteiden asettamisessa. Näin oppilas voi edistyä opinnoissaan, vaikka <br/> suomen/ruotsin kielen taidot kehittyisivätkin muita taitoja hitaammin. Omakielistä opetusta ja tukea <br/> annetaan oppilaan tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan.<br/> <br/> Opetuksessa voidaan hyödyntää myös oppilaiden tietämystä oman kieli- ja kulttuurialueensa <br/> luonnosta, elämäntavoista, historiasta ja yhteiskunnasta, kielistä ja kulttuureista eri tiedonalojen <br/> sisältöjä opiskeltaessa.<br/> <br/> <b>4 Toimintakulttuuri</b><br/> <br/> Yhteisön toimintakulttuuri on sen historiallisesti ja kulttuurisesti muotoutunut tapa toimia. Koska <br/> perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilaat tulevat hyvinkin erilaisista kulttuurisista taustoista<br/> ja koulukulttuureista, on tärkeää luoda ja kehittää yhteistä toimintakulttuuria. Perusopetukseen <br/> valmistavan opetuksen toimintakulttuuri rakentuu oppivan yhteisön periaatteille. Se tukee kaikkien <br/> yhteisön jäsenten hyvinvointia ja oppimista. Se on jatkuvan kehittämisen kohde ja osa koko koulun <br/> toimintakulttuuria. Perusopetukseen valmistavan opetuksen toimintakulttuurin määrittelemisessä <br/> voidaan hyödyntää myös esiopetuksen tai perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita 2014.<br/> Oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt ovat keskeinen osa myös perusopetukseen <br/> valmistavan opetuksen toimintakulttuuria.<br/> <br/> <b>4.1 Oppimisympäristöt ja työtavat</b><br/> <br/> Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa hyödynnetään kokemuksellisia ja toiminnallisia <br/> oppimisympäristöjä ja monipuolisia opetusmenetelmiä ja työtapoja. Monipuoliset oppimisympäristöt <br/> tarjoavat oppilaalle mielekkäitä ja monipuolisia tilanteita käyttää kieltä eri <br/> kommunikaatioympäristöissä. Erilaiset tilanteet kehittävät oppilaan kykyä toimia sekä itsenäisenä <br/> yksilönä että yhteisön jäsenenä ja antavat valmiuksia elinikäiseen oppimiseen. Erilaiset <br/> oppimisympäristöt tutustuttavat oppilasta myös suomalaiseen kulttuuriin ja edistävät hänen <br/> kotoutumistaan lähiympäristöön sekä laajemmin suomalaiseen yhteiskuntaan.<br/> Perusopetukseen valmistava opetus niveltyy osaksi perusopetusta tai esiopetusta ja koulussa tai <br/> esiopetusyksikössä vallitsevaa toimintakulttuuria, mutta vaikuttaa myös muun koulun <br/> toimintakulttuurin ja käytänteiden kehittämiseen. Oppilaat oppivat valmistavan opetuksen aikana <br/> perusopetuksen työtapoja, jotka ovat monipuolisia, oppilasta aktivoivia ja eriyttäviä. Tavoitteena on, <br/> että oppilaat pystyvät vähitellen myös itse asettamaan itselleen oppimistavoitteita sekä harjaantuvat <br/> oppimaan oppimisen taidoissaan.<br/> <br/> Perusopetukseen valmistavan opetuksen aikana on tarpeen oppia vähitellen myös itsenäistä <br/> työskentelyä, tiimityöskentelyä, tieto- ja viestintäteknologisia taitoja ja tiedonhakutaitoja. Oppiminen <br/> on sidoksissa oppilaan aiempiin tietoihin ja oppimisstrategioihin ja on siten jokaisella yksilöllistä. <br/> Koska eri oppiaineet ja niiden tavat käyttää kieltä ovat keskeisiä perusopetukseen valmistavassa <br/> opetuksessa, opetus edellyttää kielitietoisia työtapoja kaikissa oppiaineissa. Erilaisten tekstien <br/> lukemisen, ymmärtämisen, tulkitsemisen ja tuottamisen taidot ovat keskeisiä. Kielitietoiset työtavat <br/> edellyttävät opettajien yhteistyötä ja yhteistä ymmärrystä kielen merkityksestä oppimisessa.