https://peda.net/id/9de5d87e71f 2025-08-05T14:52:06+03:00 https://peda.net/:static/539/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/9de65fcf71f 2017-09-12T21:34:40+03:00 1)Maailman terveysjärjestön (WHO 2014) arvion mukaan vuonna 2012 ilmansaasteet aiheuttivat noin 7 <div>miljoonan ihmisen menehtymisen. Ilmansaasteet ovatkin merkittävin terveyteen</div> <div>liittyvistä ympäristötekijöistä. Kehittyneissä maissa keskeisiä ilmansaasteiden lähteitä ovat tieliikenne, energiantuotanto, teollisuus ja puun pienpoltto. Suomessa ilmansaasteiden pitoisuuksiin vaikuttaa merkittävästi Euroopasta tuleva kaukokulkeuma.<br/> <br/> </div> <div>Ilmansaasteilla tarkoitetaan hiukkasmaisia tai kaasumaisia aineita, joilla on haitallisia vaikutuksia terveyteen tai elinympäristöön. Keskeisiä ilmansaasteita ovat pienhiukkaset, otsoni,typen oksidit, hiilivedyt ja hiilimonoksidi.<br/> <br/> </div> <div>Pienhiukkaset (läpimitta alle 2,5 mikrometriä) pystyvät tunkeutumaan keuhkoputkiin, keuhkorakkuloihin ja vereen, jonka mukana ne kulkeutuvat edelleen sydämeen, aivoihin, munuaisiin ja maksaan. Ne voivat ai</div> <div>heuttaa elimistöön kroonisen tulehdustilan, lisätä veren hyytymistaipumusta, vaikuttaa autonomisen hermoston toimintaan ja sydämen sykkeen säätelyyn, valtimoiden supistumisherkkyyteen ja kohottaa</div> <div>verenpainetta. Pitkäaikainen altistuminen riittäville pienhiukkaspitoisuuksille voi siten aiheuttaa sydän-</div> <div>ja verisuonitauteja (sydänkohtaukset, aivoverenkierron häiriöt tai aivohalvaukset) sekä hengityselinsairauksia (keuhkoahtaumatauti, keuhkosyöpä). Hiukkaset voivat heikentää munuaisten toimintaa, mikä osaltaan altistaa sydän- ja verisuonitaudeille. Pienhiukkaset on myös yhdistetty kasvaneeseen diabetesriskiin.<br/> <br/> </div> <div>Otsonion haitallisin kaasumaisista aineista. Se hapettaa entsyymejä, proteiineja ja rasva-happoja</div> <div>ja voi korkeina pitoisuuksina tai pitkäaikaisessa altistuksessa vaurioittaa hengitysteitä, aiheuttaa tulehdusta keuhkokudokseen ja nopeuttaa kudoksen ikääntymistä, vaikeuttaa</div> <div>kaasujen vaihtoa verenkierrossa sekä mahdollisesti aiheuttaa syöpää. Myös</div> <div>typen oksiditovat hapettimia, ja ne pystyvät tunkeutumaan syvälle hengitysteihin. Typen oksidit voivat</div> <div>supistaa keuhkoputkia, heikentää hengityselimistön puolustus- ja puhdistusmekanismeja,</div> <div>aiheuttaa hengitystieinfektioita sekä lisätä herkkyyttä muille ärsykkeille (mm. siitepölyt, kylmä ilma).<br/> <br/> </div> <div>Hiilivedyt, kuten PAH-yhdisteet ja bentseeni, ovat karsinogeenisia ja voivat aiheuttaa syöpää. Lisäksi ne voivat heikentää keskushermoston toimintaa.<br/> <br/> </div> <div>Hiilimonoksidi eli häkä sitoutuu vereen huomattavasti happea tehokkaammin. Siten se aiheuttaa elimistössä hapenpuutetta ja voi pahimmillaan johtaa akuuttiin myrkytykseen ja kuolemaan.<br/> <br/> </div> <div>Ulkoilman saasteisiin liittyvätkrooniset ja akuutit sairaudet aiheuttavat ennenaikaisia kuolemia. Ilmansaasteet koettelevat erityisesti riskiryhmiä, kuten sydän- ja verenkiertoelimistön tauteja tai hengityselinsairauksia sairastavia sekä lapsia, raskaana olevia ja vanhuksia. Suomessaaltistus</div> <div>on keskimäärin vähäisempää (pienemmät pitoisuudet, altistuksen kesto, yhteisvaikutukset) kuin Kiinassa, minkä vuoksi väestön elinikä lyhenee meillä vähemmän.