YH05 kevät 2026

Suomen ja Euroopan unionin suhteet muihin maailman globaaleihin valtakeskuksiin

2026-02-05T13:15:29+02:00

Suomen ja EU:n suhteet
* Suomi on täysivaltainen EU-jäsen ja mukana päätöksenteossa kaikilla tasoilla.
* Suomea pidetään luotettavana ja rakentavana jäsenenä sekä oli ennen liittymistä toivottu jäsen EU:hun.
* Suomella edustaja kaikissa EU:n toimielimissä.
* Suomi osa euroaluetta (EMU) --> euro käytössä.
* Suomi osa Schengen-aluetta --> vapaa liikkuvuus ilman rajatarkastuksia Schengen alueen sisällä
* Suomi kuuluu myös mm. pankkiunioniin, Dublin-järjestelmään ja erilaisiin yhteisiin ulko- ja turvallisuuspoliittisiin sopimuksiin.
* Suomi tekee tiivistä yhteistyötä EU:ssa erityisesti Pohjoismaiden ja Baltian maiden kanssa.
* Suomi korostaa EU:ssa mm. oikeusvaltioperiaatetta, demokratiaa, ihmisoikeuksia, sääntöihin perustuvaa päätöksentekoa sekä ympäristö- ja ilmastopolitiikkaa.
* Jäsenyyden hyötyjä Suomelle mm:
- sisämarkkinat tukevat vientiä ja taloutta
- EU-rahoitusta mm. tutkimukseen, aluekehitykseen ja maatalouteen
- yhteinen vaikutusvalta globaalisti
* Suomen jäsenyyden hyötyjä EU:lle mm:
- Suomi on EU:ssa nettomaksaja
- Suomi tukee EU:n arvoja ja näyttää esimerkkiä
- Suomi on rakentava jäsen, joka noudattaa sääntöjä ja yhteistä päätöksentekoa
- Suomen geopoliittinen sijainti ja pitkä Venäjän kanssa yhteinen raja vahvistaa EU:n pohjoista ulottuvuutta
- Suomi tarjoaa monenlaista asiantuntemusta ja osaamista
* Suhtautuminen Suomessa EU:hun:
- EU nähdään vakauden ja turvallisuuden lähteenä
- sisämarkkinat ja euro tukevat taloutta ja vientiä
- vahvistaa Suomen asemaa globaalisti
- EU koetaan joskus puuttuvan liikaa kansalliseen päätöksentekoon
- EU-päätökset nähdään byrokraattisena ja hitaana
- EU:n kustannuksia Suomelle kritisoidaan
- EU:n yhteisvastuu jakaa mielipiteitä
- kaikki EU:n päätökset eivät sovi Suomen erityisolosuhteisiin
* Mitä kritiikkiä Suomi on saanut EU:lta mm.?
- kritiikki on kohdistunut lähinnä yksittäisiin politiikkaratkaisuihin, ei arvojen rikkomiseen!
- julkisen talouden kestävyysvaje ja velkaantuminen sekä tarve rakenteellisiin uudistuksiin
- metsien hakkuumäärät suhteessa EU:n ilmastotavoitteisiin sekä hiilinielujen heikkeneminen
- huomautuksia direktiivien myöhäisestä tai puutteellisesta toimeenpanosta

Suomen ja EU:n suhteet Yhdysvaltoihin
* EU ja USA
- USA EU:n tärkein kumppani
- USA on suurin EU:n yhdentymisen tukija
- kumpaakin yhteen sitoo Nato, yhteiset arvot sekä yhteinen huoli esim. terrorismista
- yhteistyöstä käytetään nimitystä transatlanttinen yhteistyö
- USA on yksi EU:n tärkein kauppakumppani ja osapuolet toistensa suurimpia tukijoita
- kiistoja mm. ulkopolitiikasta, oman kauppa-alueen suojelusta...
- suhteisiin on vaikuttanut vahvasti myös Yhdysvalloissa vallassa oleva presidentti
- yhteistyötä lisäksi mm. kriisinhallinnassa, ilmastonmuutoksen torjunnassa sekä kyber- ja hybriditurvallisuudessa
- EU pyrkii olemaan itsenäinen toimija, ei riippuvainen USA:sta
* Suomi ja USA
- suhteet perustuvat samanlaiseen arvopohjaan
- suhteet ovat tällä hetkellä tiiviimmät ja strategisesti merkittävämmät kuin koskaan --> Suomen Nato-jäsenyys ja kahdenvälinen puolustusyhteistyösopimus (DCA) tekivät maista virallisia liittolaisia
- laaja yhteistyö mm. turvallisuudessa, teknologiassa ja tieteessä
- USA on Suomen tärkein kauppakumppani
- yhteistä puolustusyhteistyötä, sotaharjoituksia ja asehankintoja
- Suomi tekee yhteistyötä sekä kahdenvälisesti että EU:n ja Naton kautta
- varsinainen kauppapolitiikka ja kauppaan liittyvät sopimukset valtiotasolla ovat EU:n vastuulla

Suomen ja EU:n suhteet Venäjään
* EU ja Venäjä
- Venäjän edeltäjä Neuvostoliitto oli kylmän sodan aikana käytännössä Euroopan unionin vastustaja. Venäjä kokee unionin kilpailijaksi, joka laajentuu sen vanhoille vaikutusalueille.
- Ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan vuonna 2022 EU:n ja Venäjän välit olivat asialliset, vaikka Krimin valtaus 2014 niitä kiristikin. Unioni kehitti suhteitaan Venäjään sekä entisiin neuvostotasavaltoihin erityissopimusten avulla. Unionin ja Venäjän yhteisiä intressejä olivat yhteiskunnan vakaus, energia ja Euroopan kilpailukyky. Niitä yhdistäviä uhkia olivat rikollisuus, ihmiskauppa, laiton maahanmuutto ja terrorismi.
- EU:n ja Venäjän suhteet ovat tällä hetkellä historiallisen kireät ja käytännössä katkenneet Venäjän vuonna 2022 aloittaman hyökkäyssodan vuoksi Ukrainassa.
- EU on asettanut Venäjälle laajoja taloudellisia ja diplomaattisia pakotteita, rajoittanut energiakauppaa ja pyrkinyt irtautumaan venäläisestä energiasta.
- suhteet perustuvat pakotepolitiikaan ja turvallisuuspoliittiseen vastakkainasetteluun
- EU on pyrkinut vähentämään energiariippuvuuttaan Venäjästä
* Suomi ja Venäjä
- aikaisemmin suhteet perustuivat naapuruuteen ja sopimuksiin
- Suomen ja Venäjän välit ovat tällä hetkellä poikkeuksellisen viileät ja kireät, ja ne ovat heikentyneet merkittävästi vuoden 2022 jälkeen. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa,.
- Suomen Nato-jäsenyys sekä itärajan sulkeminen ovat ajaneet maiden väliset suhteet minimiin.
- Yhteistyö on rajattua, ja Venäjä on luokitellut Suomen epäystävälliseksi valtioksi.
- diplomaattisia suhteita ei ole virallisesti katkaistu
- Suomi on sulkenut itärajan
- kaupankäynti on vähentynyt voimakkaasti pakotteiden ja geopoliittisen tilanteen vuoksi sekä kulttuurinen kanssakäynti on vähäistä
- tilanteen normalisoitumiselle ei ole näkyvissä edellytyksiä lähitulevaisuudessa
- Suomi on pyrkinyt vähentämään riippuvuuttaan Venäjästä
- Suomen Nato-jäsenyys mutkisti suhteita entisestään

Suomen ja EU:n suhteet Aasiaan
* EU ja Aasia
- EU pyrkii vahvistamaan poliittisia, taloudellisia ja turvallisuusyhteyksiä Aasian maihin.
- EU:n intressit Aasiaan ovat varsin taloudelliset.
- Kiina on EU:n merkittävä kauppakumppani ja investointien kohde, mutta EU suhtautuu kriittisesti mm. ihmisoikeuksiin ja teknologian hallintaan. --> EU pyrkii irti riippuvuudestaan kiinan raaka-aineisiin
- Japani ja Etelä-Korea ovat EU:n luotettavia liittolaisia kaupassa ja teknologiayhteistyössä.
- EU on neuvotellut vapaan kaupan sopimuksia monien Aasian maiden kanssa (esim. Japani, Singapore, Vietnam).
- Turvallisuusyhteistyö painottuu alueelliseen vakauteen, meriturvallisuuteen ja ilmastonmuutokseen.
- EU pyrkii tasapainoiseen politiikkaan: vahvistaa yhteistyötä, mutta varautuu Kiinan kasvavaan vaikutusvaltaan.
- Unionin tärkein yhteistyömuoto Aasiassa on ollut yhteistyö Kaakkois-Aasian maiden (ASEAn) kanssa. Nykyisin yhteistyö on laajentunut ja muuttunut ASEM-toiminnaksi (Asia–Europe Meeting). Sen tavoitteena on antaa valtioiden päämiehille mahdollisuus avoimeen keskusteluun.
* Suomi ja Aasia
- Suomen suhteet Aasian maihin ovat aktiivisia, talouspainotteisia ja strategisesti tärkeitä, keskittyen kaupankäyntiin, teknologiaan sekä ympäristöyhteistyöhön.
- Kiina on merkittävä investointi- ja vientikohde suomalaisille yrityksille, mutta poliittiset suhteet ovat varovaisia.
- Japani, Etelä-Korea ja Singapore ovat strategisia yhteistyökumppaneita teknologiassa ja tutkimuksessa.
- Suomi ei harjoita sotilaallista yhteistyötä Aasian maiden kanssa samalla tavalla kuin Euroopan liittolaisten kanssa.
- Suomi osallistuu kuitenkin kansainvälisiin rauhanturva- ja kriisinhallintatehtäviin Aasiassa YK:n ja EU:n kautta.
- Kauppasuhteet painottuvat teknologiaan, metsäteollisuuteen, kemikaaleihin ja energiaratkaisuihin.
- Suomi hyödyntää EU:n kauppasopimuksia, mutta tekee myös kahdenvälisiä investointihankkeita.

