Taulukkolaskenta

Taulukkolaskenta ja LibreOffice Calc

2016-04-27T17:45:57+03:00

Taulukkolaskentaohjelmistot ovat tietokoneohjelmistoja, joiden avulla voidaan käsitellä, analysoida sekä havainnollistaa numeerista dataa. Erilaiset taulukkolaskentaohjelmistot soveltuvat esimerkiksi laskemiseen, tilastointiin ja esimerkiksi kirjanpitoon.

Erilaisia taulukkolaskentaohjelmistoja

LibreOffice Calc

https://fi.libreoffice.org/
Ilmainen

OpenOffice Calc

https://www.openoffice.org/fi/
Ilmainen

Microsoft Excel

https://products.office.com/fi-FI/excel
Maksullinen

Google Sheets

https://docs.google.com/spreadsheets/
Ilmainen (vaatii Google-tunnukset)

Kaikki edellä mainitut taulukkolaskentaohjelmistot toimivat hyvin pitkälti samalla tapaa. Kun yhtä ohjelmaa oppii käyttämään, pärjää varmasti hienosti myös muiden taulukkolaskentaohjelmistojen kanssa. Esimerkiksi LibreOffice Calcin ja Microsoft Excelin eroja voi käydä katsomassa niitä käsittelevästä wiki-artikkelista. Tällä kurssilla käytetään LibreOffice Calc -taulukkolaskentaohjelmistoa ja kaikki materiaali koskee nimenomaan LibreOffice Calcia, mutta siitä saa varmasti eväitä myös muiden taulukkolaskentaohjelmien käyttöön.

LibreOffice-ohjelmistopaketin voit ladata osoitteesta: https://fi.libreoffice.org.

Voit ladata LibreOfficen suoraan etusivun mainoksesta Lataa nyt tai valitsemalla ylävalikosta kohdan Lataa.

LibreOffice Calcin käyttöön löytyy ohjeita suoraan ohjelman kotisivuilta:
https://help.libreoffice.org/Calc/Welcome_to_the_Calc_Help/fi

Vaasa eForumin LibreOffice Calc -oppaita:
https://www.youtube.com/playlist?list=PLUrZMwqP3kp8BVGhISj_qNrJ0B_Ygx8uP

Taulukkolaskennan perusteet

2016-04-27T17:45:27+03:00

Kielen vaihtaminen LibreOffice Calcissa

Mikäli haluat vaihtaa kieltä LibreOffice Calcissa, onnistuu se seuraavasti:

Valitse ylävalikosta Työkalut > Asetukset.
Valitse vasemmalta valikosta Kieliasetukset > Kielet.
Vaihda Käyttöliittymä-kohtaan haluamasi kieli ja paina OK.

Perustietoa taulukkolaskennasta

Normaalisti taulukkolaskentaan liittyvät oleelliset ainakin taulukot ja solut (jotka koostuvat riveistä ja sarakkeista). Esimerkiksi seuraavassa kuvassa taulukossa on valittuna solu C5.

Pikakomennot

Kuten monissa muissakin tietokoneohjelmistoissa, myös taulukkolaskennassa erilaiset pikakomennot ovat erittäin käteviä ja nopeuttavat ohjelman käyttöä. Yleisimpiä pikakomentoja ovat esimerkiksi:

Ctrl + C (Kopioi)
Ctrl + X (Leikkaa)
Ctrl + V (Liitä)
Ctrl + Z (Kumoa)
Ctrl + Y (Toista)

Laskeminen taulukkolaskentaohjelmalla

Kun solu on valittuna, voi siihen alkaa kirjoittamaan haluamiaan laskutoimituksia (HUOM! Laskukaavat aloitetaan aina =-merkillä). Kuten alla olevassa kuvasta voi huomata, kirjoitettu laskukaava näkyy sekä valitussa solussa että työkalurivin alla olevassa tekstikentässä.

Kuvan laskukaavassa käytetään normaalia eli suhteellista soluviittausta. Kun kuvassa lasketaan soluun C5 kaavaa B2 + C2, tarkoittaa se oikeasti Kaksi solua ylöspäin + Kaksi solua ylöspäin ja yksi solu oikealle. Mikäli laskukaava kopioitaisiin alempaan soluun, niin myös viitattavat solut muuttuisivat.

Laskuissa voidaan kuitenkin käyttää myös absoluuttisia soluviittauksia. Tällöin soluviittaukseen tulee lisätä joko sarakkeen tai rivin (tai molempien) eteen $-merkki. Esimerkiksi jos kuvan esimerkkilaskuun haluttaisiin tehdä absoluuttiset soluviittaukset, näyttäisi kaava tältä: =$B$2+$C$2. Absoluuttista soluviittausta kopioitaessa viitattava solu pysyy samana.

HUOM! Laskukaavojen kopioiminen onnistuu siten, että otetaan hiirellä kiinni solun oikeasta alakulmasta, jonka jälkeen vedetään niin pitkälle, kuin laskukaavaa halutaan kopioida.

Solumuotoilut ja tyylit

Soluja voi muotoilla monella eri tapaa (esim. fontti, tehosteet, tasaus, reunat, väri jne.). Solujen muotoilu onnistuu joko ylälaidan työkalupalkista tai painamalla muotoiltavaa solua hiiren oikealla painikkeella ja valitsemalla Muotoile solut. Uudessa ikkunassa solujen muotoilut vahvistetaan painamalla OK.