</div> <div class="canvasWrapper"> </div> 3 pistettä <div>Vastauksessa on eritelty vähintään kaksi keskeistä ulkoilman saastetta (pienhiukkaset, ots</div> <div>oni, typen oksidit, hiilivedyt, hiilimonoksidi) ja selitetty niiden seurauksia (krooniset ja akuutit</div> <div>sairaudet, ennenaikaiset kuolemat). Lisäksi vastauksessa on huomioitu jokin yleinen tekijä,</div> <div>jolla ulkoilman saasteet vaikuttavat elinikään (mm. altistuksen aika, aineiden pitoisuudet,</div> <div>yhteisvaikutukset, riskiryhmät). Syy-seuraussuhteiden avaaminen jää paikoin niukaksi.<br/> <br/> </div> <div>5 pistettä</div> <div>Vastauksessa on eritelty vähintään kolme keskeistä ulkoilman saastetta ja selitetty näiden</div> <div>osalta, miten ja millaisia muutoksia (esim. tulehdustila, keuhkoputkien supistuminen) saas-</div> <div>teet aiheuttavat ihmisen elimistössä ja mitä niistä seuraa. Lisäksi vastauksessa on huomioitu</div> <div>muutamia yleisiä tekijöitä, joilla ulkoilman saasteet vaikuttavat elinikään. Syy-seuraus-suhteiden tarkastelu on täsmällistä.<br/> <br/> 2) <div>a) Tavallisimpia radioaktiivista säteilyä aiheuttavat lähteet Suomessa ovat maaperästä lähtöisin oleva</div> <div>radon, luonnon taustasäteily, jota tulee kehosta, maaperästä ja avaruudesta sekä lääketieteellisten</div> <div>tutkimusten ja hoidon aiheuttama säteily. Nämä säteilylähteet tuottavat ionisoivaa säteilyä.<br/> <br/> </div> <div>Radon on radioaktiivinen jalokaasu, jota syntyy maaperässä uraanin hajoamistuotteena. Radonia on</div> <div>ma assamme joillakin alueilla enemmän kuin muualla.Radonin aiheuttama säteilyaltistus on noin</div> <div>puolet koko radioaktiivisesta säteilystä.<br/> <br/> </div> <div>Ns.luonnon taustasäteily koostuu avaruudesta tulevasta ns. kosmisesta säteilystä, kehossa olevien</div> <div>aineiden säteilystä sekä maaperän ja rakennusaineiden radioaktiivisten aineiden säteilystä. Tämän</div> <div>säteilyn osuus kokonaisuudesta on noin kolmannes.<br/> <br/> </div> <div>Lääketieteellisten tutkimusten ja sädehoidon aikana ihminen altistuu myös ionisoivalle säteilylle,</div> <div>jonka osuudeksi on arvioitu noin 15%. Tämäkään altistus ei jakaudu tasaisesti kaikille, vaan jotkut ihmiset saavat huomattavasti muita suurempia määriä säteilyä.<br/> <br/> </div> <div>Ydinvoimalaonnettomuudet voivat lisätä luonnon taustasäteilyä pitkäksi aikaa, mutta niiden erillistä vaikutusta ei ole helppoa arvioida. Tshernobylin onnettomuus lisäsi lyhytaikaisesti säteilyaltistusta Suomessa noin 5%, mutta nyt vaikutus on häviävän pieni, eikä se erotu taustasäteilystä.<br/> <br/> </div> <div>Ionisoimatonta säteilyä tuottavat erityisesti aurinko, mutta myös monet sähkölaitteet ja voimajoh-</div> <div>dot, joiden ympärille syntyy sähkömagneettisia kenttiä. Keinotekoiset säteilylähteet, joiden avulla tuotetaan esim. UV-säteilyä (solariumit) ovat yksi säteilylähde.