Kasvioppi

VIHKOON

2024-12-12T10:39:59+02:00

Kertaus

Yksisirkkaiset kasvit

Yksisirkkaisiin kasveihin kuuluu monta näyttävästi kukkivaa kasvia. Nimitys johtuu siitä, että maan pinnalle nousee vain yksi alkeislehti eli sirkkalehti. Sipuli-, lilja- ja heinäkasvit ovat yksisirkkaisia. Lehdet ovat yleensä kapeita ja pitkiä. Ne kiertyvät tyvestään varren ympärille. Yksisirkkaiset kasvit kasvavat pituutta, mutta harvoin paksuutta.

Tulppaanit kukkivat keväällä ensimmäisten kasvien joukossa. Väriloiston kadottua ne jatkavat huomaamatonta viherkasvuaan koko kesän ajan. Lehtien yhteyttämän ravinnon vahvistamana sipuli paisuu maan alla ollakseen taas keväällä voimakas. Sipulikasvin juuret ovat hentoisia hapsuja, eikä se juurru maahan tukevasti.

Yksisirkkaiset kasvit

Yksisirkkaisilla kasveilla on vain yksi alkeislehti eli sirkkalehti. Sipuli-, lilja- ja heinäkasvit ovat yksisirkkaisia. Tulppaanit kukkivat keväällä ensimmäisten kasvien joukossa. Kesällä niissä säilyvät vihreät lehdet, jotka yhteyttävät ravintoa talven varalle. Ravinto varastoituu sipuliin. Sipulikasvin juuret ovat hentoisia hapsuja, eikä se juurru maahan tukevasti.

Kaksisirkkaiset kasvit

Kaksisirkkaiset kasvattavat maasta noustessaan kaksi sirkkalehteä. Ne juurtuvat lujasti maahan ja kohottavat kukkansa kohti aurinkoa. Kaksisirkkaisten kukat verhoavat nuppunsa verholehdillä ennen kuin ne ovat valmiita näyttäytymään maailmalle.

Ruusulla on vahvat juuret, luja, piikikäs varsi ja kaunis tuoksuva kukka.

Kaksisirkkaiset kasvit

Kaksisirkkaisilla kasveilla on kaksi sirkkalehteä. Ne juurtuvat lujasti maahan. Ruusulla on vahvat juuret, luja, piikikäs varsi ja kaunis tuoksuva kukka.

VIHKOON

2024-12-05T13:31:36+02:00

Yhteyttäminen eli fotosynteesi

Kasvi pystyy valmistamaan oman ravintonsa. Se tarvitsee raaka-aineeksi vettä, hiiltä ja auringonvaloa. Veden kasvi ottaa maasta juurillaan ja vartta pitkin se nousee lehtiin. Hiiltä kasvi saa hiilidioksidista. Se on ilmassa oleva kaasu, jota emme näe emmekä haista. Lehdissä olevista pienistä raoista hiilidioksidi pääsee sisään. Auringonvalo, jota kasvi tarvitsee ravinnon valmistamiseen, ei ole ainetta vaan energiaa. Lehdissä on kasvisoluja, joissa on pienenpieniä viherhiukkasia. Viherhiukkasissa vesi, hiili ja auringonvalo yhdistyvät ja syntyy sokeria. Se on kasvin ravintoa. Tätä tapahtumaa kutsutaan yhteyttämiseksi. Sokerin lisäksi yhteyttämisessä syntyy happea. Happi on kaasu, jota vapautuu lehtien ilmarakojen kautta ilmaan. Happi on meille elämän ehto.

VIHKOON

2024-12-02T10:52:08+02:00

Kasvin osat

Kasvin perusosat ovat juuri, varsi, lehti, kukka ja hedelmä.

Juuri kiinnittää kasvin maahan sekä ottaa maasta vettä ja ravinteita.

Varsi kannattelee lehtiä ja kukkaa. Se kohottaa kasvia kohti valoa. Sitä pitkin vesi ja ravinteet kulkevat lehtiin ja kukkaan.

Vihreät lehdet ottavat ilmasta hiilidioksidia ja luovuttavat ilmaan happea.

Auringon lämmössä nupusta kehittyy kukka ja kukasta hedelmä. Hedelmän sisällä on siemen, uuden elämän alku.