Suomen ja EU:n suhteet Afrikkaan
* EU ja Afrikan maat
- EU:n ja Afrikan maiden suhteet perustuvat pitkään yhteistyöhön kehityksen, kaupan ja turvallisuuden saralla.
- EU on monien Afrikan maiden suurin kehitysapu- ja kauppakumppani.
- EU tekee yhteistyötä Afrikan unionin kautta, tukien demokratiaa, ihmisoikeuksia ja rauhanprosesseja.
- EU pyrkii tasapainoiseen politiikkaan: tukea kehitystä ja vakautta, mutta myös edistää omaa turvallisuutta ja taloudellisia etuja.
- Välimeren unioni on EU:n ja 15 itäisen Välimeren ja Pohjois-Afrikan valtion yhteistyöjärjestö. Se koordinoi taloudellisia hankkeita, jotka luovat työpaikkoja ja talouskasvua Välimeren eteläisille alueille. Niiden avulla kehitetään esimerkiksi liikennettä, ympäristönsuojelua, uusiutuvaa energiaa ja muuta kestävää kehitystä.
- EU tukee Afrikan maiden hyvinvointia myös toivossa vähentää siirtolaisuutta
* Suomi ja Afrikan maat
- Suomi tekee Afrikan maiden kanssa pääasiassa kehitys- ja koulutusyhteistyötä.
- Suomi on aktiivinen humanitaarisen avun, rauhanturvaamisen ja kestävän kehityksen hankkeissa.
- Suomi keskittyy erityisesti koulutukseen, terveydenhuoltoon, demokratian vahvistamiseen ja ilmastonmuutoksen torjuntaan.
- Suomi harjoittaa kauppaa Afrikan kanssa, mutta määrällisesti se on pieni osa Suomen kokonaiskaupasta.
- Suomi hyödyntää EU:n kauppasopimuksia ja tekee myös kahdenvälisiä hankkeita afrikkalaisten yritysten kanssa.
- Suomi osallistuu Afrikassa rauhanturva-, kriisinhallinta- ja koulutusprojekteihin YK:n ja EU:n kautta.
- Suomi pyrkii tukemaan vakautta ilman sotilaallista läsnäoloa.

EU:n toimielimet

2026-01-29T12:56:47+02:00

Eurooppa-neuvosto on Euroopan unionin jäsenvaltioiden johtajien päätösfoorumi. Se tekee päätökset EU:n tulevaisuuden suunnasta. Eurooppa-neuvosto tekee aloitteita ja sopii yleisellä tasolla, miten unionia kehitetään. Se yrittää sovittaa ja ratkaista jäsenvaltioiden välisiä kiistoja. Se ei päätä yksityiskohdista, niistä päättävät muut EU:n toimielimet. Eurooppa-neuvoston rooli korostuu, kun EU:ssa on tehtävä suuria ratkaisuja tai on tavallista haastavampia aikoja. Eurooppa-neuvosto tekee päätöksensä yleensä yhteisymmärryksessä.
Euroopan komissio edustaa koko Euroopan unionin etua (ei jäsenvaltioita). Se käyttää unionissa korkeinta toimeenpanovaltaa. Sillä on yksinoikeus ehdottaa uusia lakeja EU:n neuvostolle ja parlamentille. Komissio myös toimeenpanee neuvoston ja parlamentin hyväksymät päätökset. Se hoitaa EU:n jokapäiväistä hallintoa ja toimintaa komissaarien ja virkamiestensä avulla. Lisäksi komissio valvoo perussopimusten ja lakien noudattamista jäsenvaltioissa (yhdessä unionin tuomioistuimen kanssa) sekä johtaa ja valvoo unionin varainkäyttöä.
Euroopan unionin parlamentti edustaa EU:n kansalaisia. Parlamentilla on tärkeä merkitys demokraattisena keskustelufoorumina ja kansalaisten vaikutuskanavana. Se säätää lakeja tasavertaisesti yhdessä neuvoston kanssa. Siltä kuitenkin puuttuu oikeus tehdä lakialoitteita. Komissiota valittaessa parlamentti hyväksyy komission puheenjohtajan ja jäsenet. Parlamentilla on valta erottaa komissio. Se voi esittää epäluottamuslauseen koko komissiolle ja erottaa sen 2/3 enemmistöllä (parlamentarismin periaate), mutta ei voi erottaa yksittäisiä komissaareja. Parlamentti voi esittää suullisia ja kirjallisia kysymyksiä komission ja EU:n neuvoston toiminnasta. Lisäksi se hyväksyy EU:n uudet jäsenvaltiot ja kansainväliset sopimukset (kuten tulliliitot).
Euroopan unionin neuvosto edustaa jäsenvaltioiden hallituksia. Se on unionin tärkeä päätöksentekoelin. Euroopan unionin neuvosto säätää EU-lait Euroopan parlamentin kanssa. Yhdessä ne myös päättävät unionin budjetista. Neuvosto on päävastuussa unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, tosin Eurooppa-neuvoston suuntaviivojen mukaan, sekä oikeus- ja sisäasioista. Se tekee kansainvälisiä sopimuksia EU:n ja muiden maiden tai kansainvälisten järjestöjen välillä. Se myös valvoo lainsäädäntöä ja unionin talousarvion toteutusta yhdessä Euroopan parlamentin kanssa. Yksi jäsenvaltio vuorollaan on puoli vuotta Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajavaltio. Siinä roolissa jäsenvaltio voi vaikuttaa siihen, mitä asioita sen puheenjohtajakaudella unionissa käsitellään.

EU-kansalaisen vaikuttamismahdollisuuksia EU:ssa

2026-01-29T12:56:04+02:00

Euroopan unionin kansalaisia ovat kaikki jäsenvaltioiden kansalaiset.
Kansalaisilla on äänioikeus ja vaalikelpoisuus Euroopan unionin parlamenttivaaleissa.
Kansalaiset voivat tehdä kansalaisaloitteen ja olla yhteydessä meppeihin. Euroopan komissiolle tehtävään kansalaisaloitteeseen tarvitaan miljoona osallistujaa useasta jäsenvaltiosta.
Kansalaisjärjestöt voivat lobata EU-päättäjiä.
Kansalaiset voivat vedota Euroopan parlamentin vetoomusvaliokuntaan ja kannella komissiolle.
Kansalaiset voivat lähettää omia kommenttejaan komission nettiin laittamista valmisteluvaiheessa olevista asioista.
Kansalaiset voivat myös vaikuttaa unionin päätöksentekoon omissa kansallisissa parlamenttivaaleissaan, koska Eurooppa-neuvosto ja Euroopan unionin neuvosto koostuvat jäsenmaiden valtionpäämiehistä ja hallitusten edustajista.
Kaikki perinteiset vaikuttamiskeinot ovat luonnollisesti käytössä myös EU-tasolla ja samoilla keinoilla EU-asioihin voi vaikuttaa myös kotimaassa. Kansalaiset voivat yrittää vaikuttaa asioihin esimerkiksi järjestämällä mielenosoituksia tai kirjoittamalla asioista aktiivisesti eri medioissa.