<br/> <br/> </div> <div>Auringosta tulee näkyvän valon lisäksi voimakasta lämpösäteilyä ja terveyden kannalta myös hai-</div> <div>tallista ultraviolettisäteilyä. UV-säteily jaetaan usein aallonpituuden mukaan UVA, -B ja –C –</div> <div>säteilyyn. Viimeksi mainitusta vain niukasti pääseeilmakehän läpi maan pinnalle. Ilmakehän ns.</div> <div>otsoniaukot läpäisevät UV-säteilyä enemmän kuin normaali ilmakehä. UV-altistus on siten kasva-</div> <div>massa.<br/> <br/> </div> <div>Monet sähkölaitteet aiheuttavat ympäristöön säteilyä. Näistä voimajohtojen vaikutuksia on tutkittu</div> <div>ja pidetty säteilyn vaaraa mahdollisena, joten niiden läheisyyteen rakentamista on rajoitettu.</div> <div>WHO:n asiantuntijapaneeli ja säteilyturvakeskus on myös varotoimenpiteenä antanut ohjeita mm.</div> <div>matkapuhelimien käytöstä, vaikka näyttöä niiden säteilyn aiheuttamista vaikutuksista on edelleen</div> <div>niukasti.<br/> <br/> </div> <div>2 pistettä</div> <div>Vastauksessa on esitelty vähintään kaksi lähdettä pintapuolisesti. Kolme pistettä edellyttää että</div> <div>lähteitä on esitelty monipuolisesti.</div> <div class="canvasWrapper"> </div> <div>7b)<br/> Ionisoiva säteily voi vahingoittaa elävien solujen perimää ja tuottaa mutaatioita. Mutaatiot voivat</div> <div>johtaa solun kuolemaan tai aiheuttaa mm. syöpäsairauksia. Pienet säteilyannokset lisäävät vaaraa</div> <div>vain vähän, mutta vaikutukset voivat kertyä pitkän ajan kuluessa. Suuret säteilyannokset voivat olla</div> <div>välittömästi kuolemankin aiheuttavia (pommit, onnettomuudet).<br/> <br/> </div> <div>Radonin tärkein terveysvaikutus on keuhkosyövän vaaran lisääntyminen. Vaara on suurempi niillä</div> <div>alueilla, joilla radonia on paljon ja tupakoivien riski on moninkertainen. Arvioidaan radonin aiheut-</div> <div>tavan noin 200 keuhkosyöpää vuosittain Suomessa. Radonia vastaan voidaan suojautua rakennus-</div> <div>tekniikan avulla.<br/> <br/> </div> <div>Luonnon taustasäteilyn terveysvaikutuksia on vaikeaa arvioida vertailuryhmien puuttuessa. Mm.</div> <div>Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden aiheuttama lisä säteilyssä on ollut mahdollista arvioida,</div> <div>mutta sen tuottama syöpävaaran lisäys on ollut vähäinen.<br/> <br/> </div> <div>Terveydenhuollossa käytetyn säteilyn, esim. naisille tehtävän mammografiaseulonnan aiheuttaman</div> <div>säteilyn on laskettu hieman lisäävän syöpävaaraa, mutta määrä on mitätön verrattuna tutkimuksista</div> <div>saatavaan hyötyyn. Sädehoidon aikana osa elimistöstä altistetaan suhteellisen suurille säteilymääril-</div> <div>le, joista aiheutuu haittaa usein myös ympäröiville kudoksille, mutta tässäkin hyödyt ovat haittoja</div> <div>suuremmat.<br/> <br/> </div> <div>Auringon ja solariumlaitteiden tuottama UV-säteily lisää ihosyövän vaaraa. Ihon polttaminen lapse-</div> <div>na auringossa moninkertaistaa melanoomariskin keski-iässä. Joissakin maissa solariumit aiheuttavat</div> <div>lähes 10% ihosyövistä. Voimakas UV-säteily voi aiheuttaa silmän sarveiskalvon tulehduksen (lumi-</div> <div>sokeus) ja pitkäaikainen säteilyaltistus myös harmaakaihiin johtavia vaurioita. Pienellä määrällä</div> <div>UV-säteilyä on myös myönteisiä vaikutuksia.