<br/> <br/> <b>4.2 Opetuksen eheyttäminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet<br/> </b><br/> Opetuksen eheyttäminen on tärkeä osa perusopetukseen valmistavan opetuksen toimintakulttuuria. <br/> Sen tavoitteena on auttaa oppilaita yhdistämään suomen/ruotsin kielen sekä eri oppiaineiden tai <br/> esiopetuksen oppimiskokonaisuuksien tietoja ja taitoja sekä jäsentämään niitä mielekkäiksi <br/> kokonaisuuksiksi vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Kokonaisuuksien tarkastelu ja tiedonaloja <br/> yhdistelevät, tutkivat työskentelyjaksot ohjaavat oppilaita soveltamaan tietojaan ja tuottavat <br/> kokemuksia osallistumisesta tiedon yhteisölliseen rakentamiseen. Oppilaat voivat näin hahmottaa <br/> koulussa opiskeltavien asioiden merkitystä oman elämän ja yhteisön sekä yhteiskunnan ja <br/> ihmiskunnan kannalta. Samalla he saavat aineksia maailmankuvansa laajentamiseen ja <br/> jäsentämiseen.<br/> <br/> Opetuksen eheyttäminen edellyttää sekä opetuksen sisältöä että työtapoja koskevaa pedagogista <br/> lähestymistapaa, jossa kunkin oppiaineen opetuksessa ja erityisesti oppiainerajat ylittäen <br/> tarkastellaan todellisen maailman ilmiöitä tai teemoja kokonaisuuksina. Eheyttämisen tapa ja kesto <br/> voivat vaihdella oppilaiden tarpeista ja opetuksen tavoitteista riippuen.<br/> <br/> Suomen/ruotsin kielen sekä muiden oppiaineiden muodostamat monialaiset oppimiskokonaisuudet <br/> edistävät perusopetukseen valmistavassa opetuksessa oppilaan laaja-alaisen osaamisen <br/> kehittymistä. Oppimiskokonaisuuksien aiheet suunnitellaan paikallisesti ilmentämään <br/> perusopetukseen valmistavan opetuksen toimintakulttuurin periaatteita.<br/> <br/> Monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelussa ja toteuttamisessa hyödynnetään paikallisia <br/> voimavaroja ja mahdollisuuksia. Oppimiskokonaisuudet tarjoavat hyvän tilaisuuden koulun ja muun <br/> yhteiskunnan väliselle yhteistyölle. Käsiteltävien asioiden paikallisuus, ajankohtaisuus ja <br/> yhteiskunnallinen merkittävyys luovat lisämotivaatiota sekä opettajille että oppilaille.<br/> <br/> Oppimiskokonaisuuksien sisällöiksi etsitään toimintakulttuurin periaatteiden mukaisia, oppilaita <br/> kiinnostavia sekä oppiaineiden ja opettajien väliseen yhteistyöhön soveltuvia teemoja. Niiden <br/> opiskelussa käytetään suomen/ruotsin kielen taitoa kehittäviä sekä eri oppiaineille ominaisia <br/> tarkastelutapoja, käsitteitä ja menetelmiä.<br/> <br/> Opetussuunnitelmaan voidaan liittää monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttamista tukevia <br/> yhteistyösuunnitelmia koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa.<br/> <br/> <b>5 Oppilaan oman opinto-ohjelman laatiminen</b><br/> <br/> Koska perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilaiden kielitaito ja muut valmiudet vaihtelevat, <br/> perusopetukseen valmistavaa opetusta varten ei ole määritelty valtakunnallista tuntijakoa tai <br/> oppimäärää, vaan jokaiselle oppilaalle laaditaan oma opinto-ohjelma.