https://peda.net/id/9e827aaa780 2021-05-14T10:49:10+03:00 https://peda.net/:static/548/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license noopener" href="https://peda.net/info" target="_blank">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/f3969122710 2021-03-05T14:06:17+02:00 <p>Musiikki koostuu sävelistä ja hälystä. <br/> Sävelet syntyvät säännöllisestä värähtelystä, kun esim. kitaran kieli tai rummun kalvo värähtelee.</p> <p><strong class="editor red"><b><span class="editor underline">Sävelellä on neljä (4) ominaisuutta:</span> </b></strong>korkeus, kesto, voimakkuus, sointiväri.</p> <p>Aistit ovat portti maailmaan.<br/> <br/> Seuraavassa <em><b><span class="editor underline">kuuloaisti ( kesto 2:30min):</span></b></em>  <a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/06/08/aistit-ovat-portti-maailmaan#media=80616" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">https://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/06/08/aistit-ovat-portti-maailmaan#media=80616</a></p> <p>Kuuloliitolla on omat sivut, jotka löytyvät täältä.<a href="https://www.kuuloliitto.fi/vapaa-ajan-melu/" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">https://www.kuuloliitto.fi/vapaa-ajan-melu/</a> </p> <p><strong class="editor red">Värähtelytaajuutta</strong><b><strong class="editor red"><em> eli</em> <span class="editor underline">sävelen korkeutta</span> </strong>mitataan hertseinä</b> <strong>(Hz).</strong></p> <p> yksi (1) hertsi on yksi (1) värähdys sekunnissa.</p> <p>Ihmiskorva pystyy kuulemaan ääniä, joiden taajuudet ovat 16 - 20 000 Hz.</p> <p>Kuinka vanhat ovat korvasi? <span class="editor underline"> Testaa kuulosi kuuletko nämä kaikkein korkeimmatkin äänet(kesto 1:37min):</span></p> <p><a href="https://www.youtube.com/watch?v=VxcbppCX6Rk&amp;feature=youtu.be" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">https://www.youtube.com/watch?v=VxcbppCX6Rk&amp;feature=youtu.be</a></p> <p>Mitä useampi värähdys, sen korkeampi ääni on ja päinvastoin.</p> <p><strong class="editor red"><em>Infraääni</em> </strong>- matala ääni, taajuus alle 20 Hz</p> <p><strong class="editor red"><em>Ultraääni</em> </strong>- korkea ääni, taajuus yli 20 000 Hz<br/> <br/> </p> <p><b>Äänen voimakkuus riippuu <strong class="editor red">ääniaaltojen amplitudista eli värähtelylaajuudesta.</strong></b></p> <p>Jos amplitudi on pieni, sävel kuuluu hiljaa.</p> <p><b><span class="editor underline">Äänenpaineen tasoa</span> mitataan desibeleinä</b> <strong>(dB).</strong></p> <p>0 - 85 dB  Turvallinen alue</p> <p>85- 125 dB  Vaaravyöhyke</p> <p>125- dB Kipukynnys</p> <p><strong class="editor red">Tinnitus- korvien soimista. </strong>Se häiritsee jokapäiväistä elämää joko väliaikaisesti tai sitten se on saatu elämänkumppaniksi onnettomuuden tai huonosti hoidetun kuulonsuojauksen vuoksi. Korvien soimiseen voi tottua ja onnistua elämään sen kanssa kohtuullisesti, mutta kuuloaan tulee suojella aina kun se vain on mahdollista.