EU-kansalaisen oikeuksia

2026-01-29T12:55:14+02:00

Oikeus liikkua vapaasti EU:n jäsenvaltioiden välillä
Oikeus oleskella vapaasti missä tahansa EU-maassa
Oikeus työskennellä missä tahansa EU-maassa ilman erillistä työlupaa
Oikeus harjoittaa yritystoimintaa missä tahansa EU-maassa
Yhdenvertainen kohtelu työmarkkinoilla (ei syrjintää kansalaisuuden perusteella)
Oikeus opiskella toisessa EU-maassa samoilla ehdoilla kuin maan omat kansalaiset
Oikeus saada sosiaaliturvaa ja etuuksia EU-maassa samoilla ehdoilla kuin maan omat kansalaiset (tietyin edellytyksin)
Oikeus äänestää ja asettua ehdolle Euroopan parlamentin vaaleissa kaikissa jäsenvaltioissa
Oikeus äänestää ja asettua ehdolle kunnallisvaaleissa asuinmaassa, vaikka ei olisi sen maan kansalainen
Oikeus saada konsulipalveluja ja apua toiselta EU-maan suurlähetystöltä, jos oma maa ei ole edustettuna EU:n ulkopuolella
Oikeus tehdä vetoomus Euroopan parlamentille
Oikeus kannella Euroopan oikeusasiamiehelle
Oikeus osallistua eurooppalaiseen kansalaisaloitteeseen
Oikeus nauttia EU:n perusoikeuskirjan turvaamista perusoikeuksista, kuten sananvapaudesta, uskonnonvapaudesta, yhdenvertaisuudesta ja yksityisyyden suojasta
Kuluttajana oikeus EU:n kuluttajansuojalainsäädännön mukaisiin oikeuksiin
Matkustajana oikeus EU:n sääntöjen turvaamiin oikeuksiin, esimerkiksi lentojen, junien ja bussimatkojen viivästysten ja peruutusten varalta
Oikeus saada tietoa ja osallistua päätöksentekoon EU:n tasolla esimerkiksi kansalaisaloitteiden kautta
Oikeus käyttää kaikkia EU:n sisämarkkinoiden tarjoamia etuja, kuten palveluiden ja tavaroiden vapaata liikkumista

EU:n jäsenyyskriteerit

2026-01-29T12:49:43+02:00

- poliittinen kriteeri: ehdokasmailla on oltava vakaat kansalliset toimielimet, joiden avulla taataan demokratian, oikeusjärjestyksen ja ihmisoikeuksien noudattaminen sekä vähemmistöjen kunnioittaminen ja suojelu.

- taloudellinen kriteeri: ehdokasmailla on oltava toimiva markkinatalous, ja niiden on pystyttävä selviytymään unionin sisäisestä kilpailusta.

- jäsenyysvelvoitteita koskeva kriteeri: ehdokasmaiden on noudatettava poliittisia, taloudellisia ja rahapoliittisia tavoitteita ja otettava tätä tarkoitusta varten koko EU:n lainsäädäntö.

Euroopan yhdentymiskehitys

2026-01-30T08:21:33+02:00

Euroopan yhdentymisen eli integraation alku ja syyt
- nationalismi ja voimapolitiikka olivat aiheuttaneet kaksi maailmansotaa --> uudet sodat haluttiin välttää
- kylmä sota USA:n ja NL:n välillä ajoi länsi-Eurooppaa yhteen. Yhdysvaltain myöntämä Marshall-apu edisti Länsi-Euroopan talouden elpymistä ja eurooppalaisten valtioiden keskinäistä yhteistyötä.
--> Marshall-apua saavien maiden tuli itse päättää sen käytöstä, joten perustettiin taloudellinen yhteistyöjärjestö (OEEC 1948, nykyinen OECD 1961)
- erityisesti entiset vihollismaat Ranska ja Saksa piti saada lähentymään
- valtioilla oli erilaisia motiiveja yhteistyöhön
- Schumanin julistus
- Länsi-Euroopan puolustamista ja sotilaallista yhteistyötä varten perustettiin vuonna 1949 johon liittyivät Yhdysvallat, Kanada ja kymmenen Länsi-Euroopan valtiota.

Euroopan hiili- ja teräsyhteisö (EHTY, 1951)
- yhtenä syynä sotiin oli luonnonvarat, erityisesti sotateollisuuden perusta eli hiili ja teräs
- EHTY perustettiin, jotta näitä luonnonvaroja hallittaisiin --> sotateollisuuden perusta yhteisessä hallinnassa --> ei sotia
- perustajat: Ranska, Länsi-Sakasa, Italia, Belgia, Alankomaat, Luxemburg
- USA tuki vahvasti
- IB jäi ulkopuolelle
- hiili ja teräs vapautettiin tulleista jäsenmaiden välillä sekä oman maan teollisuutta saanut suosia
- tuotannontekijöiden vapaa liikkuvuus --> vapaa kilpailu ja yhteismarkkinat
- pohja ylikansallisuudelle ja EU:lle

Euroopan talousyhteisö (EEC) 1957
- syntyi Rooman sopimuksella
- tarkoituksena edesauttaa maiden taloudellista yhteistyötä
- samat (6) perustajajäsenmaata kuin EHTY:ssä --> EHTY:n yhteistyö syveni entisestään
- luotiin yhdentymisen instituutiot sekä tavat neuvotella ja sopia yhdessä
- toiminta: mm. yhteismarkkinat, tullien poisto jäsenmaiden välillä, yhteinen kauppapolitiikka, yhteinen maatalouspolitiikka, työvoiman liikkuvuus
- suljettu ja suojattu kauppaliitto --> tullioikeus ulkorajoilla

Euroopan atomienergiayhteisö (Euratom) 1957
- perustettu Rooman sopimuksella
- tavoitteena ydinenergiaan liittyvä yhteistyö ja rauhanomainen energiantuotanto
- samat (6) perustajajäsenmaata kuin EHTY:ssä ja EEC:ssä

Euroopan yhteisö (EY) 1967
- sulauttamissopimuksella EHTY, EEC ja Euratom liitettiin yhteen
- taloudellinen yhteisö
- ylikansallisia päätöksiä
- yhteiset instituutiot
- yhteinen ulkopolitiikka
- ns. EU, mutta vain eri nimellä
- 1980-luvulta alkaen sisämarkkinoiden vahvistus ja neljä vapautta eli ihmisten, tavaroiden, palveluiden ja pääomien vapaa liikkuvuus.
- perustajajäsenet samat jäsenet, koska ei uusi liitto vaan edellisten liittojen uusi yhdistys
- uusia jäseniä:
* pohjoinen laajentuminen (1973): Iso-Britannia, Irlanti ja Tanska.
* eteläinen laajentuminen: Kreikka (1981), Espanja ja Portugali (1986).

Maastrichtin sopimus ja Euroopan unioni
- allekirjoitettu 1992 ja astui voimaan 1993
- Euroopassa tapahtui suuria muutoksia (kylmän sodan päättyminen, NL:n hajoaminen ja Saksan yhdistyminen), joten yhteistyötä haluttiin syventää.
- muutti integraation taloudellisesta poliittiseksi
- Euroopan yhteisö muuttui Euroopan unioniksi
- ylikansallinen päätöksenteko ja valtioiden välinen yhteistyö
- EU:n kolme peruspilaria:
1. Euroopan yhteisöt: sisämarkkinat, neljä vapautta ja ylikansallinen päätöksenteko
2. yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa: rauhan edistäminen ja yksimieliset päätökset
3. oikeus- ja sisäasiat: poliisi- ja oikeusyhteistyö, maahanmuutto, rikollisuus
- Talous- ja rahaliitto (EMU) --> tavoitteena yhteinen raha
- loi EU-kansalaisuuden!
- Uusia jäseniä:
* EFTA-laajentuminen (1995): Suomi, Ruotsi ja Itävalta
* itälaajentuminen (2004-07): Puola, Tsekki, Slovakia, Unkari, Slovenia, Viro, Latvia, Liettua, Malta, Kypros, Romania ja Bulgaria
* Kroatia (2013)

Lissabonin sopimus (2009)
- uudistussopimus, jonka tarkoituksena tehdä EU:sta entistä tehokkaampi, demokraattisempi ja yhtenäisempi toimija
- keskeisiä kohtia:
1. Unionin oikeushenkilöllisyys: EU:lla on nyt selkeä oikeushenkilöllisyys kansainvälisissä suhteissa, eli se voi esimerkiksi tehdä kansainvälisiä sopimuksia omissa nimissään.
2. Euroopan parlamentin roolin vahvistaminen: Parlamentilla on enemmän lainsäädäntövaltaa yhdessä neuvoston kanssa, erityisesti ns. yhteispäätöksessä (nykyisin tavallinen lainsäätämismenettely).
3. Äänestysjärjestelmän muutos neuvostossa: Käyttöönotettiin ns. kaksoisenemmistö, jossa päätökseen tarvitaan enemmistö jäsenvaltioista ja väestöstä, mikä tekee päätöksenteosta tasapainoisempaa.
4. Uusi EU:n ulkopolitiikan korkea edustaja: Yhdistää ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtamisen ja komission varapuheenjohtajan tehtävät.
5. Perusoikeuskirja: Lissabonin sopimuksen myötä perusoikeuskirja sai oikeudellisesti sitovan aseman.
6. Kansallisten parlamenttien roolin lisääminen: Ne voivat tarkastella EU-lainsäädäntöehdotuksia ja tarvittaessa varoittaa, jos ehdotus loukkaa subsidiariteettiperiaatetta (eli päätöksen pitäisi tapahtua lähellä kansalaisia, ei EU-tasolla).
7. Mahdollisuus erota EU:sta: Sopimus selkeytti artiklassa 50, miten jäsenvaltio voi eroaa EU:sta (tätä kohtaa käytettiin esimerkiksi Brexitissä).

