<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/548/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Kertausmateriaalia kokeesen</title>
<id>https://peda.net/id/9d952b705a8</id>
<updated>2022-11-02T11:06:19+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/9d952b705a8:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/laukaa/lukio/opiskelijoille/oppiaineiden-sivut-lops2021/PS/ps5/muistiinpanot/kertausmateriaalia-kokeesen#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/548/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license noopener&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Mallivastaus älykkyyteen</title>
<id>https://peda.net/id/80e70c225a8</id>
<updated>2022-11-02T11:12:41+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/laukaa/lukio/opiskelijoille/oppiaineiden-sivut-lops2021/PS/ps5/muistiinpanot/kertausmateriaalia-kokeesen/mallivastaus-alykkyyteen#top" />
<content type="html">Tekoäly eli keinoäly on tietokone tai tietokoneohjelma, joka kykenee älykkäiksi laskettaviin toimintoihin. Tekoälyn tarkempi määrittely on avoin, koska älykkyyttä itsessään on vaikea määritellä. Tekoäly viittaa myös aihetta tutkivaan tieteen alaan.&lt;br/&gt;&#10;Eräässä merkityksessä tekoälynä pidetään tietokoneohjelmaa, joka suorittaa yleisesti ihmismäistä ajattelua (laskennallinen lähestymistapa). Tämän niin kutsutun yleisen tekoälyn kehittämisen ajankohdasta ei voida antaa juurikaan luotettavia ennusteita.&lt;br/&gt;&#10;Suppeammassa merkityksessä tekoäly on mikä tahansa johonkin älykkääseen toimintoon kykenevä. Tällaisia tekoälyjä on jo käytössä. Käytössä olevia tekoälyn sovelluksia ovat esimerkiksi luonnollisen kielen tuottamiseen ja tunnistamiseen erikoistuneet järjestelmät, asiantuntijajärjestelmät, robottitekniikka ja viihdesovellukset.&lt;br/&gt;&#10;Vaikka äly-termiä käytetään myös yleisesti niin sanotuista tavallisista laitteista kuten älypuhelimista, niitä ei yleensä lasketa mukaan tekoälyn kenttään. &lt;br/&gt;&#10;(Wikipedia 19.6.2017) &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Pohdi erilaisten älykkyyskäsitysten ja -teorioiden valossa, millaista tietokoneen/tietokoneohjelman älykkyys on. Pohdi myös, voiko tietokone/-ohjelma olla viisas, lahjakas ja/tai luova. Perustele näkemyksesi psykologisilla tiedoillasi.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;div class=&quot;formresponsetext&quot;&gt;2. d)&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Älykkyyden määrittely on usein vaikeaa, sillä älykkyyttä on monenlaista. Tietokoneen tai tietokoneohjelman älykkyys on vielä vaikeammin määriteltävissä. Tekoälyä voidaan kuitenkin pohtia erilaisten älykkyyskäsitysten ja -teorioiden pohjalta. Älykkyydellä voi yhtäältään olla yleinen perustaso tai se voidaan jakaa erilaisten teorioiden mukaan. Toisaalta älykkyys liittyy myös kiinteästi lahjakkuuteen ja luovuuteen.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Usein ajatellaan, että kaikilla on tietty älykkyyden perustaso, niin kutsuttu g-tekijä. Joillakin yleisälykkyys on suurempaa kuin toisilla. Nykyajan tehokkaimmaksi kehitetty tekoäly pystyy kuitenkin vain joihinkin älykkäisiin toimintoihin, kuten erilaiseen tunnistamiseen. Jos tekoälyllä on vain tiettyjä älyllisiä toimintoja, vaikuttaa epätodennäköiseltä, että tietokone on tämän käsityksen mukaan älykäs. Toisaalta älykkäät ihmiset eivät ole välttämättä älykkäitä kaikissa asioissa. On mahdollista, että älykäs henkilö on älykäs esimerkiksi vain matemaattisissa asioissa.