</p> <p>Tinnituksesta ei tarvitse kärsiä ilman apua: <a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/01/26/tinnitukseen-loytyy-apua" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/01/26/tinnitukseen-loytyy-apua</a>  </p> <p>Lasten ja nuorten vanhempien tulisikin pitää huolta siitä, että heidän lapsensa kuulo on suojattu kuulosuojaimilla erityisesti esimerkiksi konserteissa, ilotulituksissa tai muissa kovaäänisissätilaisuuksissa, sillä nuoren ihmisen kuulo vaurioituu herkästi.<br/> Muistathan huolehtia omista korvistasi oppitunneilla ja tilanteissa, joissa tiedät altistuvasi kovalle melulle.<br/> Kuulosuojaimia saa melko edullisestikin. Kuulosuojainten hankinta pieni hinta siitä, että voit menettää tai heikentää kuulosi lopullisesti. Kuulosuojaimia saa myös omaan korvaan sopiviksi, jolloin hinta kohoaa melkoisesti, mutta suojaimet ovat yksilöllisesti suunniteltu korvaasi. <br/> Muusikot käyttävät tällaisia yksilöllisiä kuulosuojaimia, joita ei edes huomaa konserttitilanteissa. Muusikoiden kuulosuojaimiin on myös mahdollista teettää monitorikuulokkeet, jolloin korvaan tulee vain se musiikki, joka mikserin kautta siihen johdetaan. <br/> Olet varmaan nähnyt tällaisia monitorikuulokkeita konserttitaltioinneissa televisiosta.</p> <p>Akuutin ohjelma kuulosta( kesto 28 min) <a href="https://areena.yle.fi/1-2466753" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">https://areena.yle.fi/1-2466753 </a>, jossa nuori kuulovammainen lentopalloilija kertoo kuinka hänestä tuli huippu-urheilija. Ohjelmassa perehdytään myös kuulolaitteeseen.</p> 2020-03-28T17:08:16+02:00 https://peda.net/id/0e91233c774 2021-03-10T10:06:23+02:00 Laula mukana! <iframe width="640" height="480" src="https://www.youtube.com/embed/PX7cPorwX5M" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe>​<br/> <h1><strong class="editor red"><a href="https://peda.net/p/anninas/7-lk3/maamme/nimet%C3%B6n-f076" target="_blank" rel="noopener"></a>Maamme.</strong></h1> <div class="main"> <div class="content enclose"><b>1. Oi maamme, Suomi, synnyinmaa, soi, sana kultainen!</b><br/> <b>||: Ei laaksoa, ei kukkulaa, ei vettä rantaa rakkaampaa,</b><br/> <b>kuin kotimaa tää pohjoinen, maa kallis isien! :||</b><br/> <br/> <b>2. Sun kukoistukses kuorestaan kerrankin puhkeaa,</b><br/> <b>||: viel lempemme saa nousemaan sun toivos, riemus loistossaan,</b><br/> <b>ja kerran, laulus synnyinmaa korkeemman kaiun saa. :||</b><br/> <br/> Maamme (ruots. Vårt land) on Suomen kansallislaulu. Maamme-laulun kirjoitti Johan Ludvig Runeberg ruotsiksi vuonna 1846 Vänrikki Stoolin tarinoiden ensimmäiseksi runoksi, ja sen sävelsi Fredrik Pacius vuonna 1848. Tekstin nykyisin käytettävä suomennos luetaan yleensä Paavo Cajanderin (1889) nimiin, mutta se pohjautuu suurimmaksi osaksi Julius Krohnin vuoden 1867 käännökseen.<br/> <br/> <b>Maamme-runossa on 11 säkeistöä, mutta siitä lauletaan vain ensimmäinen ja viimeinen säkeistö.