<br/> <br/> </div> <div>Sähkömagneettiset kentät aiheuttavat mm. kudosten lämpenemistä ja vaikuttavat hermoston toimin-</div> <div>taan. Vaikka näyttö biologisista ja terveysvaikutuksista on toistaiseksi ristiriitaista, on Säteilyturva-</div> <div>keskus Kansainvälisen syöväntutkimuskeskuksen (IARC) suositusten perusteella määrittänyt varotoimia mm. voimajohtojen läheisyyteen rakentamisesta ja matkapuhelimen käytöstä.<br/> <br/> </div> <div>2 pistettä</div> <div>Kuvailtu ja perusteltu säteilyn terveysvaikutuksia kahdesta lähteestä. Kolme pistettäsaa esittele-</div> <div>mällä ja perustelemalla asianmukaisesti kolmen lähteen terveysvaikutuksia.<br/> <br/> </div> <div>Lisäansioita: Vastauksessa on osattu erottaa ja esitellä ionisoiva säteily ja ionisoimaton<br/> <br/> 3) <div>Täsmällinen arviointi ilmaston lämpenemisen mahdollisista terveysvaikutuksista on haasteellista.</div> <div>Tutkijat ovat kuitenkin arvioineet lämpenemisen vaikuttavan esimerkiksi seuraavasti terveyteen:</div> <div><br/> ∑ Helleaaltoihin liittyy lisääntynyt kuolleisuus ja sairastavuus. Ilmaston lämpenemisen myötä</div> <div>helteitä voi esiintyä uusilla alueilla. Kuumuus aiheuttaa ääreisverisuoniston laajenemista kehon jäähdytyksen lisäämiseksi. Tämä lisää sydämen kuormitusta, ja etenkin vanhukset jasydän-</div> <div>ja verisuonitaudeista kärsivät ovat riskiryhmässä. Tällöin myös kehon kyky sietää infektioita heikkenee, mikä voi lisätä sairastumista ja kuolleisuutta.</div> <div>∑ Toisaalta kuolleisuus ja sairastavuus voi vähentyä kylmillä alueilla sään muuttuessa lauhkeammaksi.</div> <div>Kylmä aiheuttaa ihon jäähtymistä, verenpaineen nousua ja alentaa ihon im-</div> <div>muunijärjestelmän toimintaa. Kylmästä voi seurata muun muassa sydänvaivoja, hengitystietulehduksia ja infektioita.</div> <div>∑ Tautien leviäminen<br/> o malariaa kuljettavien sääskien arvioidaan leviävän huomattavaan osaan Yhdysvaltoja ja etelä-Eurooppaa. Sääskien toukat kehittyvät lätäköissä ja vesistöissä, ja niiden leviäminen on sidoksissa lämpötilaan ja kosteuteen.</div> <div>o Toisaalta lämpötilan nousu kuivilla alueilla voi vähentää malariaa sääskien elinolosuhteiden huonontuessa.</div> <div>o punkit leviävät laajemmalle, myös niiden populaatio voi kasvaa talvien leudontuessa. Punkit levittävät borrelioosia ja puutiaisaivokuumetta.</div> <div>o Lämpöherkät tartuntataudit kuten elintarvikkeiden aiheuttamat infektiot (mm. salmonella) voivat levitä mikrobien elinolosuhteiden paranemisen myötä.</div> <div>∑ Satoisuuden muutokset:</div> <div>Toisilla alueilla satoisuus voi kasvaa, riittävä ravinnonsaanti on perusedellytys terveydelle.</div> <div>∑ Toisilla alueilla sadot huononevat. Lämpenemisen myötä monilla jo nyt nälänhädästä kärsivillä alueilla tilanne saattaa huonontua. Kuivuus aiheuttaa satomenetyksiä, ja aliravitsemusaltistaa monille terveysongelmille.