Talouselämän häiriöt ja niiden korjaaminen

2026-01-28T09:22:19+02:00

1. häiriö: suhdannevaihtelut
- Taloussuhdanne eli suhdannesykli ilmaisee kokonaistuotannon kehityksessö tapahtuvaa vaihtelua.
- Yksi taloussuhdanne sisältää nousu- ja laskusuhdanteen.
- Yksi taloussuhdanne kestää länsimaissa ka. 4-6 vuotta.
- Kansantalouden kokonaiskysynnän muutokset selittävät talouskasvun vauhdin vaihtelun.

Noususuhdanne	Laskusuhdanne
- kokonaistuotannon nopea kasvu - viennin kasvu - investointien ja kulutuksen nopea kasvu - työllisyyden paraneminen - asuntojen ja hintojen osakekurssin nousu - palkkojen ja kuluttajahintojen nousun nopeutuminen - verokertymien kasvu ja julkisen talouden paraneminen - pankkien luotonannon voimakas lisääntyminen - korkotason nousu	- kokonaistuotannon kasvun hidastuminen - viennin vaikeutuminen - varovaisuus investoinneissa ja kulutuksessa - työttömyyden kasvu - asuntojen hintojen lasku tai nousun tasaantuminen - osakekurssin lasku - konkurssien lisääntyminen ja pankkien luottotappioiden kasvu - hintojen nousunhidastuminen - korkotason lasku - valtion ja kuntien verotulojen väheneminen, mahd. velkaantuminen

- Korkeasuhdanteessa noususuhdanteen positiiviset puolet kääntyvät itseään vastaan ja aiheuttavat ylikuumenemisen.
- Korkeasuhdanteen ongelmia mm. nopea inflaatio, työvoimapula ja kauppataseen alijäämä.
- Taloussuhdanteita pyritään pitämään mahdollisimman tasaisena, koska yleensä korkeaa huippua seuraa myös syvä lasku.
- Matalasuhdanteen ongelmia mm. työttömyys ja julkisen velan kasvu.
- Taloussuhdanteet vaikuttavat usein kansainvälisesti.
- Suomeen kansainväliset taloussuhdanteet tulevat usein viiveellä johtuen siitä, että Suomi vie paljon tuotantohyödykkeitä.
- taloussuhdanteet.jpg <-- opettele tuo kuva, siinä tulee esiin tärkeimmät asiat!

2. häiriö: inflaatio ja deflaatio
Inflaatio
= hintataso nousee yleisesti ja rahan ostovoima heikkenee eli samalla rahamäärällä saa aiempaa vähemmän tavaroita ja palveluja.
- Piirteitä:
* hintojen yleinen nousu
* rahan ostovoiman heikkeneminen
* palkkojen ja kustannusten nousupaine
* liittyy usein talouden nousukauteen
- Hintojen kehitystä seurataan Suomessa ns. kuluttajahintaindeksin avulla sekä EU:n tasolla yhdenmukaistetulla kuluttajahintaindeksillä.
- Inflaation syitä selittää mm. onko kyse kysyntäinflaatiosta, kustannusinflaatiosta, odotusinflaatiosta vai monetaarisesta inflaatiosta.
- Ongelmia:
* voi johtaa noususuhdanteen päättymiseen
* heikentää kokonaiskysyntää, ihmisten ostohalukkuutta ja yritysten investointihalukkuutta
* heikentää siitä kärsivän maan hintakilpailukykyä
* talletetut rahat menettävät arvoa
* korot nousevat
* tulonsiirrot ja palkat eivät nouse samassa tahdissa inflaation kanssa
* aiheuttaa epävarmuutta
- Maltillinen (n. 1-2%) inflaatio on tavoiteltavaa kansantalouden toimimisen takia.
Deflaatio
= hintataso laskee yleisesti ja rahan ostovoima kasvaa. Kuluttajat saattavat lykätä ostoksiaan, mikä hidastaa taloutta.
- Pitkittynyt deflaatio voi olla taloudelle haitallista ja liittyy usein taantumaan.
- Piirteitä:
* hintojen yleinen lasku
* rahan ostovoiman kasvu
* kulutuksen ja investointien väheneminen
* yritysten tulot ja voitot pienenevät
* työttömyyden kasvu
- Ongelmia:
* hidastaa talouskasvua
* yritysten voitot laskevat
* ihmisten varallisuuksien arvo laskee
* velkojen arvo nousee
* pysäyttää talouden kehityksen
- Deflaatio on inflaatioa haitallisempi ilmiö.
- Paha deflaatio on harvinainen ilmiö.
- Japani on ollut kauan esimerkki deflaation aiheuttamista ongelmista.

3. häiriö: työttömyys
- työtön: työikäinen 18-64-vuotias työvoimaan kuuluva henkilö, joka hakee työpaikkaa, mutta ei ole saanut.
- työllinen: 18-74-vuotias työvoimaan kuuluva, jolla on työpaikka vuoden viimeisellä viikolla.
- työttömyyysaste: työttömien osuus 18-64-vuotiaiden työvoimasta.
- työllisyysaste: työllisten osuus 18-64-vuotiaista.
- Muutaman prosentin työttömyys on välttämätön talouskasvulle (=luonnollinen työttömyysaste).
- Työttömyyden muotoja:
* suhdannetyöttömyys
* rakennetyöttömyys
* kausityöttömyys
* kitkatyöttömyys
* piilotyöttömyys
- Työttömyyttä torjutaan esim:
* talouskasvun ja kokonaiskysynnän vahvistamisella
* koulutuksella ja uudelleenkoulutuksella
* parantamalla työpaikkojen ja -hakijoiden kohtaamista
* pienentämällä verokiilaa
* tukemalla rakennetyöttömyydestä kärsiviä alueita
* purkamalla kannustinloukkuja
- Suomea ja muita länsimaita vaivaa työvoimapula ja sen ennustetaan pahenevan tulevaisuudessa.

2000-luvun velkakriisejä
- finanssikriisi (2008)
- Euroopan velkakriisi --> Kreikan kriisi
- koronakriisi
- Ukrainan sota
* Opettele jokaisen kriisin syyt ja seuraukset!
* pankkikriisien tunnusmerkkejä -->pankkikriisien tunnusmerkkejä.jpg
* 2000-luvun talouskriisejä -->2000-luvun talouskriisejä.jpg

Talouspolitiikka
= julkisen vallan toimenpiteet, joilla ohjataan taloutta ja yritetään luoda kansalaisille hyvinvointia.
- Talouspolitiikan tavoitteita mm. pitää työllisyys korkeana ja työttömyys alhaisena sekä edistää talouskasvua.
- suhdannepolitiikka: talouspolitiikan alakäsite, joka tähtää suhdannevaihteluiden tasoittamiseen.
- suhdannepolitiikan keinoja:
* rahapolitiikka
* finanssipolitiikka
* tulopolitiikka

Julkinen talous ja verotus

2026-01-27T13:10:51+02:00

Julkinen talous

Vastaus edelliseen indeksitehtävään

2026-01-23T09:03:09+02:00

a) Mitä kuvio kertoo Suomen talouden kehityksestä?
- Indeksi kertoo Suomen talouden osatekijöiden (indikaattorien) rakenteessa ja määrässä tapahtuneen suhteellisen muutoksen.
- Kuvion kertomana ajanjaksona Suomen talouden kehitys on ollut hyvin vaihtelevaa. Siinä on niin nousuja kuin laskuja.
- 2000-luvun alkupuoli oli nopean talouskasvun aikaa: talous kasvoi etenkin viennin ja investointien ansiosta.
- Finanssikriisin (2008) jälkeen vienti ja investoinnit laskivat rajusti. Yksityinen ja julkinen kulutus eli kotimainen kulutus sen sijaan ei juurikaan laskenut.
- 2010-luvulla etenkin investointeja on ollut vähän. Se ja viennin vähyys ovat pitäneet talouskasvun heikkona.
- 2010-luvun loppupuolella talouden jokaisella osa-alueella on ollut myönteinen kehityssuunta. Etenkin vienti ja investoinnit lähtivät taas voimakkaaseen kasvuun.
- Vuonna 2023 Suomen bkt oli suurempi kuin vuonna 2005.
- Koronan vaikutus näkyi 2020-luvun alussa, erityisesti viennin, mutta myös yksityisen kulutuksen osuus laski.
- Korona ei vähentänyt julkista kulutusta niin kuin muita kysynnän päätekijöitä, vaan se lisääntyi entisestään. Syynä olivat esimerkiksi kasvaneet työttömyysmenot, yritysten koronatuet ja terveydenhoitomenot, kuten panostukset rokotuksiin.
- Vuosina 2022-23 talouskasvua hidasti voimakas inflaatio. Ukrainan sodan seurauksena energian hinta nousi voimakkaasti. Inflaation hillitsemiseksi Euroopan keskuspankki nosti korkoja. Se ja yleinen epävarmuus vähensivät investointeja. Julkinen kulutus kasvoi, mikä johtui mm. työttömyyden ja sote-menojen kasvusta.