</b></div> </div> 2020-04-05T17:52:22+03:00 https://peda.net/id/796506477ef 2020-03-18T08:58:07+02:00 <div class="CjVfdc"><b>YLEISTÄ<br/> <iframe width="640" height="480" src="https://www.youtube.com/embed/GTXBLyp7_Dw" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe>​<br/> </b></div> <p class="zfr3Q">Orkesteri kasvoi<span> romantiikan </span>aikana nykyiseen muotoonsa. Usein orkesterilla tarkoitetaan täysikokoista sinfoniaorkesteria, joka koostuu useammasta eri soitinryhmästä eli sektiosta. Sektiot ovat:</p> <p class="zfr3Q"><strong>Jousisoittimet<br/> <br/> <iframe width="853" height="480" src="https://www.youtube.com/embed/MP2_6OLummA" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe>​<br/> </strong></p> <ul> <li>viulu, alttoviulu, sello, kontrabasso</li> </ul> <p class="zfr3Q"><strong>Puupuhaltimet</strong></p> <ul> <li>huilu ja piccolo, oboe, klarinetti ja fagotti</li> </ul> <p class="zfr3Q"><strong>Vaskipuhaltimet</strong></p> <ul> <li>trumpetti, pasuuna, käyrätorvi, tuuba</li> </ul> <br/> <p class="zfr3Q">Lisäksi teoksesta riippuen mukana on myös muita soittimia, kuten esimerkiksi erilaisia lyömäsoittimia (patarummut, erilaiset symbaalit), kosketinsoittimia (flyygeli, cembalo, fortepiano) tai vaikkapa harppu.<br/> Erityisesti oopperoissa harppua näkee soitettavan orkesterimontussa melko usein.<br/> <span>Kuvaesimerkissä on yleisin orkesterin sektioiden eli soitinryhmien järjestys. Soitinsektioiden asettelu pidetään suurin piirtein samana, jotta kapellimestari tietää tarkalleen soittajien sijainnin riippumatta siitä mitä orkesteria hän johtaa. <br/> Joskus tästäkin voidaan kuitenkin poiketa.</span><br/> <img src="https://lh4.googleusercontent.com/OAlbVUG8ekmjctFhX-rtpZaxeWKFVP6OfwXLgI8XgGFi0WKpUWvq_xsKMmQJhXudVqN8Gu0GfOMn-gVbtCa3fvzEUFsi00Sxc0Vg5m8bYkOEQeI3kg=w1280"/><br/> <br/> <br/> <br/> </p> <div class="CjVfdc">TEHTÄVÄ 1<br/> <br/> <span>Tutustu Ylen orkesterikoneen soitinesittelyihin </span><a class="dhtgD aw5Odc" href="https://www.google.com/url?q=https%3A%2F%2Fyle.fi%2Faihe%2Forkesterikone%2Fsoitinesittelyt&amp;sa=D&amp;sntz=1&amp;usg=AFQjCNGUiJiS4S_WLe3hpzQSZtxKSkgEgQ" rel="noopener nofollow ugc" target="_blank">tämän linkin takaa! </a><br/> <br/> <br/> <div class="oKdM2c Kzv0Me"> <div id="h.p_9soBi9ugOOgY" class="hJDwNd-AhqUyc-zQtlcf jXK9ad D2fZ2 OjCsFc GNzUNc"> <div class="jXK9ad-SmKAyb"> <div class="tyJCtd mGzaTb baZpAe"> <div class="CjVfdc"><b>KAPELLIMESTARI</b><br/> <br/> </div> </div> </div> </div> </div> <div class="oKdM2c"> <div id="h.p_XRv0Mtj9OXkI" class="hJDwNd-AhqUyc-zQtlcf jXK9ad D2fZ2 GNzUNc"> <div class="jXK9ad-SmKAyb"> <div class="tyJCtd mGzaTb baZpAe"> <p class="zfr3Q">Jokaista orkesteria johtaa lähes poikkeuksetta kapellimestari. Kapellimestari seuraa<span> </span><em>partituuria,</em><span> </span>josta hän näkee jokaisen soittimen<span> </span><em>stemman</em><span> </span>eli soitettavan osuuden. Kapellimestari näyttää tahtipuikolla tahtia ja ilmentää esimerkiksi dynamiikan vaihtelua eleillään ja ilmeillään. Kapellimestari tekee myös oman tulkintansa esitettävästä teoksesta ja harjoituttaa orkesteria sen mukaisesti.<br/> <br/> <img src="https://lh4.googleusercontent.com/uIk1c6ApXKAjBewvpF_2R5O7FQYm-0mLMKZBkLTux5XgEGMvnbYDJc8rW_xliU55JMR7hP140CFN80h6CQiCBspxQUivdvexWDpvupTbA3sbHpO3U7g=w1280"/> <br/> <br/> </p> <div class="CjVfdc">TEHTÄVÄ 2</div> <p class="zfr3Q">Katso oheinen video Santtu-Matias Rouvalin inspiroivasta matkasta kapellimestariksi!