<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/548/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>HI03 2B syksy 2026</title>
<id>https://peda.net/id/9ebca9e4dc4b1</id>
<updated>2026-11-09T16:41:16+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/9ebca9e4dc4b1:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi03-2b-syksy-2026#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/548/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license noopener&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>1. Kansallinen herääminen</title>
<id>https://peda.net/id/85f1f548e0da1</id>
<updated>2026-11-15T12:14:06+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi03-2b-syksy-2026/1.-kansallinen-heraaminen#top" />
<content type="html">Lue oppikirjan luvun 1. kappale &amp;quot;Kansallinen herääminen&amp;quot; ja video &amp;quot;Kansallinen herääminen&amp;quot; ja vastaa kysymyksiin:&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;1. Millainen aate oli 1800-luvun alussa Suomeen levinnyt kansallisromantiikka?&lt;br/&gt;&#10;2. Mikä ihmisryhmä Suomessa ensiksi innostui kansallisuusaatteesta?&lt;br/&gt;&#10;3. Kansallisen heräämisen ajan suurmiehiä Suomessa olivat Lönnrot, Runeberg, Topelius ja Snellman. Millainen rooli heistä kullakin oli suomalaisten herättämisessä?&lt;br/&gt;&#10;4. Millainen vaikutus uudella autonomialla ja suomalaisuuteen heräämisellä oli Suomessa?</content>
<published>2026-11-15T11:54:17+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>1. Suomen autonominen hallinto</title>
<id>https://peda.net/id/c9c6d0c8e0d91</id>
<updated>2026-11-15T11:49:02+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi03-2b-syksy-2026/1.-suomen-autonominen-hallinto#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;Suomessa&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;- Kenraalikuvernööri oli korkein johtaja Suomessa ja keisarin edustaja&lt;br/&gt;&#10;- Senaatti vastasi nykypäivän hallitusta ja sen puheenjohtaja oli kenraalikuvernööri&lt;br/&gt;&#10;- senaatti jakaantui talousosastoon ja oikeusosastoon&lt;br/&gt;&#10;- oikeusosasto oli Suomen korkein oikeusaste&lt;br/&gt;&#10;- talousosasto hoiti käytännön asiat ja vastasi nykyistä hallitusta&lt;br/&gt;&#10;- talousosaston puheenjohtaja oli korkeimmassa asemassa oleva suomalainen Suomessa&lt;br/&gt;&#10;- senaatin talousosasto jakaantui toimituskuntiin eli nykyisiin ministeriöihin&lt;br/&gt;&#10;- lait säädettiin valtiopäivillä, jotka kutsui koolle keisari&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Venäjällä&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;- itsevaltainen keisari&lt;br/&gt;&#10;- ministerivaltiosihteeri: Suomen edustaja Venäjällä, hänellä oli suora esittelyoikeus keisarille&lt;br/&gt;&#10;- Suomen asian komitea: toimi ministerivaltiosihteerin apuna</content>
<published>2026-11-15T11:49:02+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>1. Suomen autonominen asema</title>
<id>https://peda.net/id/028b7062e0da1</id>
<updated>2026-11-15T11:50:37+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi03-2b-syksy-2026/1.-suomen-autonominen-asema#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;Suomella oli suhteessa Venäjään oma&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- lait&lt;br/&gt;&#10;- uskonto&lt;br/&gt;&#10;- raha vuodesta 1863&lt;br/&gt;&#10;- virkakieli (ruotsi, ei ollut riittävästi suomenkielisiä luku- ja kirjoitustaitoisia ihmisiä)&lt;br/&gt;&#10;- virkamiehistö&lt;br/&gt;&#10;- hallinto&lt;br/&gt;&#10;- säätyjako&lt;br/&gt;&#10;- kansalaisuus&lt;br/&gt;&#10;- tulliraja Venäjälle&lt;br/&gt;&#10;- budjetti&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Yhteistä Venäjän kanssa oli&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- hallitsija&lt;br/&gt;&#10;- lippu&lt;br/&gt;&#10;- armeija&lt;br/&gt;&#10;- ulkopolitiikka</content>
<published>2026-11-15T11:50:37+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Läksy ja tehtävät maanantaiksi 16.11.</title>
<id>https://peda.net/id/36936d64de971</id>
<updated>2026-11-12T14:47:26+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi03-2b-syksy-2026/laksy-ja-tehtavat-maanantaiksi-16.11#top" />
<content type="html">Lue kpl. 1. Tee kirjan teht. 3, 4 ja 8.</content>
<published>2026-11-12T14:47:26+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>1. Ruotsin valaan ajan perintö</title>
<id>https://peda.net/id/33d93e2ede911</id>
<updated>2026-11-12T14:26:14+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi03-2b-syksy-2026/1.-ruotsin-valaan-ajan-perinto#top" />
<content type="html">Lue kappaleen 1. ensimmäinen luku ja vastaa kysymykseen:&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Suomi oli osa Ruotsia n. 600 vuoden ajan. Mitä Suomi on saanut perinnöksi Ruotsin vallan ajalta?&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;- ruotsin kieli, Suomi on kaksikielinen maa&lt;br/&gt;&#10;- kristinusko ja myöhemmin uskonpuhdistus ja luterilaisuus&lt;br/&gt;&#10;- länsimainen kulttuuri&lt;br/&gt;&#10;- lakijärjestelmä ja käräjälaitos&lt;br/&gt;&#10;- teollistumisen esiaskeleet ja merkantilismi&lt;br/&gt;&#10;- koulujärjestelmän perusteet&lt;br/&gt;&#10;- yliopistolaitos säätyjäjestelmä&lt;br/&gt;&#10;- erilaiset aatteet, esim. valistuksen ajatukset levisivät Suomeen Ruotsista&lt;br/&gt;&#10;- joitakin rakennuksia, esim. Viaporin linnoitus, Turun linna ja tuomiokirkko</content>
<published>2026-11-12T14:04:24+02:00</published>
</entry>


</feed>