VIHKOON

2024-11-01T05:48:45+02:00

Sanikkaiset, kortteet ja lieot

Sanikkaiset, kortteet ja lieot ovat itiökasveja kuten sammaleetkin, mutta niillä on juuret. Saniaiset ovat kosteiden kasvupaikkojen kasveja. Ne kasvattavat maan päälle suurikokoiset lehdet maavarrestaan. Ensin lehti on kiertynyt spiraaliksi, kunnes se kiertyy auki koko komeuteensa.

Kortteet kasvoivat 300 miljoonaa vuotta sitten jopa 30 metriä korkeina valtavina kasveina. Nykyään elossa olevat lajit kasvavat enimmäkseen alle metrisinä metsän pohjan kosteilla niityillä tai hiekkaisella järvenreunalla.

Lieot ovat maata pitkin suikertelevia, varpumaisia kasveja. Ne juurtuvat sieltä täältä pääversonsa varrelta ja kasvattavat pystyversoja kohti valoa. Ainavihanta riidenlieko kestää hyvin pakkasta ja kuivuutta. Sen itiöpöly on hienojakoista, keltaista pulveria, jota on käytetty kansanlääkinnässä haavojen ja ihotautien hoitoon. Riidenlieon itiöpölyä on kutsuttu myös kärpäsruudiksi, koska se palaa räiskähdellen.

Katselepas täältä lisätietoa!

VIHKOON

2024-12-12T10:43:39+02:00

Sammaleet

Sammaleet peittävät metsässä maanpinnan kuin pehmeä, kostea peitto. Niitä kasvaa kivillä, puunrungoilla ja jopa vedessä. Sammalilla ei ole juuria, lehtiä tai vartta, vaan ne kiinnittyvät maahan juurtumahapsilla. Sammaleet imevät vettä ja ravinteita koko olemuksellaan. Sammaleet lisääntyvät jakautumalla tai levittämällä itiöitään. Ne kasvavat metsän varjoisissa siimeksissä ja imevät itseensä runsaasti vettä. Sammaleet ovat ikivanhaa alkuperää ja tarvittaessa ne tulevat pitkänkin ajan toimeen ilman vettä. Sammalkasvin verso kuolee alapäästään samalla, kun se kasvaa pituutta yläpäästään. Kun sammal kasvaa suolla kohti aurinkoa, kerrostuvat sen vanhimmat osat turpeeksi.

Sammaleet

Sammalia kasvaa kivillä, puunrungoilla ja jopa vedessä. Sammalilla ei ole juuria, lehtiä tai vartta, vaan ne kiinnittyvät maahan juurtumahapsilla. Sammaleet imevät vettä ja ravinteita koko olemuksellaan eli niillä on sekovarsi. Sammaleet lisääntyvät jakautumalla tai levittämällä itiöitään. Ne kasvavat kosteassa ja varjoisassa. Hajoava sammal muuttuu suon syvyyksissä turpeeksi.

VIHKOON

2024-12-12T10:45:12+02:00

Jäkälät

Jäkälät ovat merkillisen elottoman oloisia, kuin kivettyneitä kasveja. Ne ovat hidaskasvuisia ja vähään tyytyväisiä. Ne eivät tarvitse paljoakaan maata, vettä eivätkä lämpöä, mutta valo on niille tarpeen. Jäkälät viihtyvät karuilla ja kylmillä seuduilla, joissa muut kasvit eivät viihdy. Ne tulevat sitkeästi toimeen vaikka kalliolla, kiven pinnalla tai puunrungolla välittämättä kuumasta paahteesta tai kovasta pakkasesta. Jäkälä on osittain sientä, osittain levää. Sienimäinen osa imee maasta kosteutta ja mineraaleja ja tekee siten levämäisen osan elämän mahdolliseksi. Levämäinen osa ottaa vastaan auringonvalon ja tuottaa sokeria koko jäkälän energiaksi. Tällä tavalla sieniosa ja leväosa pitävät toisensa hengissä ja muodostavat jäkälän. Jäkälän eri osien yhteistyötä kutsutaan symbioosiksi.