b) Pohdi, mikä merkitys investoinneilla on talouden kannalta.
- Investoinnit ovat sijoituksia tuotannon lisäämiseksi tai tehostamiseksi.
- Investointeja ovat esimerkiksi uusi tehdas, koneet ja infrastruktuurin rakentaminen tai ylläpitäminen.
- Nousukausina investoinnit yleensä lisääntyvät, ja laskukausina ne vähenevät.
- Investointien nousu kertoo luottamuksesta talouteen, niiden lasku taas kertoo epäluottamuksesta talouteen.
- Ilman investointeja talous ei voi kasvaa tulevaisuudessa. Siksi olisi tärkeää, että investointeja tehdään myös laskukauden aikana.
- Investoinnit tuovat työpaikkoja ja ovat merkki siitä, että maassa kannattaa valmistaa jatkossakin hyödykkeitä. Investointien avulla luodaan uskoa talouden tulevaisuuteen.
- Laskukaudella yritykset saattavat esim. velkaantua myynnin vähentymisen vuoksi. Yritysten on myös vaikea saada rahoitusta yleisen epävarmuuden aikana, joten ne eivät uskalla investoida. Liian vähäinen panostus investointeihin pitkittää talouden nousukauteen pääsyä.
- Investoinnit ovat sidoksissa tuottavuuden kehitykseen. Koska tuottavuuden kasvu on hidastunut, pitäisi nykyistä enemmän panostaa investointeihin teknologian kehittämiseen.
- Tutkimus- ja tuotekehitystyö vie kauan, ja kestää aikansa, ennen kuin uudet teknologiset ratkaisut siirtyvät taloudelliseen hyötykäyttöön. Kaikista yrityksistä ei löydy tämän vaativaa kärsivällisyyttä.
- Mitä teknistyneempi talous ja yhteiskunta ovat, sitä tärkeämpiä oikeanlaiset investoinnit ovat.

Vastaukset edellisiin tehtäviin

2026-01-23T08:43:38+02:00

1. Mitkä tekijät vaikuttavat
a) tuotteen kysyntään
• Tyydyttääkö hyödyke fyysisiä vai yhteiskunnallisia tarpeita?
• Hyödykkeen luonne: onko hyödyke välttämättömyys- vai ylellisyyshyödyke?
• hinta ja laatu
• kuluttajien tulotaso
• korvaavien tuotteiden saatavuus
• kuluttajien odotukset hyödykkeen tulevasta hinnasta
b) tuotteen hintaan?
• Kysyntä: mitä suurempi kysyntä on, sitä enemmän hyödykkeestä voi pyytää rahaa.
• työvoimakustannukset
• verot ja muut maksut
• energian hintataso
• kuljetuskustannukset

2. Mikä on hintamekanismi ja miksi sillä on suuri merkitys yrityksille, kuluttajille ja
koko kansantaloudelle?
• Hyödykkeen hinta vaikuttaa siihen, miten paljon yritykset ovat valmiita tuottamaan
hyödykettä.
• Mitä korkeampi hyödykkeen hinta on, sitä enemmän ne ovat valmiita tuottamaan sitä.
• Hintamekanismi antaa yrityksille tietoa kuluttajien mieltymyksistä.
• Hintakehitys kannustaa yrityksiä tuottamaan hyödykkeitä, joista saa hyvän tuoton.
• Kasvanut tuotanto lisää kuluttajien valinnanvaraa.
• Hintamekanismi edistää talouskasvua, koska sen avulla kuluttajien tarpeet ja yritysten
tuotantopäätökset kohtaavat. Talouskasvu hyödyttää kansantaloutta.
• Hintamekanismin ansiosta kansantalouden resurssit kohdistuvat järkevästi.

3. Pohdi, miksi on järkevää, että luonnolliset monopolit ovat julkisen vallan
omistuksessa.
• Joillakin aloilla yritystoiminnan harjoittaminen on niin kallista, että yksityiset yrittäjät eivät
siihen helposti pysty, esimerkiksi rautateillä. Siksi on järkevää, että valtio ja kunnat
omistavat luonnollisia monopoleja.
• Rautateiden lisäksi kuntien omistamia luonnollisia monopoleja ovat esimerkiksi vesi- ja
kaukolämpöverkot.
• Luonnolliset monopolit ovat yleensä aloilla, joilla on tärkeää turvata palvelun saanti
riittävän edullisesti kaikille, joten niiden yksityistäminen voisi merkitä suurtakin
kuluttajahintojen nousua. Näin on käynyt esimerkiksi sähköyhtiöiden yksityistämisen
seurauksena. Viranomaiset sääntelevät hintoja, mutta oikean hintatason löytäminen on
vaikeaa.
• Luonnollisessa monopolissa ei synny kilpailua eivätkä kuluttajat voi valita palveluntarjoajaa,
joten on järkevää, että ne ovat julkisen vallan valvonnassa.
• Jos luonnollinen monopoli olisi yksityisessä omistuksessa, yritys voisi keskittyä
maksimoimaan voittonsa ja minimoimaan kustannukset, kuten investoinnit
infrastruktuuriin.

Tehtäviä markkinataloudesta

2026-01-23T08:40:06+02:00

1. Mitkä tekijät vaikuttavat:
a) tuotteen kysyntään?
b) tuotteen hintaan?

2. Mikä on hintamekanismi, ja miksi sillä on suuri merkitys yrityksille, kuluttajille ja koko kansantaloudelle?

3. Pohdi, miksi on järkevää, että luonnolliset monopolit ovat julkisen vallan omistuksessa.

Markkinatalouden perusasioita

2026-01-22T20:04:52+02:00

1. Markkinat ja markkinatalous

Markkinat
- Paikka (fyysinen tai digitaalinen), jossa ostajat (kysyntä) ja myyjät (tarjonta) kohtaavat.
- Markkinoilla vaihdetaan hyödykkeitä (tavaroita ja palveluja) rahaa vastaan.
Markkinatalous
- Talousjärjestelmä, jossa tuotanto, hinnat ja resurssien käyttö määräytyvät pääosin markkinoilla.
- Päätöksiä tekevät kotitaloudet ja yritykset, ei valtio (toisin kuin suunnitelmataloudessa).
- Perustuu yksityiseen omistukseen, hintamekanismiin ja kilpailuun.

2. Kysyntä ja tarjonta

Kysynnän laki
- Kun hyödykkeen hinta laskee, kysyntä kasvaa (ja päinvastoin).
- Taustalla kuluttajan halu maksimoida hyöty rajallisilla tuloilla.
Tarjonnan laki
- Kun hyödykkeen hinta nousee, tarjonta kasvaa (ja päinvastoin).
- Yrityksiä kannustaa korkeampi hinta, koska se lisää voittoa.
Hyödykkeen hinnan määräytyminen
- Hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan leikkauspisteessä.
- Tätä kutsutaan tasapainohinnaksi.
Hintamekanismi
- Järjestelmä, jossa hinnat ohjaavat talouden toimintaa:
  - Korkea hinta → lisää tuotantoa, vähentää kysyntää
  - Matala hinta → vähentää tuotantoa, lisää kysyntää
- Hintamekanismi ohjaa resurssit sinne, missä niille on eniten kysyntää.

3. Vapaa kilpailu markkinataloudessa

Markkinatalouden vapaa kilpailu
- Markkinoilla on paljon ostajia ja myyjiä.
- Yritykset eivät pysty yksin määräämään hintaa.
- Kuluttajilla on hyvä tieto hinnoista ja tuotteista.
- Seurauksena:
  - Edullisemmat hinnat
  - Parempi laatu
  - Innovaatioita
Vapaan kilpailun toteutumattomuus
- Käytännössä vapaa kilpailu toteutuu harvoin täysin.
- Oligopoli
  - Markkinoilla vain muutama suuri yritys (esim. päivittäistavarakauppa).
  - Yritykset seuraavat toistensa hinnoittelua → kilpailu rajoittuu.
- Muita kilpailun rajoitteita esim:
  - Monopoli (yksi myyjä)
  - Kartellit (yritysten hintayhteistyö)
Miten vapaata kilpailua voisi edistää
- Kilpailulainsäädäntö ja kartellien kielto
- Yritysten markkinoille pääsyn helpottaminen
- Valvonta (esim. Kilpailu- ja kuluttajavirasto)
- Kuluttajien tiedonsaannin parantaminen

4. Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset tuottavat hyödykkeitä
- Yritykset yhdistävät tuotannontekijöitä (työ, pääoma, luonnonvarat).
- Tavoitteena vastata kuluttajien tarpeisiin.
Yritysten tavoitteena voitto
- Voitto = tulot – menot
- Voitto mahdollistaa investoinnit, kasvun ja riskinoton.
Yritysten vaikeudet
- Kilpailu
- Kustannusten nousu
- Taloussuhdanteet
- Kysynnän vaihtelu
Suuret ja pienet yritykset
- Suuret yritykset:
  - Mittakaavaetuja, vahva markkina-asema
  - Vähemmän joustavia
- Pienet yritykset:
  - Joustavia, paikallisia
  - Taloudellisesti haavoittuvampia
Yrittäjyyden tukeminen
- Yritystuet ja starttiraha
- Koulutus ja neuvonta
- Verotukselliset kannustimet
- Tärkeää työllisyyden ja talouskasvun kannalta