<br/> <br/> Oppilaan omaan opinto-ohjelmaan kirjataan<br/> • oppilaan lähtötaso, kuten koulunkäyntihistoria, kielitaito ja oppilaan vahvuudet<br/> • oppilaan henkilökohtaiset oppimistavoitteet, joita tarkistetaan säännöllisin väliajoin<br/> • opiskeltavat oppiaineet tai oppimiskokonaisuudet, ja niiden tuntimäärät sekä opetuksen <br/> sisältö<br/> • oppilaan opinnot valmistavan opetuksen opetusryhmässä ja integrointi esi- tai <br/> perusopetukseen<br/> • ohjauksen järjestäminen ja mahdollisesti tarvittavat tukitoimet.<br/> <br/> Mikäli oppilas on ilman huoltajaa alaikäisenä maahan tullut tai muu maahanmuuttajalapsi tai -nuori, <br/> jolle laaditaan kotoutumisen edistämisestä annetun lain (681/2023) mukainen <br/> kotoutumissuunnitelma, voi oppilaan oma opinto-ohjelma olla osa sitä.<br/> <br/> <b>6  Oppilaan hyvinvointi sekä oppimisen ja koulunkäynnin tuki</b><br/> <br/> Perusopetukseen valmistava opetus ohjaa tunnistamaan eri kulttuureja yhdistäviä hyvän elämän <br/> arvoja ja periaatteita. Opiskelu vahvistaa opiskelijan taitoja toimia kulttuurisesti monimuotoisessa <br/> yhteiskunnassa sekä kartuttaa oppilaan kulttuurienvälistä toimintakykyä. Opetus kannustaa <br/> vuorovaikutukseen eri kulttuuriryhmien välille ja kantaväestön kanssa. Perusopetukseen <br/> valmistavassa opetuksessa edistetään hyviä etnisiä suhteita. Syrjintää, rasismia, väkivaltaa tai <br/> kiusaamista ei sallita missään muodossa eikä keneltäkään.<br/> <br/> Perusopetukseen valmistavan opetuksen järjestäminen pohjautuu suunnitelmallisesti toteutettaviin <br/> oppimisen edellytyksiä tukeviin opetusjärjestelyihin. Nämä on kuvattu perusopetuksen<br/> opetussuunnitelman perusteiden luvussa 7 ja esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden luvussa <br/> 5 (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet, Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet). <br/> Opetuksessa huolehditaan kokonaisvaltaisesti oppilaan hyvinvoinnista ja siihen liittyvistä seikoista, <br/> kuten kodin ja koulun yhteistyöstä, riittävästä opiskeluhuollollisesta tuesta sekä oppilaanohjauksesta. <br/> Näiden määrittelyssä voidaan soveltuvin osin hyödyntää esiopetuksen ja perusopetuksen <br/> opetussuunnitelman perusteita. Jos perusopetukseen valmistavan opetuksen aikana selviää oppilaan <br/> tarve oppimisen ja koulunkäynnin tukeen, tuki annetaan oppilaalle parhaiten soveltuvalla tavalla.<br/> <br/> <b>6.1 Opetuksen eriyttäminen</b><br/> <br/> Perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilaat eroavat toisistaan kielitaidoltaan, oppimis- ja <br/> opiskeluvalmiuksiltaan, kiinnostuksen kohteiltaan ja motivaatioltaan sekä oppimistarpeiltaan. <br/> Valmistava opetus pyritään järjestämään niin, että nämä oppilaiden väliset erot otetaan huomioon. <br/> Esimerkiksi eri-ikäiset ja kielitaidoltaan eritasoiset oppilaat voidaan jakaa omiksi ryhmikseen. Lisäksi <br/> oppilaiden erilaiset oppimistarpeet voidaan ottaa huomioon eriyttämällä opetusta.<br/> <br/> Valmistavaa opetusta kehitetään tavoitteellisesti ja pitkäjänteisesti yhtenäisenä kokonaisuutena, <br/> jossa oppilaan kielitaito ja muut valmiudet kehittyvät jatkuvasti. Oppilaat saavat myös <br/> mahdollisuuksia oppia toisiltaan, tukea toisiaan ja toimia kielenkäytön mallina toisilleen. <br/> Tärkeässä asemassa on opettajan antama vuorovaikutuksellinen tuki, jonka avulla oppija suoriutuu <br/> myös sellaisista tehtävistä, jotka voisivat itsenäisesti olla mahdottomia suorittaa. Jotta <br/> oppimistapahtuma olisi toimiva, sen suunnittelu edellyttää hyvää oppilaantuntemusta. Niinpä on <br/> tarpeen selvittää mm. oppilaiden opiskelutottumukset, asenteet suomen/ruotsin kieltä kohtaan sekä <br/> käsitykset suomen/ruotsin kielen taidon tärkeydestä ja vaikeudesta sekä oppilaiden lähtötaso <br/> kielitaidon eri osa-alueiden osalta.