Jäkälät

Jäkälät ovat hidaskasvuisia ja vähään tyytyväisiä. Ne viihtyvät karuilla ja kylmillä seuduilla. Jäkälä on osittain sientä, osittain levää. Sienimäinen osa imee maasta kosteutta ja mineraaleja ja tekee siten levämäisen osan elämän mahdolliseksi. Levämäinen osa ottaa vastaan auringonvalon ja tuottaa sokeria koko jäkälän energiaksi. Jäkälän eri osien yhteistyötä kutsutaan symbioosiksi.

VIHKOON

2024-12-12T10:46:26+02:00

Levät

Levien vedenalainen valtakunta on kuin satumaailma. Vesi kannattelee monenkokoisia leviä eikä niiden tarvitse kohottaa vankkaa vartta omin voimin. Aaltojen kantamana ne pysyvät pystyssä ja keinahtelevat edes takaisin. Jos levän poimii vedestä, lysähtää se velttona kasaan. Auringonvalon siivilöityminen veden läpi saa levät vihertymään tai rusottamaan. Levät jaetaan viher-, rusko-, ja punaleviin. Levillä ei ole erikseen juurta, vartta tai lehteä vaan niillä on sekovarsi. Levät suodattavat kaiken tarvitsemansa sekovarren kautta suoraan vedestä. Levät tuottavat suuren osan maapallon hapesta.

Levät

Levä elää vedessä ja se on taipuisa, sillä vesi kannattelee sen kasvua. Levät jaetaan viher-, rusko-, ja punaleviin. Levillä ei ole erikseen juurta, vartta tai lehteä vaan niillä on sekovarsi. Levät suodattavat kaiken tarvitsemansa sekovarren kautta suoraan vedestä. Levät tuottavat suuren osan maapallon hapesta.

VIHKOON

2024-10-28T17:20:14+02:00

Sienet

Syksyllä, kun myöhäisten kukkien aika alkaa olla ohi, nousee maasta sieniä. Sieniä kasvaa metsään, tien varteen, kedolle, suolle ja pellolle. Sieneen kuuluu laaja rihmasto maan alla. Rihmasto tekee yhteistyötä puun juuristojen kanssa. Maan pinnalla näkyvä osa on itiöemä. Itiöemään kuuluu lakki ja jalka. Lakin alapinnalla olevissa heltoissa on itiöitä, joita tuuli kuljettaa kaikkialle. Sopivassa kasvupaikassa itiö kasvaa maan alla hentoiseksi rihmastoksi.

Sienen ja puun kumppanuus, symbioosi, hyödyttää kumpaakin. Sieni antaa puulle ravinteita ja puu sienelle sokeria.

VIHKOON

2024-10-26T18:07:42+03:00

Itiöt ja siemenet

Kasvit jaotellaan lisääntymistavan perusteella itiökasveihin ja siemenkasveihin. Sienet lisääntyvät itiöiden avulla.

VIHKOON

2024-10-26T18:04:19+03:00

Valo antaa kasville keveyden ja sirouden

Aivan pienet taimiversot kääntyvät herkästi kohti aurinkoa. Kasvi tarvitsee valoa kasvaakseen.

Lämpö antaa kasville värihehkun ja tuoksun

Tarvitaan riittävästi lämpöä, että kasvin kasvu etenee. Puhjennut kukka houkuttelee pölyttäjiä tuoksullaan.

VIHKOON

2024-10-23T05:54:26+03:00

Maa antaa kasville lujuuden

Mullasta kasvi imee juurillaan vettä, ravinteita ja mineraaleja. Näitä se tarvitsee kasvaakseen.

Vesi antaa kasville pyöreät muodot

Jotkin kasvit tarvitsevat paljon vettä, jotkin vähän, mutta kokonaan ilman vettä ei ole elämää.

Kotitehtävät

2024-12-05T13:38:49+02:00

Lue jaksovihkosi tai muu opettajan antama lukuläksy maanantaisin ja tiistaisin kysyn siitä kysymyksiä.

Tiistaina 10.12. on ympäristöopin jaksokoe. Siihen valmistaudut lukemalla ja kuuntelemalla kaikki käsitellyt asiat vihostasi. Katsele myös huolellisesti piirtämäsi kuvat.

Vesi antaa kasveille pyöreät muodot

2024-10-22T05:52:20+03:00

: nuphar-lutea-4294363_1280.jpg
: nymphaea-alba-1792193_1280.jpg

Linkit

2024-10-23T06:05:10+03:00

Mikä jäkälä!