5. Ulkomaankauppa

Ulkomaankauppa
- Tavaroiden ja palveluiden vaihtoa valtioiden välillä.
- Perustuu työnjakoon ja erikoistumiseen.
Vienti ja tuonti
- Vienti = tavaroiden ja palveluiden myynti ulkomaille
- Tuonti = tavaroiden ja palveluiden ostaminen ulkomailta
Absoluuttinen etu
- Maa pystyy tuottamaan hyödykkeen tehokkaammin kuin toinen maa.
Komparatiivinen etu
- Maa tuottaa hyödykettä suhteellisesti edullisemmin (pienemmät vaihtoehtoiskustannukset).
- Selittää, miksi ulkomaankauppa hyödyttää kaikkia osapuolia.
Suomen vienti
- Metsäteollisuuden tuotteet
- Koneet ja laitteet
- Teknologia ja osaaminen
Suomen tuonti
- Energia (öljy, kaasu)
- Kulutustavarat
- Raaka-aineet
Ulkomaankaupan taseet
- Ulkomaankaupan kehitystä seurataan eri taseilla.
- Tärkein tase on vaihtotase, joka koostuu neljästä eri taseesta
  1. kauppatase
  2. palvelutase
  3. ensitulon tase
  4. tulojen uudelleenjaon tase
- Ylijäämä = vienti > tuonti
- Alijäämä = tuonti > vienti

Talouden perusasioita

2026-01-23T08:06:48+02:00

Hyödykkeet
- Ihmisten tarpeet ovat talouden perusta. Osa tarpeista on fyysisiä, osa yhteiskunnallisia.
* fyysiset tarpeet: liittyvät hengissä säilymiseen
* yhteiskunnalliset tarpeet: esim. kokemus arvostuksesta
- hyödyke: tavara tai palvelu, joka tyydyttää ihmisen tarpeita ja on hyödyksi kuluttajalle. Yleisesti jaotellaan:
1. kulutushyödyke: hyödyke, joka on valmistettu kulutukseen (jaetaan kerta- (ruoka), puolikesto- (paita) ja kestokulutushyödykkeisiin (auto).
2. tuotantohyödyke: eli investointihyödyke on hyödyke, jonka avulla tuotetaan kulutushyödykkeitä tai uusia tuotantohyödykkeitä, esim. raaka-aineet ja koneet.
- Aineettomilla hyödykkeillä tarkoitetaan palveluita.
- loppuhyödyke: hyödyke, joka on valmistettu raaka-aineista ja välituotteista sekä sen avulla ei enää valmisteta uusia hyödykkeitä.
- välihyödyke: hyödyke, jota käytetään jonkin toisen hyödykkeen tuottamiseen ja ovat usein puolivalmisteita.
* HUOM! välihyödykkeitä ei huomioida bkt:ssa.

Tuotannontekijät
- Tuotannontekijöitä tarvitaan hyödykkeiden valmistamiseen.
- Tuotannontekijöitä kutsutaan myös tuotantopanokseksi.
- Tuotannontekijöiden jaottelu:
1. pääoma --> jaetaan seuraaviin:
* reaalipääoma: koneita, laitteita, rakennuksia, teitä yms, joiden avulla tuotetaan uusia hyödykkeitä ja ne voidaan realisoida rahalliseksi omaisuudeksi
* finanssipääoma: raha, arvopaperit yms, joiden avulla voidaan ostaa tuotannontekijöitä.
* (osaaminen eli tietotaito: jakautuu inhimilliseksi ja sosiaaliseksi pääomaksi)
2. raaka-aineet
3. työvoima
- Tuotannontekijät eivät jakaannu tasaisesti ja valtiot joutuvat sen mukaan muuttamaan tuotantoaan.

Talouskasvu
= hyödykkeitä tuotetaan enemmän kuin aikaisemmin.
- Yleisesti hyväksytty päämäärä etenkin teollistuneiden maiden keskuudessa.
- Talouskasvu mm. nostaa ihmisten elintasoa, tuottaa yrityksille voittoa sekä kasvattaa valtion ja kuntien verotuloja.
--> valtioiden on pyrittävä jatkuvaan talouskasvuun
--> talouskasvu pitää julkiset menot tasaisena sekä mahdollistaa hyvinvointivaltioiden ylläpidon
--> talouskasvun hidastuminen pakottaa säästöihin (esim. tinkiminen terveydenhuollosta ja koulutuksesta)
- Talouskasvulla on etuja yksilöille, kotitalouksille, yrityksille, julkiselle taloudelle ja yhteiskunnalle.
- Talouskasvu kuluttaa maapallon luonnonvaroja ja aiheuttaa päästöjä, jotka kiihdyttävät ilmastonmuutosta.
* Vaikutuksia yritetään lieventää sekä yhdistää talouskasvun ja ympäristön edut mm. eri säännöillä ja ohjelmilla (esim. EU:n Green Deal) sekä kierto- ja jakamistaloudella.

Tuottavuus
= tuotannon tehokkuudesta kertova käsite: tuottavuuden kasvu tarkoittaa, että samalla panoksella saadaan valmistettua aiempaa enemmän hyödykkeitä.
- Parantunut tuottavuus mm:
--> johtaa talouskasvuun
--> syntyy lisätuloja tai lisäarvoa
--> parantaa yrityksen kannattavuutta ja kilpailukykyä
--> luo mahdollisuuden nostattaa palkkoja
--> kasvattaa verotuloja
- Tuottavuuden yksi osa-alue on työn tuottavuus eli se, kuinka paljon työntekijä kykenee valmistamaan hyödykkeitä tietyssä ajassa.
- Tuottavuuden kasvu ei tarkoita pelkästään hyödykkeiden määrän kasvua vaan myös laadun paranemista.
- Tuottavuuden paranemien lisää yrityksen kannattavuutta.
- Keinoja lisätä tuottavuutta, esim:
1. investoinnit: tuotannon koneellistaminen/automatisoiminen tai entistä tehokkaammat koneet
2. innovaatiot: uudet keksinnöt yms
3. työn uudelleenjärjestely ja työntekijöiden kehittäminen
4. työntekijöiden motivointi
5. työntekijöiden määrän vähentäminen ja työnkuvan uudelleenorganisointi
6. työhyvinvointiin panostaminen
7. työntekijöiden määrän lisääminen/ työn määrän lisääminen

Kansantalous

Kansantalous tarkoittaa yhden maan taloutta. Kansantalouden kiertokulkumalli kuvaa rahaa kiertoa kansantalouden eri osien välillä.
Kerrannaisvaikutus tarkoittaa sitä vaikutusta, jonka jokin talouden muutos aiheuttaa koko kansantaloudelle. Esimerkiksi työttömyyden pieneneminen lisää kuluttamista.
Kansantalouden kehitystä yritetään jatkuvasti ennustaa, jotta siihen voitaisiin vaikuttaa halutulla tavalla. Ennustamisessa käytetään tiettyjä mittareita.
Huoltotase kuvaa kansantalouden kokonaistarjontaa ja kokonaiskysyntää. Kokonaistarjonta muodostuu tuonnista ja kotimaisesta tuotannosta, jota mitataan bruttokansantuotteella. Kokonaiskysyntä koostuu kotimaisesta kulutuksesta, investoinneista ja viennistä.
Bruttokansantuote mittaa kokonaistuotantoa. Se kertoo vain tuotannon määrän, ei esimerkiksi sen laatua, ympäristövaikutuksia tai sitä, voivatko ihmiset kansantaloudessa hyvin.
- muita talouskasvua kuvaavia mittareita esim: aidon kehityksen indeksi (GPI), inhimillisen kehityksen indeksi (HDI), gini-indeksi ja onnellisuuskerroin (HPI)

Tiivistelmät presidentistä, hallituksesta ja eduskunnasta

2026-01-21T09:30:36+02:00

Presidentti
- tasavallan presidentti on Suomen valtionpäämies
- asema perustuu lähinnä arvovaltaan, kunnioitukseen ja luottamukseen
- valtaoikeudet kaventuneet runsaasti
- toimikausi on 6 vuotta
- sama henkilö voidaan valita enintään kahdeksi peräkkäiseksi kaudeksi
Tärkeimmät tehtävät:
- johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhdessä valtioneuvoston kanssa (EU-asiat nykyään hallituksella ja EU:n ulkopuoliset asiat presidentillä)
- johtaa ulko- ja turvallisuuspoliittista valiokuntaa (utva)
- päättää Suomen suhteista muihin valtioihin ja toiminnasta kansainvälisissä järjestöissä
- päättää Suomen osallistumisesta kansainvälisiin kriisinhallintaoperaatioihin
- päättää eduskunnan suostumuksella sodasta ja rauhasta
- vahvistaa lait
- voi hajottaa eduskunnan pääministerin aloitteesta
- toimii puolustusvoimien ylipäällikkönä
- käyttää virkanimitysvaltaa
- voi käyttää armahdusvaltaa
- erivapausvaltaa → presidenttiä ei voida erottaa kesken toimikauden, virkatoimien osalta korkea syytesuoja (yksityishenkilönä pätee samat periaatteet kuin kaikilla)
Miten valitaan?
- ehdokkaan saa asettaa puolue, joka on saanut edellisissä eduskuntavaaleissa vähintään yhden kansanedustajan tai valitsijayhdistys, jonka taakse tarvitaan vähintään 20 000 äänioikeutetun allekirjoitus
- ehdokkaiden on oltava syntyperäisiä Suomen kansalaisia
- ehdolle saa asettua kaikki 18 vuotta täyttäneet Suomen kansalaiset
- vaalit ovat yleiset ja yhtäläiset
- suoralla, tarvittaessa kaksivaiheisella, kansanvaalilla
* ensimmäisellä kierroksella mukana ovat kaikki hyväksytyt ehdokkaat: jos joku saa yli 50% äänistä, hänet valitaan suoraan
*jos kukaan ei saa enemmistöä ensimmäisellä kierroksella, järjestetään toinen vaalikierros: mukana kaksi eniten ääniä saanutta ja valitaan enemmän ääniä saanut