<br/> <br/> Tämän pohjatiedon varassa opettaja voi tarpeen mukaan eriyttää muun muassa eri oppiaineiden <br/> opetukseen käytettävää aikaa, oppiaineksen syvyyttä tai laajuutta, menetelmiä, työtapoja tai <br/> materiaaleja. Eriyttäminen tarkoittaa käytännössä ennen kaikkea sisältöjen valintaa sekä <br/> tarkoituksenmukaisia opetusjärjestelyitä. On tärkeää, että jokainen oppilas saa oman taitotasonsa <br/> mukaisia ja sopivan haastavia tehtäviä. Myös mahdolliset oppimisen vaikeudet on tärkeä selvittää, <br/> jotta tuen tarve voidaan tunnistaa ja antaa tukea oikea-aikaisesti ja tarkoituksenmukaisella tavalla.<br/> Opetuksen ja oppimisen tueksi tarjotaan tarvittavia fyysisiä ja digitaalisia oppimisen apuvälineitä.<br/> <br/> <b>6.2 Kodin ja koulun yhteistyö</b><br/> <br/> Opetuksen järjestäjä luo edellytykset kodin ja koulun tai esiopetuksen yhteistyölle. Yhteistyön <br/> lähtökohtana on osapuolten yhdenvertainen ja tasa-arvoinen kunnioitus ja kohtelu. Tavoitteena on <br/> vuoropuhelun aikaansaaminen oppilaan kasvun ja oppimisen tukemiseksi.<br/> <br/> Kodin ja koulun yhteistyössä otetaan huomioon perheiden kieli- ja kulttuuritausta. Tulkkauspalvelun <br/> käyttäminen on tarpeellista, jos perheiden kannalta tärkeiden asioiden välittämiseen ei ole yhteistä <br/> kieltä. Huoltajille annetaan tietoa suomalaisesta koulusta ja koulutusjärjestelmästä, <br/> opetussuunnitelmasta, oppilaan arvioinnista, opetusmenetelmistä ja perusopetukseen valmistavassa <br/> opetuksessa käytettävästä oppilaan omasta opinto-ohjelmasta. Perheille annetaan tietoa <br/> perusopetukseen siirtymisestä sekä tarvittaessa oppilaan jatko-opintomahdollisuuksista <br/> perusopetuksen jälkeen.<br/> <br/> <b>6.3 Opiskeluhuolto</b><br/> <br/> Näissä perusteissa käytetään perusopetuslain mukaisesta käsitteestä oppilashuolto ilmaisua <br/> opiskeluhuolto, oppilas- ja opiskelijahuoltolain käsitteistön sijasta opiskelijasta ilmaisua oppilas ja <br/> oppilaitoksesta nimitystä koulu tai esiopetusyksikkö. Mitä jäljempänä todetaan hyvinvointialueesta, <br/> koskee myös Helsingin kaupunkia (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 377/2022,1 §).<br/> <br/> Perusopetukseen valmistavan opetuksen opiskeluhuollon järjestämistä ja toteuttamista koskevat <br/> samat periaatteet ja oppilaita samat oikeudet kuin perusopetuksen oppilaille annettavassa <br/> opiskeluhuollossa. Opetuksen järjestäjällä tulee olla oppilas- ja opiskelijahuoltolain edellyttämä <br/> opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma, jonka laatimisesta on määrätty esiopetuksen ja<br/> perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (määräys 4/011/2014).<br/> <br/> Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa oppilaalla on oikeus opetukseen osallistumisen <br/> edellyttämään maksuttomaan opiskeluhuoltoon (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013, 9 §). <br/> Yhteisön ja yksittäisten oppilaiden terveydestä, hyvinvoinnista ja turvallisuudesta huolehtiminen <br/> ulottuu kaikkeen koulutyöhön.