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Yleisesti älykkyyden uskotaankin jakautuvan moneen erilaiseen älykkyyteen. Melko yksimielisesti uskotaan olevan ainakin kielellistä älykkyyttä, loogis-matemaattista älykkyyttä sekä visuaalis-avaruudellista älykkyyttä, jotka voivat ilmetä esimerkiksi laajana sanavarastona tai hyvänä päättelykykynä. Monet kehitellyt tekoälyt ovat kehittyneet tällaisiin älykkyyden muotoihin. Kääntäjä-sovellukset kehittyvät aina vain luontevimmiksi ja siivousrobotit osaavat kulkea erilaisissa taloissa.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Tietokoneilta kuitenkin puuttuu jotain olennaista – ne eivät pysty itsenäiseen ajatteluun. Tekoäly ei siis voi kehittyä. Nimenomaan kehittyminen on joidenkin älykkyyskäsitysten keskeinen tekijä. Kiteytynyt älykkyys -termi viittaa juuri omien kokemusten pohjalta muodostettuun älykyyteen. Älykkyys siis ikään kuin kasvaa kokemusten myötä. Tämä havaitaan esimerkiksi iän myötä laajenevasta sanavarastosta. Vielä ei ole kehitetty sellaista tekoälyä, joka pystyisi ajattelemaan ja siten ”omistamaan” kiteytynyttä älykkyyttä. Tietokone ei voi ajatella, muistaa eikä oppia – ainakaan kovin vaativalla tasolla.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Toisaalta puhutaan myös joustavasta älykkyydestä, jota tekoäly voi mahdollisesti edustaa. Joustava älykkyys tarkoittaa nopeaa ja tehokasta tiedonkäsittelyä. Joustava älykkyys kuitenkin saattaa – toisin kuin kiteytynyt älykkyys – heiketä ikääntymisen myötä, kun tiedonkäsittely hidastuu. Tietokoneet pystyvät suorittamaan lukuisia asioita nopeammin ja tehokkaammin kuin ihmiset. Erilaiset hakukoneet esimerkiksi löytävät miljoonia hakutuloksia vain sekunneissa. Onko siis kyse todellisesta tekoälystä? Ehkä tekoäly onkin erittäin tehokasta ja edistynyttä toimintaa.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Älykkyyttä ollaan pyritty mittaaman erilaisten älykkyystestien, kuten WAIS-testin, avulla. Onko tietokoneiden älykkyys mitattavissa? Onko yleisestikään kaikenlainen älykkyys mitattavissa? Vaikuttaa siltä, että erilaisten matemaattisten ja kielellisten älykkyyksien mittaaminen on ainakin joissain määrin mahdollista. Tietokoneen laskentatehokin voidaan laskea. Älykkyystestit eivät kuitenkaan välttämättä kerro kaikkea älykkyydestä.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Älykkyystestien epävarmuuden innoittamana Howard Gardner loi yhdeksänosaisen monien älykkyyksien teoriansa. Teorialla hän pyrki tuomaan esille älykkyyden moninaisuuden kulttuurista riippumatta. Gardnerin teoriaan kuuluvat paitsi kolme klassista älykkyyden lajia, myös esimerkiksi liikunnallinen älykkyys, musikaalinen älykkyys ja sosiaalinen älykkyys. Voiko tekoäly ilmentää jotain näistä? Erilaiset musiikkirobotit ja liikuntarobotit ehkä voivatkin.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Gardnerilla oli kuitenkin erilaisia ehtoja älykkyydelle. Sen on tullut edistää selviytymistä, olla muista älykkyyden lajeista irrallinen ja sisällyttää erityisen älykkäitä poikkeusyksilöitä. Lisäksi Gardner liitti älykkyydet eri aivoalueisiin. Vaikka tekoäly täyttäisikin muuta Gardnerin ehdot, sillä ei ole aivoja, mihin älykkyyden voisi sitoa. Gardnerin mukaan tekoälyn älykkyys ei siis ainakaan voisi vastata ihmisten älykkyyttä.