Hallitus
- arkikielessä hallitusta ja valtioneuvostoa pidetään samana, mutta ne eivät ole aivan synonyymejä
- hallitukseen kuuluvia puolueita kutsutaan hallituspuolueiksi ja sen ulkopuolelle jääneitä oppositioksi → usein puolueiden tavoite päästä hallitukseen
Kokoonpano:
- pääministeri (suuri poliittinen valta ja toimii hallituksen kasvoina)
- 12-20 ministeriä
- 12 ministeriötä, joita johtaa kyseisen osa-alueen ministeri
Hallituksen muodostaminen:
1. Eduskuntavaalit:
- vaalien tulos ratkaisee puolueiden voimasuhteet ja todennäköisesti pääministeri
2. Hallitustunnustelut:
- tasavallan presidentti nimeää hallitustunnustelijan (käytännössä vaalit voittaneen tai suurimman puolueen johtaja)
- tunnustelija selvittää mitkä puolueet ovat halukkaita hallitukseen ja millainen hallituspohja on mahdollinen
3. Hallitusneuvottelut
- mukaan tulevat hallituspuolueet
- sovitaan mm. hallitusohjelmasta, ministerien määrästä ja paikkajaosta
4. Pääministeriehdokas
- hallitustunnustelija ehdottaa pääministeriä
- ehdokas esitetään eduskunnalle
5. Eduskunta valitsee pääministerin
- eduskunta äänestää ja pääministeriksi tulee enemmistön äänen saanut
- presidentti nimittää hallituksen eli pääministerin ja muut ministerit
6. Hallitus aloittaa työnsä
- hallitus antaa eduskunnalle hallitusohjelman ja usein tiedonannon sekä eduskunta osoittaa luottamuksen
Tärkeimmät tehtävät:
- johtaa koko valtionhallintoa
- valmistelee lakiehdotukset
- valmistelee valtion tulo- ja menoarvion
- valmistelee asioita tasavallan presidentin ratkaistavaksi
- toimeenpanee eduskunnan ja presidentin päätökset
- pyrkii hallitusohjelmansa toteuttamiseen
- seuraa ja ohjaa yhteiskunnan kehitystä
- vastaa käytännössä EU-suhteista
Hallituksen ja eduskunnan suhde
- parlamentarismi: hallituksen on nautittava eduskunnan luottamusta ja eduskunta voi kaataa hallituksen epäluottamuslauseella
- välikysymys: opposition keino valvoa hallitusta
Milloin hallitus eroaa?
1. Aina eduskuntavaalien jälkeen
- jatkaa kuitenkin toimitusministeristönä, kunnes uusi hallitus on nimitetty
2. Epäluottamuslause
- eduskunta voi kaataa hallituksen epäluottamusäänestyksellä
3. Hallituspuolueen vetäytyminen
4. Sisäiset ristiriidat
5. Pääministerin erotessa (ei hajoa yksittäisen ministerin erotessa)

Eduskunta (parlamentti)
- Suomessa yksikamarinen ja koostuu 200 kansanedustajasta
- vallan kolmijako-opin mukaan lainsäädäntövalta kuuluu eduskunnalle
- toteuttaa parlamentarismia: valvoo hallituksen toimintaa ja valtionhallintoa
Valinta:
- yleiset ja yhtäläiset vaalit
- äänioikeus yli 18v
- vaalipiireittäin
- suhteellinen vaalitapa
Tärkeimmät tehtävät:
- säätää lait (opettele lain säätämisen vaiheet!)
- päättää valtion talousarviosta
- päättää verotuksesta
- valitsee pääministerin
- valvoo julkisten varojen käyttöä
- valvoo hallituksen toimintaa
- hyväksyy kansainväliset sopimukset
- voi muuttaa perustuslakia (määräenemmistöllä tai vaalien yli)
- edustaa kansalaisia
- käsittelee kansalaisaloitteet

Populismi ja politiikka. Tehtävä kertauskirjan lukuun 4.

2026-01-15T20:39:41+02:00

Tässä mielenkiintoinen tehtävä populismista (YO-jokeri syksy 2020, teht. 9), vähän vanha tosin. Tästä tehtävään https://yle.fi/a/20-303611

Vastikkeellinen vai vastikkeeton sosiaaliturva?

2026-01-16T08:48:10+02:00

Yle teki marraskuussa 2018 puoluejohtajille kyselyn, jossa kysyttiin sosiaaliturvasta ja sen uudistamisesta. Alla on kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpon ja vasemmistoliiton Li Anderssonin näkemykset sosiaaliturvan vastikkeellisuudesta. Miten he suhtautuvat vastikkeettomaan sosiaaliturvaan ja miten he perustelevat näkemystään?

Petteri Orpo, Kansallinen Kokoomus:

”Jos halutaan pitää kiinni sekä sosiaaliturvan kannustavuudesta että hyvästä pohjoismaisesta tasosta, on tuen oltava vastikkeellista. Vastikkeellisuus ei siis ole itseisarvo, vaan keino, jolla kaikki saadaan pidettyä työmarkkinoilla. Aktivoiva vastikkeellinen sosiaaliturva ehkäisee syrjäytymistä huomattavasti tehokkaammin kuin vastikkeeton ja passivoiva perustulo. Ja kun puhutaan sosiaaliturvan vastikkeellisuudesta, tarkoitetaan erityisesti perusturvan työttömyysetuuksien vastikkeellisuutta, eikä sairauspäivärahaa tai muita vastaavia etuuksia!”

Li Andersson, Vasemmistoliitto:

”Nykyjärjestelmän vastikkeellisuus ja siihen liittyvät sanktiot ovat aiheuttaneet turvattomuutta ja kasvattaneet byrokratiaa kohtuuttomasti. Vastikkeellisuutta tulisi keventää esimerkiksi rangaistusluontoisista pitkistä karensseista luopumalla ja lopulta siirtymällä perustuloon, joka on vastikkeeton etuus. Toimeentulon rangaistusluonteinen evääminen ei monissa tapauksissa aktivoi ihmisiä vaan päinvastoin syrjäyttää ja syventää sosiaalisia ongelmia.”

Lähde: Yle: Puolueiden vastaukset tuki- ja turvakyselyyn

Näkökulmia tehtävään:

- vastikkeeton sos. turva: tarkoittaa etuuksia, joihin oikeus perustuu pelkästään esim. asumiseen tai kansalaisuuteen ilman työ-, opiskelu- tai muuta vastiketta. Esim. lapsilisä ja kansaneläke.
- vastikkeellinen sos. turva edellyttää tiettyä ehtoa saadakseen tuen (työnhaku tai opiskelu)
- Orpon mielestä sos. turvan, erityisesti työttömyyskorvauksen on oltava vastikkeellista eli tukea saadakseen on tehtävä työtä tai opiskeltava. Sen ansiosta ihmiset saadaan pidettyä työmarkkinoilla. Esim. perustulo olisi hänen mielestään passivoiva ja aiheuttaisi syrjäytymistä.
- Andersson viittaa vastikkeellisen sos. turvan byrokraattisuuteen. Tukea saadakseen työnhaun on oltava jatkuvaa ja mikäli näin ei ole, henkilö voi menettää työttömyysedun ja joutua karenssiin. Hänen mielestään nykyinen järjestelmä aiheuttaa syrjäytymistä ja vastikkeeton perustulo taas vähentäisi sitä.
- Mistä mielipiteiden ristiriita johtuu? Orpo on Kokoomuksen puoluejohtaja. Kokoomus korostaa politiikassaan ihmisten omaa vastuuta toimeentulostaan ja ihmisten olisi mahdollisimman pitkälle elätettävä itsensä itse turvautumatta yhteiskunnan tukeen. Liian helposti saatavat tuet hänen mielestään passivoivat ihmisiä ja nostavat kynnystä ottaa työtä vastaan. Lisäksi korkea tukien määrä nostaa veroprosenttia ja suurimman osan veroista maksavat hyvätuloiset.
- Andersson on Vasemmistoliiton puheenjohtaja ja puolue korostaa tukien vastikkeellisuuden vähentämistä ja siirtymistä kohti perustuloa, jolloin tietyn toimeentulon saisi ilman vastiuketta. Vasemmistoliitto korostaa taloudellista tasa-arvoa, progressiivista verotusta. Hänen mielestään tukien vstiukkeellisuus vain syrjäyttää ihmisiä ja syventää tuloeroja.
- Suomessa toteutettiin perustulokokeilu 2017-2018. 2000 satunnaisesti valittua työtöntä sai 560 euron arvoisen perustulon kahden vuoden ajaksi. Työllistyminen ei vienyt perustuloa pois. Ei myöskään opiskelu tai yrittäjyys. Kokeiluun osallistuneet eivät työllistyneet paremmin, mutta heidän hyvinvointinsa parani verrokkiryhmään verrattuna.
- Perustulon suurimpana ongelmana on sen kalleus.

