https://peda.net/id/9e0f162271f 2025-08-05T14:52:06+03:00 https://peda.net/:static/539/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/9e0fb32b71f 2017-09-04T21:28:43+03:00 <div>1)Hyvän vastauksen piirteitä (YTL)<br/> <br/> </div> <div>Koettu uhka aktivoi sympaattisen hermoston, jolloin elimistö asettuu ”taistele tai pakene”-valmiuteen. Lisämunuaiskuori erittää enemmän stressihormoni kortisolia. Lisämunuaisen ydin erittää adrenaliinia, joka nostaa sykettä, verenpainetta ja tuottaa lihasjännitystä. Elimistön fyysisiä stressioireita ovat mm. vatsakivut, päänsärky, lihaskireys, niska- ja hartiakivut, rytmihäiriöt, unihäiriöt ja hikoilu. Stressi tuottaa elimistössähormonaalisia ja aineenvaihdunnallisia muutoksia, vaikuttaa vastustuskykyyn sekä autonomisen ja keskushermoston toimintaan.<br/> <br/> </div> <div>On hyvä tuntea omat tapansa reagoida vaativissa tilanteissa ja oppia käsittelemään stressaavia</div> <div>tilanteita mm. asennoitumisen, opiskelutaitojen, ajankäytön (esim. lukusuunnitelma) avulla sekä</div> <div>tunnistamalla ja työstämällä stressiä aiheuttavia ajattelumalleja (esim. oppimis-kammot, pelot).</div> <div>Stressaavina aikoina on huolehdittava fyysisistä voimavaroista terveellisillä elintavoilla (riittävä</div> <div>uni, muu rentoutuminen, säännöllinen liikunta, monipuolinen ruoka-valio), sosiaalisista</div> <div>voimavaroista (läheisten tuki, jakaminen, harrastukset) sekä psyykkisistä voimavaroista (esim.</div> <div>myönteisyys, tunteiden hallinta, asennoituminen haasteisiin, itsetunto).<br/> <br/> </div> <div>Pisteytyssuositus (LIITO)<br/> <br/> </div> <div>3p <br/> Vastauksessa on kuvailtu pintapuolisesti elimistön stressireaktioita ja oireita. Stressin ehkäisykeinoja on pohdittu 5-6 esimerkin avulla kahdelta eri osa-alueelta (fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset voimavarat, opiskelutaidot).<br/> <br/> </div> <div>5p<br/> Vastauksessa on kuvailtu syvällisemmin elimistön stressireaktioita ja oireita. Stressin ehkäisykeinoja on pohdittu 6-7 esimerkin avulla kolmelta eri osa-alueelta.<br/> <br/> 2) <div>Tehtävässä käsiteltävää masentuneisuutta käsitellään myös psykologian kursseilla.</div> <div>Vastauksessa haetaan selityksiä ja tulkintoja masentuneisuuden lisääntymiselle.</div> <div>Masentuneisuuden lisääntymisen syiden pohdiskelussa tarvitaan tietoa myös tekijöistä, jotka</div> <div>altistavat masentuneisuudelle ja ovat sen taustalla mahdollisina vaikuttavina tekijöinä. Hyvässä</div> <div>vastauksessa on osattu kuvata masennuksen ja masentuneisuuden vakavuusastetta ja</div> <div>vastauksessa pohditaan masentuneisuuden lisääntymisilmiötä. Kouluterveyst utkimuksen</div> <div>perusteella keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta koki v. 2006 yläasteikäisistä 13 %:a ja</div> <div>lukiolaisista 10 %:a, tytöt yleisemmin kuin pojat. Tämä kysymys perustuu</div> <div>Kouluterveystutkimuksen tuloksiin. Masentuneisuuden yleistymisestä on jossain määrin myös</div> <div>ristiriitaisia tutkimustuloksia.<br/> <br/> </div> <div>Masentuneisuudella tarkoitetaan alentunutta mielialaa, joka ilmenee sen vakavuusasteesta</div> <div>riippuen alakuloisuutena, surumielisyytenä, ärtyisyytenä, toivottomuutena tai merkityksettömyyden ja tyhjyyden tunteena. Alakuloisuus on yksi perustunne, joka kuuluu normaaliin mielialan vaihteluun. Siihen liittyy väsyneisyys, asioiden kiinnostamattomuus tai jaksamisen puute, jota kestää vähän aikaa. Ohimenevää masentuneisuutta liittyy myös luonnollisena olotilana pettymyksiin ja menetyksiin. Masennus on pitkään jatkunut ja jokapäiväistä arkea haittaava masentunut mielentila (depressio), johon lii</div> <div>ttyy myös unettomuutta, väsymystä, vähäenergisyyttä, vetäytymistä ihmissuhteista, itsesyytöksiä ja</div> <div>itsearvostuksen alenemaa, työkyvyn alenemista ja kyvyttömyyttä tuntea mielihyvää.