<br/> <br/> Opiskeluhuolto on ensisijaisesti ennaltaehkäisevää yhteisöllistä työtä. Yhteisöllinen opiskeluhuolto on <br/> kaikkien esiopetus- tai kouluyhteisössä työskentelevien ammattilaisten yhteinen tehtävä. Lisäksi <br/> oppilailla on oikeus opiskeluhuoltopalveluihin, joita ovat kouluterveydenhuolto sekä kuraattori- ja <br/> psykologipalvelut (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 3 § ja 4 §). Opiskeluhuoltopalvelut järjestetään <br/> lähipalveluna, jolle opetuksen järjestäjän tulee tarjota asianmukaiset tilat (terveydenhuoltolaki<br/> 378/2022, 15a § ja oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 377/2022, 9 §).<br/> <br/> Yhteisöllinen opiskeluhuolto on osa perusopetukseen valmistavan opetuksen yhteisöllistä <br/> toimintakulttuuria ja ensisijainen tapa toteuttaa opiskeluhuoltoa. Opiskeluhuoltotyötä ohjaa oppilaan <br/> edun ensisijaisuus (YK:n Yleissopimus lapsen oikeuksista 1989).<br/> <br/> Opiskeluhuoltoa toteutetaan opetustoimen ja hyvinvointialueen suunnitelmallisena yhteistyönä <br/> oppilaiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen (oppilas- ja <br/> opiskelijahuoltolaki 377/2022, 3 §), kuten perheen kotoutumissuunnitelmasta vastaavan tahon <br/> kanssa. Opiskeluhuoltotyössä turvataan oppilaan ja huoltajan osallisuus, työskentelyn <br/> luottamuksellisuus sekä kunnioittava vuorovaikutus. Osallisuuden varmistamiseksi huolehditaan <br/> tarvittavista tulkkauspalveluista.<br/> <br/> Opiskeluhuollon toimintatavoista ja palveluista tiedotetaan suunnitelmallisesti. Huoltajille annetaan <br/> tietoa myös suomalaisen koulutusjärjestelmän sekä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintatavoista ja <br/> saatavuudesta. Tiedottamisen ymmärrettävyys on tärkeä varmistaa.<br/> <br/> <b>6.4 Oppilaanohjaus</b><br/> <br/> Paikallisessa opetussuunnitelmassa kuvataan, miten oppilaanohjaus perusopetukseen valmistavassa <br/> opetuksessa toteutetaan. Oppilaanohjauksen tarkoituksena on kehittää oppilaan oppimisvalmiuksia <br/> ja tukea hänen sosiaalista kasvuaan sekä ennaltaehkäistä oppimisen vaikeuksia. Oppilaan opiskelua <br/> perusopetukseen valmistavassa opetuksessa tuetaan oppilaanohjauksella siten, että opiskelutaidot <br/> ja elämänsuunnittelun kannalta tarpeelliset tiedot ja taidot kehittyvät. Ohjausta voidaan toteuttaa <br/> perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa kuvattujen ohjaustoiminnalle asetettujen <br/> tavoitteiden mukaisesti.<br/> <br/> Perusopetukseen siirtymistä suunniteltaessa tulee huolehtia siitä, että tieto oppilaan valmiuksista ja <br/> edistymisestä valmistavassa opetuksessa siirtyy seuraavaan kouluun. Oppilaalle ja hänen <br/> huoltajalleen annetaan mahdollisuus tutustua ajoissa tulevaan kouluun. Valmistavan opetuksen <br/> oppilaanohjauksessa tulee kiinnittää huomiota myös siihen, että oppilaalla on käsitys omista <br/> mahdollisuuksistaan jatko-opinnoissa ja työelämässä.