Katsele kissankelloa ja muita kellokukkia

Tutustu Suomen Luontoon

Tästä linkistä aukeaa lehden juttu kasvien tuoksusta. Voit jatkaa lehden selailua muidenkin lehtijuttujen parissa.

VIHKOON

2024-10-21T17:31:51+03:00

Maa, vesi, valo, lämpö kasvattavat kasvia

Kasvit ovat monisoluisia eliöitä, jotka tuottavat itse oman energiansa yhteyttämällä. Kasvit elävät kahdessa maailmassa, sillä juurilla kasvi kiinnittyy kasvupaikalleen syvälle maahan ja lehtevän vartensa se kurottaa kohti aurinkoa. Kasvit elävät luonnon vuodenkierron rytmissä.

Keväällä aurinko kutsuu kasvit kasvamaan ja ne nousevat mullan pimeydestä valon piiriin. Lämmin kosteus saa siemenet virkoamaan. Ne alkavat itää työntäen juurta alas ja lehtiä yksi toisensa jälkeen yhä ylemmäs kohti aurinkoa.

Kesän valoisuudessa aukeavat värikkäät kukat ikään kuin ne tahtoisivat perhosina lehahtaa lentoon kohti aurinkoa. Niiden tuoksu ja siitepöly kohoaakin kohti korkeuksia. Se houkuttelee paikalle pölyttäjiä, jotka kasvin mettä juodessaan siirtävät siitepölyä kukasta kukkaan.

Loppukesän lämmössä kypsyvät hedelmät. Ne kätkevät sisäänsä elämän kantajan, siemenen. Syksyn edetessä kasvi kuihtuu ja siemenet painuvat maahan. Maaemo ottaa siemenet syleilyynsä pitkäksi talveksi lumipeitteen alle. Kasvikunta jää odottamaan uutta kevättä ja auringon kutsua.

Tuen suunnitelman mukainen helpotettu teksti

Maa, vesi, valo, lämpö kasvattavat kasvia

Kasvit ovat monisoluisia eliöitä, jotka tuottavat itse oman energiansa yhteyttämällä. Kasvin juuret ovat syvällä maan alla ja lehtevä varsi kohoaa kohti aurinkoa. Kasvit elävät vaihtuvien vuodenaikojen rytmissä.

Keväällä aurinko kutsuu kasvit kasvamaan. Lämmin ja kostea multa saa siemenet itämään.

Kesän valoisuudessa aukeavat värikkäät kukat kohti aurinkoa. Niiden tuoksu houkuttelee paikalle pölyttäjiä, jotka kasvin mettä juodessaan siirtävät siitepölyä kukasta kukkaan.

Loppukesän lämmössä kypsyvät hedelmät. Niiden sisällä on uuden elämän alku, siemen. Syksyn edetessä kasvi kuihtuu ja siemenet painuvat maahan. Maan sylissä siemenet lepäävät pitkän talven. Kasvikunta jää odottamaan uutta kevättä ja auringon kutsua.

Lajikortteja

2024-10-22T05:45:34+03:00

Betulasta-Pinukseen-puulajikortit-2020.pdf: Betulasta-Pinukseen-puulajikortit-2020.pdf
spieces-cards-plants-trees-02-2020-update.pdf: spieces-cards-plants-trees-02-2020-update.pdf
spieces-cards-mushrooms-2-2020-update.pdf: spieces-cards-mushrooms-2-2020-update.pdf
spieces-cards-seaweeds-2020-new.pdf: spieces-cards-seaweeds-2020-new.pdf
spieces-cards-mosses-2020.pdf: spieces-cards-mosses-2020.pdf
plant-life-cycle-2021-05.pdf: plant-life-cycle-2021-05.pdf
lajikuvat-kasvit-puut-puiden-lehdet-sienet-jakalat-8021-09-2017-logoilla-update.pdf: lajikuvat-kasvit-puut-puiden-lehdet-sienet-jakalat-8021-09-2017-logoilla-update.pdf
jakalakortit-1.pdf: jakalakortit-1.pdf
species-cards-mosses-plants-mushrooms-1-1-2020-update.pdf: species-cards-mosses-plants-mushrooms-1-1-2020-update.pdf