YO-tehtävä maahanmuutosta

2026-01-14T10:07:16+02:00

Alla on kaksi kannanottoa, jotka koskevat maahanmuuttoa Suomessa ja Euroopassa.

a) Vertaile lainausten näkemyksiä maahanmuuton luonteesta ja merkityksestä Suomelle. (10 p.)

b) Millaisia ongelmia maahanmuuttoon liittyy Euroopassa, ja millä keinoin Euroopan unioni on pyrkinyt puuttumaan laittomaan maahanmuuttoon? (10 p.)

Euroopan unionissa yksittäinen kansallisvaltio ei voi täysin itsenäisesti määritellä omaa maahanmuuttopolitiikkaansa. – – Maahanmuuttaja voi muuttaa työn perässä, perheen mukana, paremman tulevaisuuden toivossa tai olosuhteiden pakosta. – – Viime vuosina maahanmuutosta käyty keskustelu on pyörinyt lähes yksinomaan uhkakuvien ja turvallisuuskysymysten ympärillä. Tähän keskusteluun liittyvät terrorismin vastainen sota, järjestäytynyt rikollisuus sekä ihmis- ja huumekauppa, mutta eivät juurikaan ne ihmiset, jotka muuttavat. Maahanmuutosta on tullut uhka ja kirosana, ja maahanmuuttajiin on isketty jo valmiiksi rikollisten leima. – – Ihmisten liikkuminen maasta toiseen ja takaisin on väistämätöntä, ja siitä seuraava hyöty yhteiskunnalle, niin tiedon lisääntymisenä, maailmankuvan avartumisena kuin kapeasti ajatellen pelkän taloudenkin kannalta, on odotettavissa, jos maahanmuuttoon ei suhtauduta järjestelmällisen kielteisesti.

Vasemmistonuorten maahanmuutto- ja maahanmuuttajapoliittinen asiakirja 22.4.2007

Maahanmuutosta puhuttaessa tulee erottaa toisistaan työperäinen maahanmuutto ja humanitäärinen maahanmuutto. Kokoomusnuoret suhtautuu positiivisesti työperäiseen maahanmuuttoon. – – Suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä, joka takaa maahanmuuttajille Euroopan suurimmat sosiaalietuudet, houkuttaa sellaisia maahanmuuttajia, joiden työllistymismahdollisuudet Suomessa ovat heikot. – – Oikeus perheen yhdistämiseen ruokkii järjestäytynyttä rikollisuutta, jonka avulla kuljetetaan alaikäisiä Suomeen korvausta vastaan tarkoituksena saada maahan koko perhe. – – Maahanmuuttajia tulee vastaanottaa vain sen verran kuin on mahdollista menestyksellisesti sopeuttaa vastaanottavan yhteiskunnan kieleen, tapoihin ja lakeihin. – – Hyvää tarkoittavat monikulttuurisuusprojektit ovat osoittautuneet vahingollisiksi sekä vastaanottajamaille että maahanmuuttajille itselleen. – – Etenkin islamilaistaustaisilla toisen ja kolmannenkin sukupolven maahanmuuttajilla on suuri riski uskonnolliseen radikalisoitumiseen, jos ei ajoissa huolehdita heidän mukautumisestaan uuteen yhteiskuntaan.

Kokoomusnuorten tulevaisuusohjelmasta vuosille 2011–2015

(Ylioppilaskoe, kevät 2015, kysymys 7)
a) Kommentteja tehtävään:
- Vasemmistonuorten kanta maahanmuuttoon on myönteinen. Kokoomusnuoret suhtautuvat maahanmuuttoon periaatteessa myönteisesti ja näkevät työperäisen maahanmuuton hyvänä, mutta humanitaarisen maahanmuuton kielteisenä asiana.
- vasemmistonuoret näkevät maahanmuuton voimavarana ja mahdollisuutena Suomelle ja korostavat myös ihmisoikeuksia. Heidän mielestääm maahanmuuttokeskustelussa korostetaan liikaa uhkia kuin mahdollisuuksia.
- Kokoomusnuoret pelkäävät humanitaarisen maahanmuuton aiheuttavan uskonnollista radikalisoitumista, maahanmuuttajien syrjäytymistä ja ajautumista rikoksiin. Lisäksi turvapaikanhakuoikeutta voidaan käyttää väärin.
- Huomaa dokumenttien ajallinen ero, huomaa myös puolueiden ideologiset erot, joita kommentit kuvastavat, huomaa myös se, että usein puolueiden nuorisojärjestöillä on kärkevämpiä kommentteja ja ajatuksia.

b) Kommentteja tehtävään:
- Maahanmuuttoon liittyviä ongelmia ovat esimerkiksi kotouttaminen, rasismi, ihmiskauppa, vaikaudet työllistyä ja kantaväestön pelot omien työpaikkojensa puolesta.
- Talouslaman vuoksi maahanmuuttoon suhtaudutaan kielteisemmin, mikä on lisännyt maahanmuuttoa vastustavien puolueiden kannatusta. Myös kulttuurien kohtaaminen on paikoin koettu ongelmalliseksi erityisesti uskonnollisista syistä.
- Laiton maahanmuutto on ongelma erityisesti Välimeren maissa, johon saapuu jatkuvasti ihmisiä Lähi-Idästä ja Afrikasta hakien turvaa.
- Euroopan unionissa tehdään yhteistyötä eri viranomaisten välillä, esim. yhteinen rajavalvontavirasto ja turvapaikkapolitiikka, yhteistyö Turkin kanssa Lähi-Idästä tulevan pakolaisreitin valvomiseksi.
- Laitonta maahanmuuttoa on pyritty tekemään vähemmän houkuttelevaksi, ja laittomasti maassa olevia voidaan palauttaa kotimaihinsa.

Kurssin ohjelma ja aikataulu

2026-01-09T08:21:48+02:00

Kertauskurssin oppitunnit ja aiheet ovat seuraavanlaiset:

7.1. klo 9-10
Suunnittelua, yo-kokeessa toimiminen ja eri tehtävätyyppeihin vastaaminen
9.1. klo 8-10
Yhteiskuntaopin eri tehtävätyypit ja niihin vastaaminen
Väestö muuttuu - Suomi muuttuu (väestön ikääntyminen, keskittyminen kaupunkeihin ja monikulttuuristuminen (YH01)
14.1. klo 8-10
Väestö muuttuu - Suomi muuttuu (väestön ikääntyminen, keskittyminen kaupunkeihin ja monikulttuuristuminen (YH01)
Hyvinvointivaltio ja sen haasteet (YH01)
16.1. klo 8-10
Hyvinvointivaltio ja sen haasteet (YH01)
Puolueet ja populismi (YH01)
21.1. klo 8-10
Eduskunta, hallitus ja presidentti (YH01)
" - "
23.1. klo 8-10
Talous on ihmistä varten (YH02)
Markkinahumua meillä ja muualla (YH02)
28.1. klo 8-10
Julkinen talous ja verotus (YH02)
Talouselämän häiriöt ja niiden korjaaminen) (YH02)
30.1. klo 8-10
Euroopan yhdentymiskehitys (YH03)
Vaikuttaminen Euroopan unionissa (YH03)
4.2. klo 8-10
Suomen turvallisuuspolitiikka (YH03)
- "-
6.2. klo 8-10
Suomen ja Euroopan unionin suhteet muihin maailman globaaleihin valtakeskuksiin
(Kiina, Venäjä ja USA)
16.2. klo 8-14 Yhteiskuntaopin periliminäärikoe

Välittömät verot (peritään tuloista ja varallisuudesta)	Välilliset verot (sisältyvät hyödykkeiden hintoihin)
* kunnallisvero (kunnalle) * valtion tulovero (valtiolle * yhteisövero (valtiolle ja kunnalle) * kirkollisvero (seurakunnalle) * perintövero (valtiolle) * lahjavero (valtiolle) * pääomavero (valtiolle) * kiinteistövero (kunnalle) * yle-vero (valtiolle) Välittömien verojen kaltaisia ovat myös sosiaaliturva- ja eläkemaksut, joita maksetaan Kelalle ja työeläkevakuutuslaitoksille.	* arvonlisävero (valtiolle) * valmistevero (valtiolle) * varainsiirtovero (valtiolle) * auto- ja moottoripyörävero (valtiolle) * ympäristövero (valtiolle)