<br/> <br/> <b>6.5 Suunnitelma kasvatuskeskustelujen ja kurinpidollisten keinojen </b><br/> <b>käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista</b><br/> <br/> Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön, jossa työrauha ja opiskelun <br/> esteetön sujuminen on varmistettu. Työrauhaan voidaan vaikuttaa monilla koulun keinoilla, joista <br/> keskeisiä ovat opettajan antama ohjaus ja palaute, yhteistyö sekä yhteinen vastuunotto ja huolenpito. <br/> Pedagogisia ratkaisuja kehittämällä sekä luottamuksen ja välittämisen ilmapiiriä vahvistamalla <br/> luodaan edellytykset hyvän työrauhan rakentumiselle. Opetuksen järjestäjällä on oikeus käyttää <br/> työrauhan turvaamiseksi ja epäasialliseen käyttäytymiseen puuttumiseksi myös kasvatuskeskustelua <br/> ja erilaisia kurinpitokeinoja. Kasvatuskeskustelussa ja kurinpitoasioissa noudatettavasta menettelystä <br/> säädetään perusopetuslaissa.<br/> <br/> Kasvatuskeskustelu on ensisijainen tapa puuttua oppilaan epäasialliseen käyttäytymiseen. <br/> Keskustelun tarkoituksena on yhdessä oppilaan kanssa yksilöidä toimenpiteeseen johtanut teko tai <br/> laiminlyönti, kuulla oppilasta, selvittää laajemmin käyttäytymisen syyt ja seuraukset sekä pohtia <br/> keinot tilanteen korjaamiseksi. Menettelyn tavoitteena on löytää myönteisiä keinoja koulussa <br/> käyttäytymisen ja oppilaan hyvinvoinnin parantamiseksi. Opetuksen järjestäjä päättää, millaisissa <br/> tapauksissa kasvatuskeskustelua käytetään. Kurinpidollisia keinoja ovat perusopetuslain mukaan <br/> jälki-istunto, kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen. Opetusta häiritsevä oppilas voidaan <br/> määrätä poistumaan luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka koulun <br/> tilaisuudesta. Lisäksi työrauhan turvaamiseksi oppilaan oikeus osallistua opetukseen voidaan evätä <br/> enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen oppilaan tai muun <br/> henkilön turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus <br/> tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi. <br/> Oppilaan osallistuminen opetukseen voidaan edellä mainitulla perusteella evätä myös seuraavaksi <br/> työpäiväksi, mikäli opetuksen järjestäjä tarvitsee aikaa suunnitella oppilaan paluuta takaisin <br/> opetukseen ja tarjota oppilaalle oppilashuollon palveluita sekä tukea turvallista paluuta opetukseen.<br/> Perusopetuslaki velvoittaa opetuksen järjestäjän laatimaan ja ohjeistamaan opetussuunnitelman <br/> yhteydessä suunnitelman kasvatuskeskustelujen ja kurinpidollisten keinojen käyttämisestä ja niihin <br/> liittyvistä menettelytavoista. Suunnittelun tarkoituksena on varmistaa toimintatapojen laillisuus ja <br/> yhdenmukaisuus sekä oppilaiden yhdenvertainen kohtelu. Suunnittelu tukee myös koulun <br/> järjestyssääntöjen toteutumista. Suunnittelun tarkoituksena on varmistaa toimintatapojen laillisuus ja <br/> yhdenmukaisuus sekä oppilaiden yhdenvertainen kohtelu. Suunnittelu tukee myös koulun <br/> järjestyssääntöjen toteutumista.<br/> <br/> Opetuksen järjestäjä huolehtii siitä, että jokaisella sen alaisella koululla on käytössään <br/> kasvatuskeskustelujen ja kurinpitomenettelyjen toteuttamista koskeva suunnitelma. Suunnitelma <br/> voidaan laatia osana opetussuunnitelmaa tai erillisenä. Se voidaan laatia kokonaisuudessaan <br/> koulujen yhteisenä tai siten, että suunnitelman rakenne ja keskeiset toimintatapalinjaukset ovat <br/> yhteisiä ja suunnitelma täsmennetään koulukohtaisesti.