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Toisen merkittävät älykkyysteorian on luonut Robert Sternberg, joka jakoi älykkyyden kolmeen osaan – analyyttiseen älykkyyteen, luovaan älykkyyteen ja käytännölliseen älykkyyteen. Analyyttinen älykkyys sisältää yksilön kognitiiviset prosessi, luova älykkyys uudenlaiset ratkaisukeinot. Käytännöllinen älykkyys toimii vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Sternbergin teorian pohjalta tietokoneen älykkyys ei voisi yltää kovin korkealle. Tietokone kun ei kykene ajatteluun, eikä annettujen ohjeiden rikkomiseen. Toisaalta tekoäly ei myöskään toimi vastavuoroisessa vuorovaikutuksessa, sillä se ei pysty oppimaan kulttuuristaan eikä toimimaan sen pohjalta.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Älykkyys liittyy läheisesti lahjakkuuteen, mikä käy ilmi esimerkiksi Gardnerin älykkyysteoriasta. Siihen kuuluvat monet alueet, kuten musikaalinen älykkyys liitetään usein enneminkin lahjakkuuteen. Lahjakkuuden voidaan ajatella olevan tietynlaista valmiutta ja kyvykkyyttä osata jotain, kuten piirtämistä. Lahjakkuus voi olla monenlaista, ja se on usein vaikea määritellä tarkasti. Myös luovuus liittyy lahjakkuuteen. Voiko tietokone olla lahjakas tai luova?&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Lahjakkuuden ajatellaan usein älykkyyden tapaan pohjautuvan osittain perimään. Tietokone ei ole ihminen eikä sillä siis ole perimää – eikö se siis ole älykäs tai lahjakas? Toisaalta älykkyyden myös uskotaan muodostuvan ympäristön myötä, joten kaikki älykkyys ei vaadi ”hyvää” perimää. Mutta miten tekoäly sitten voisi saada valmiuden kehittyä taitavaksi jossain? Kenties siihen varastoidaan suuri määrä dataa erilaisista asioista, joita se sitten osaa käsitellä. Tällöin kyseessä ei kuitenkaan vaikuttaisi olevan niinkään lahjakkuus kuin älykkyys. Kone vain laskee ja pyörittelee asioita tajuamatta siitä itse mitään.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Koska tietokone ei voi irrottautua sille annetuista toimintaohjeista, se ei voi myöskään olla luova. Luovuus on ennen kaikkea kykyä rikkoa valmiita malleja ja ajatella ”laatikon ulkopuolelta”. Tekoäly ei tähän pysty. Toisaalta tekoäly ei myöskään voi olla viisas. Viisaus kun on kokemuksien ja elämän mittaan kertynyttä ymmärrystä. Kiteytynyt älykkyys ja Sternbergin käytännöllinen älykkyys tulevat lähelle viisauden määritelmää. Tietokoneohjelma ei opi kokemuksista eikä pohdi elämäänsä niiden valossa. Tekoäly saattaa voida olla älykäs, mutta ei viisas.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Kaiken kaikkiaan vaikuttaisi siltä, että tekoälyn älykkyys perustuu ennen kaikkea tehokkaaseen ja nopeaan, usein melko virheettömään toimintaan, mutta ei todelliseen älykkyyteen. Niin kauan, kun tekoälyllä ei ole laajoja kognitiivisia toimintoja, kuten ajattelutaitoa ja itsetajuntaa, tekoälyn älykkyys perustuu vain mitattavaan älykkyyteen. Kone ei voi myöskään itsessään olla lahjakas, sillä se on vain tekijänsä tuote vailla ajattelukykyä. Luovuus ja viisaus vaikuttavat olevan tekoälyn ulottumattomissa.&lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2022-11-02T11:12:41+02:00</published>
</entry>


</feed>