<br/> <br/> </div> <div>Masentuneisuuden arvioinnissa käytetään mielialan piirteisiin liittyviä kyselyitä (esim. Beckin</div> <div>mittari), joissa itsearvioidaan oma päivän tilanne mm. elämäntyytyväisyyden, mielialan</div> <div>kokemuksen, tulevaisuuteen suhtautumisen, pettymyksien tai väsymyksen ja ruokahalun</div> <div>suhteen.<br/> <br/> </div> <div>Masentuneisuuden taustalla voidaan todeta sekä psykologisia, sosiaalisia että biologisia</div> <div>tekijöitä ja usein eri tekijät vaikuttavat yhdessä. Näiden taustatekijöiden muutokset (lisääntyminen) voivat selittää myös masentuneisuuden lisääntymistä.<br/> <br/> </div> <div>Sosiaaliset tekijät</div> <div>-sosiaalisen tuen puute, vaikeudet toverisuhteissa, koulukiusaaminen</div> <div>-vanhemmilta ja muilta aikuisilta saatavan tuen puute</div> <div>-vertaisryhmien ulkopuolelle jääminen, syrjäytyminen</div> <div>-oireilun ”tarttuminen” ystäväpiirissä tai perheessä</div> <div>-Vaikeudet seurustelusuhteessa<br/> <br/> </div> <div>Psykologiset tekijät</div> <div>-nuoruuteen liittyvät muutokset ja elämäntapahtumat</div> <div>-erokokemukset ja menetykset</div> <div>-perheen sisäiset ristiriidat ja vaikeudet</div> <div>-laiminlyönnit, väkivalta ja hyväksikäyttö</div> <div>-korkeat odotukset ja niihin vastaamattomuus</div> <div>-masentuneisuuden yhteys muihin mielenterveyshäiriöihin: ahdistuneisuus, päihteiden väärinkäyttö, anoreksia<br/> <br/> </div> <div>Biologiset tekijät</div> <div>-nuorten väsymys ja arkirytmin katoaminen ovat lisääntyneet ja yhteydessä masentuneisuuteen</div> <div>-masennuksen esiintyminen lähisukulaisilla lisää alttiutta sairauteen<br/> <br/> </div> <div>Yhteiskunnalliset tekijät</div> <div>-Yleinen ilmapiiri ja mediassa depressiolle kasvot antaneet julkisuuden henkilöt ovat saattaneet vaikuttaa siihen, että mielialaan liittyvistä asioista on lupa ja avointa puhua ja oireisiin osataan hakea apua.</div> <div>-”Depis”on nuorten arkikieltä, jota käytetään myös huonompien päivien kuvaamisessa ilman että käsitteen tarkkaa tarkoitusta tiedetään tai pohditaan.</div> <div>-Uusien mielialalääkkeiden markkinoille tuleminen ja niiden voimakas mainostaminen</div> <div>(onnellisuuspillerit) ovat mahdollistaneet avun saannin, mutta ehkä myös sen</div> <div>helpomman hakemisen ja tiedostamisen.</div> <div>-Onko arvojen moninaisuus, juurettomuus, kiire ja kilpailuyhteiskunta johtamassa</div> <div>heikompien oireiluun?<br/> <br/> </div> <div>3 p</div> <div>Vastauksessa on kuvattu lyhyesti masentuneisuuden tunnuspiirteitä. Masentuneisuutta</div> <div>selitetään muutaman taustatekijän avulla ja perustellaan jonkin verran näitä tulkintoja.</div> <div>5 p</div> <div>Vastauksessa kuvataan monipuolisesti erilaisia masentuneisuuden lisääntymiseen mahdollisesti</div> <div>vaikuttavia syitä ja esitetään tarkemmin joitakin psykologisia, sosiaalisia sekä yhteiskunnallisia</div> <div>taustalla mahdollisesti vaikuttavia tekijöitä sekä oireiden tasoa. Vastaaja ymmärtää syiden</div> <div>moninaisuuden ja vaikeatulkintaisuuden. Vastauksessa on myös pohdittu masentuneisuus -</div> <div>käsitteen väljää käyttöä nuorten keskuudessa.<br/> <br/> </div> <div>Lisäansiota vastaus tuo, jos siinä pohditaan myös masentuneisuuden mittaamisen ja</div> <div>diagnoosin vaikeuksia ja luotettavuutta.</div> </div> <div class="canvasWrapper"> </div> 2025-08-05T14:52:06+03:00