<br/> <iframe width="853" height="480" src="https://www.youtube.com/embed/YVuQWbI2D1c" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe>​ </p> <div class="CjVfdc">TEHTÄVÄ 3</div> <p class="zfr3Q">Tutustu Helsingin kaupunginorkesterin sivustolta löytyvään &quot;Orkesteri - pieni kylä&quot; -osioon. Pääset sivustolle <a class="dhtgD aw5Odc" href="https://www.google.com/url?q=https%3A%2F%2Fhelsinginkaupunginorkesteri.fi%2Ffi%2Forkesteri-pieni-kyla&amp;sa=D&amp;sntz=1&amp;usg=AFQjCNHyl4YL13FN2RaEFlbNgCrOSQc_Iw" rel="noopener nofollow ugc" target="_blank">tämän linkin takaa!</a> <br/> <br/> </p> <div class="oKdM2c Kzv0Me"> <div id="h.p_jKEF4ggjRnKw" class="hJDwNd-AhqUyc-uQSCkd jXK9ad D2fZ2 OjCsFc GNzUNc"> <div class="jXK9ad-SmKAyb"> <div class="tyJCtd mGzaTb baZpAe"> <div class="CjVfdc">MUUTAMIA TUTUSTUMISEN ARVIOISIA ORKESTEREITA SUOMESTA<br/> <br/> </div> </div> </div> </div> </div> <div class="oKdM2c"> <div id="h.p_9wLQaw_5RtcO" class="hJDwNd-AhqUyc-uQSCkd jXK9ad D2fZ2 wHaque GNzUNc"> <div class="jXK9ad-SmKAyb"> <div class="tyJCtd mGzaTb baZpAe"> <p class="zfr3Q"><a class="dhtgD aw5Odc" href="https://www.google.com/url?q=https%3A%2F%2Fyle.fi%2Faihe%2Frso&amp;sa=D&amp;sntz=1&amp;usg=AFQjCNExaArnhEqC_YMbVZbVVQDzXeWs6g" rel="noopener nofollow ugc" target="_blank">Radion sinfoniaorkesteri (RSO)</a></p> <p class="zfr3Q"><a class="dhtgD aw5Odc" href="https://www.google.com/url?q=https%3A%2F%2Fhelsinginkaupunginorkesteri.fi%2F&amp;sa=D&amp;sntz=1&amp;usg=AFQjCNF3PXd5n7QD393j4XmxktXpXuGZUQ" rel="noopener nofollow ugc" target="_blank">Helsingin kaupunginorkesteri</a> (HKO)</p> <p class="zfr3Q"><a class="dhtgD aw5Odc" href="http://www.google.com/url?q=http%3A%2F%2Fkonserttikalenteri.puolustusvoimat.fi%2Ffi%2Fkaartin-soittokunta&amp;sa=D&amp;sntz=1&amp;usg=AFQjCNFX7cbxfyEo-35Tft5-yc94kTb4rA" rel="noopener nofollow ugc" target="_blank">Kaartin soittokunta</a> (puhallinorkesteri)<br/> <br/> </p> </div> </div> </div> </div> <p class="zfr3Q"><br/> <br/> </p> </div> </div> </div> </div> </div> 2020-04-15T12:28:32+03:00 https://peda.net/id/dcf39d497a2 2020-03-28T17:49:16+02:00 <b>INTRO = alkusoitto </b>johdattaa kappaleen tunnelmaan, oma melodia, usein sointukiertoa kappaleesta<br/> <p><b>A-osa (säkeistö) </b>laulettu osa, vie tarinaa eteenpäin ,joka kerta eri sanat</p> <p><b>B-osa = kertosäe </b>laulettu osa, tarttuva ja mieleen jäävä , toistuu samanlaisena joka kerran</p> <p><b>C- osa </b>laulettu osa, tuo vaihtelua kappaleen loppupuolella, esiintyy vain kerran,johtaa kertsiin<br/> <br/> <b><span>BRIDGE </span></b>laulettu osa, väliosa A:n ja B:n välillä</p> <p><b>VÄLISOITTO </b>intron tapainen osien välillä</p> <p><b>SOOLO </b>pidempi kuin välisoitto, jollain soittimella melodiaa</p> <p><b>OUTRO / FINE = soitettu lopetus tai CODA (laulettu lopetus) </b>loppuosa, intron tapainen tai ihan omanlainen</p> <h1><span>Tai lopetetaan kappale &quot;fade out&quot; eli feidaamalla eli hiljentäen vähitellen</span></h1> 2020-04-09T08:27:54+03:00