<br/> <br/> Suunnitelman laadinnassa on otettava huomioon, että kurinpidossa ja työrauhan turvaamisessa <br/> voidaan käyttää vain laissa mainittuja keinoja ja että näitä keinoja käytettäessä noudatetaan hallinnon <br/> yleisiä oikeusturvaperiaatteita. Keinojen käytön tulee perustua asiallisiin, yleisesti hyväksyttäviin ja <br/> objektiivisiin syihin. Samanlaisista teoista tulee tekijästä riippumatta määrätä samanlainen <br/> seuraamus, kuitenkin siten, että tekojen toistuminen voidaan ottaa huomioon raskauttavana tekijänä. <br/> Kurinpitoseuraamusten tulee olla suhteessa tekoon. Myös oppilaan ikä ja kehitysvaihe otetaan <br/> huomioon. Kurinpidollisia keinoja ei saa käyttää oppilaita häpäisevällä tai loukkaavalla tavalla.<br/> Opetuksen järjestäjä päättää suunnitelman laatimisesta ja valmisteluun osallistuvista tahoista. <br/> Oppilaille tulee lain mukaan järjestää mahdollisuus osallistua suunnitelman valmisteluun. Yhteistyö <br/> huoltajien ja muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon edustajien kanssa tukee suunnitelman <br/> toteutumista. Henkilöstöä ja oppilaskuntaa tulee kuulla ennen suunnitelman hyväksymistä tai<br/> päivittämistä.<br/> <br/> Koulun opettajan tai rehtorin tulee ilmoittaa tietoonsa tulleesta oppimisympäristössä tai <br/> koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta, syrjinnästä tai väkivallasta niistä epäillyn ja <br/> niiden kohteena olevan oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle.<br/> <br/> <b>7 Oppilaan arviointi</b><br/> <br/> Paikallisessa opetussuunnitelmassa määrätään valmistavaan opetukseen osallistuvien arvioinnista <br/> sekä heille annettavasta todistuksesta. Arvioinnin tulee olla ohjaavaa, kannustavaa ja monipuolista. <br/> Oppilaan edellytyksiä itsearviointiin kehitetään. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen annetaan <br/> valmistavan opetuksen aikana tietoa oppilaan opintojen edistymisestä.<br/> <br/> Arvioinnin suorittavat yhteistyössä kaikki oppilasta opettavat opettajat. Arviointi perustuu <br/> monipuoliseen havainnointiin ja eri menetelmin kerättyihin näyttöihin valmistavan opetuksen aikana <br/> ja sen päättyessä. Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa ei käytetä numeerista arviointia.<br/> <br/> <b>8 Todistukset</b><br/> Perusopetukseen valmistavan opetuksen päätteeksi oppilaalle annetaan todistus perusopetukseen <br/> valmistavaan opetukseen osallistumisesta. Todistukseen merkitään perusopetukseen valmistavan <br/> opetuksen laajuus, opiskellut oppiaineet, niiden laajuus ja opetuksen sisältö.<br/> <br/> <b>9 Perusopetuksen oppimäärään sisältyvien opintojen </b><br/> <b>suorittaminen valmistavan opetuksen aikana</b><br/> <br/> Perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilaan omaan opinto-ohjelmaan voi kuulua <br/> perusopetuksen oppimäärän mukaisia eri oppiaineiden opintoja. Oppilas voi suorittaa valmistavan <br/> opetuksen aikana jonkin oppiaineen vuosiluokan oppimäärän tai jonkin oppiaineen koko oppimäärän<br/> osallistumalla perusopetuslaissa tarkoitettuun erityiseen tutkintoon.<br/> <br/> Erityiseen tutkintoon osallistuvan tulee osoittaa, että hänen tietonsa ja taitonsa vastaavat eri <br/> oppiaineissa perusopetuksen oppimäärän mukaisia tietoja ja taitoja. Tutkintoon osallistuvan oppilaan <br/> osaamista arvioidaan suhteessa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin ja <br/> paikallisessa opetussuunnitelmassa tarkennettuihin eri oppiaineiden tavoitteisiin.<br/> <br/> Erityisessä tutkinnossa käytettäviä todistuksia koskevat määräykset sisältyvät perusopetuksen <br/> opetussuunnitelman perusteisiin. 2022-03-13T11:23:35+02:00