</div> <div>∑ Nälänhätä voi aiheuttaa pakolaisuutta, slummiutumista (pakolaisleirit/slummit ovat usein</div> <div>epähygieenisiä ja sairaudet leviävät helposti), psyykkisiä ongelmia ja eriasteisia konflikteja jotka voivat lisätä mm. kuolleisuutta, vammautumisia, psyykkisiä ongelmia</div> <div>∑ Siirtolaisuus (mm. elintarvikkeiden ja veden saatavuus, merenpinnan kohoaminen): suurten</div> <div>väestöjen muuttaminen uusille alueille voi kiihdyttää infektiotautien leviämistä, koska vastustuskyky mikrobeille on erilaista eri väestöissä. Väestöjen muuttoliike voi aiheuttaa terveydenhuoltojärjestelmiin kohdistuvaa painetta jolloin esimerkiksi hoitoon pääseminen voi viivästyä.</div> <div>∑ Sään ääri-ilmiöiden lisääntyminen: esimerkiksi kuivuus, myrskyt, pyörremyrskyt, hyökyaallot ja tulvat voivat aiheuttaa kuolemien, vammautumisten ja tautien lisääntymisen (epähygieeniset olot, fyysiset loukkaantumiset luonnonvoimien riepottelussa, psyykkiset ongelmat)</div> <div>∑ Lämpimät ilmat vaikuttavat ulkona vietettyyn aikaan ja vaatevalintoihin, mikä voi lisätä UV-säteilylle altistumista ja kasvattaa ihosyöpien esiintyvyyttä.Toisaalta esim. Suomen kaltaisessa maassa lisääntynyt mahdollisuus ulkona olemiseen voi vaikuttaa myönteisesti ihmisen fyysiseen terveyteen (mm. ihosairauksien hoito/UV-säteily), psyykkiseen terveyteen(esim. koettu vireys) ja sosiaaliseen terveyteen (mm. yhdessäolo)</div> <div>∑ Juomaveteen liittyvät ongelmat:Rankkasateet ja tulvat lisääntyvät ja saastuttavat juomavettä</div> <div>(viemärien tulviminen, putkirikot, kaivojen likaantuminen) ja kasvattaa koleran ja muiden ripulitautien riskiä. Makean veden puute (vuoristojäätiköiden sulaminen ja meren pinnan</div> <div>nouseminen)</div> <div>∑ Vesien lämpeneminen voi aiheuttaa haitallisten leväkukintojen lisääntymistä, jotka voivat aiheuttaa esimerkiksi ihottumaa, vatsavaivoja, kuumeilua</div> <div>∑Kasvillisuusvyöhykkeiden leviäminen ja kasvukauden pidentyminen voi tehdä allergiakausista pidempiä ja uusia allergisoivia lajeja voi ilmaantua.</div> <div>∑ Huolet ja pelot voivat lisääntyä sekä usko tulevaisuuteen heiketä, mikä voi aiheuttaa stressiä ja psyykkisiä ongelmia.<br/> <br/> </div> <div>3pistettä</div> <div>Vastauksessa on kuvattu ilmaston lämpenemisen vaikutuksia ihmisten terveyteen 3-4 vaikutusme-</div> <div>kanismin (pampulat) kautta. Vaikutusmekanismien kuvaaminen on pintapuolista.<br/> <br/> </div> <div>5 pistettä</div> <div>Vastauksessa esitellään vähintään 5 vaikutusmekanismia. Vaikutusmekanismeja on tarkasteltu vähintään kahden terveyden ulottuvuuden suhteen (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen).<br/> <br/> </div> <div>8 pistettä</div> <div>Vastauksessa esitellään monipuolisesti (vähintään 6-7 pampulaa) ilmaston lämpenemisen vaikutus-mekanismeja huomioiden kaikki kolmeterveyden ulottuvuutta. Lisäksi vastauksessa esitellään sekä</div> <div>myönteisiä että kielteisiä terveysvaikutuksia. Vaikutusmekanismit ovat kuvattu asianmukaisesti ja</div> <div>oivaltavasti (suorat ja epäsuorat vaikutusmekanismit).<br/> <br/> </div> <div>Lisäansioita:</div> <div>Vastauksessa on kriittistä otetta, huomioidaan esim. ilmaston lämpenemisen terveysvaikutusten</div> <div>täsmällisen arvioinnin vaike</div> </div> </div> 2025-08-05T14:52:06+03:00