Kuten myös muissa toimisto-ohjelmissa, myös taulukkolaskennassa voi käyttää valmiita tyylejä ja niiden käyttö on myös erittäin suositeltavaa varsinkin, jos työn alla on suurempi taulukkolaskentakokonaisuus. Tyylivalikon saa näkyvillä painamalla ohjelman oikeasta laidasta löytyvää Tyylit ja muotoilu -painiketta. Valikosta voi valita soluun jonkun valmiin tyylin tai luoda uuden.

Ehdollinen muotoilu

Soluja voidaan muotoilla myös niin, että solumuotoilu tulee käyttöön vasta, kun jokin tietty ehto täyttyy. Tätä kutsutaan ehdolliseksi muotoiluksi. Esimerkiksi solu voidaan värjätä jollain tietyllä värillä, mikäli sen arvo on suurempi (tai pienempi) kuin jokin toinen arvo. Solun ehdollinen muotoilu onnistuu valitsemalla ensin muotoiltava solu ja painamalla sen jälkeen työkaluriviltä Ehdollinen muotoilu -painiketta.

Ehdollisen muotoilun ikkunassa voidaan vapaasti lisätä solumuotoilulle useampiakin ehtoja. Kun tarvittavat ehdot solumuotoilulle on asetettu, saadaan ne käyttöön painamalla OK.

Funktiot

2016-04-27T17:46:53+03:00

Taulukkolaskennassa voidaan käyttää erilaisia funktioita, joiden avulla voidaan helposti ja nopeasti käsitellä suurtakin numeerista datamäärää. Normaalisti funktioita käytetään helpottamaan erilaisten laskutoimitusten suorittamista, kuten esimerkiksi summan tai keskiarvon laskemista.

Yleistä funktioista

Funktioilla voidaan siis helpottaa erilaisten laskutoimitusten suorittamista. Funktion palauttamat arvon ilmestyvät aina niihin soluihin, joihin ne on kirjoitettu, eikä funktiolla täten voi siis muuttaa jonkun toisen solun sisältöä kuin mihin se on kirjoitettu.

Normaalien laskukaavojen tapaan funktioiden kirjoittaminen aloitetaan aina =-merkillä, jonka perään kirjoitetaan käytettävän funktion nimi. Funktion sisään kirjoitetaan normaalisti parametreja, joilla funktion toimintaa voidaan määritellä tarkemmin. Parametrit erotetaan aina toisistaan puolipisteellä (;). Huomaa, että kaikki parametrit tulee olla sulkujen sisällä. Esimerkki SUMMA-funktion käytöstä voisi olla seuraavanlainen:

=SUMMA(B2;C2) tai =SUMMA(B2:D2), jossa ensimmäisessä tapauksessa summa-funktiolle on annettu parametreina kaksi eri solua ja toisessa solualue (B2:sta D2:een).

Yllä olevassa kuvassa oleva esimerkkifunktio palauttaisi soluun B4 arvon 7.

Funktiotyökalu

Funktioita on LibreOffice Calcissa todella paljon, joten varsinkin aloittelijoiden on helpompi lähteä tutustumaan funktioihin funktiotyökalun kautta. Funktiotyökalun saa auki painamalla työkaluriviltä Ohjattu funktion luonti -painiketta.

Ohjatussa funktion luonnissa voit valita vasemmalta alasvetovalikosta ensin eri funktioluokka (esim. matemaattiset tai tilastolliset funktiot), jolloin kyseisen luokan funktiot näkyvät listana vasemman reunan valikossa. Valittuasi funktion, jota haluat käyttää, näyttää funktiotyökalu esimerkiksi sen, mitä se haluaa parametreina ja minkälaisen arvon kyseinen funktio palauttaa.

Yksinkertaisimpia funktioita

SUMMA
- Palauttaa kaikkien argumenttien summan.
- =SUMMA(a; b; ...), missä
  - a, b, ... ovat lukuja tai lukualueita.
KESKIARVO
- Palauttaa otoksen keskiarvon.
- =KESKIARVO(a; b; ...), missä
  - a, b, ... ovat lukuja tai lukualueita.
MIN / MAKS
- Palauttaa argumenttiluettelon pienimmän / suurimman arvon.
- =MIN(a; b; ...) / =MAKS(a; b; ...), missä
  - a, b, ... ovat lukuja tai lukualueita.
LASKE
- Laskee argumenttiluettelon lukujen määrän.
- =LASKE(a; b; ...), missä
  - a, b, ... ovat soluja tai solualueita.
LASKE.A
- Laskee argumenttiluettelon arvojen määrän.
- =LASKE.A(a; b; ...), missä
  - a, b, ... ovat soluja tai solualueita.
PYÖRISTÄ
- Pyöristää luvun ennalta määritettyyn tarkkuuteen.
- =PYÖRISTÄ(a;b), missä
  - a = pyöristettävä luku
  - b = desimaalien lukumäärä

Seuraavaksi tutustutaan hieman monimutkaisempiin funktioihin, kuten esimerkiksi loogisiin ja matemaattisiin funktioihin. Nämä funktiot toimivat kuitenkin aivan samalla periaatteella kuin mitkä tahansa muutkin funktiot.

Loogisia funktioita

JOS
- Määrittää suoritettavan loogisen testin.
- =JOS(x; y; z), missä
  - x = jokin ehto
  - y = arvo, jos ehto on tosi
  - z = arvo, jos ehto on epätosi.
SUMMA.JOS
- Laskee ehdot täyttävien argumenttien summan.
- =SUMMA.JOS(x; y; z), missä
  - x = jokin lukualue
  - y = jokin ehto
  - z = alue, josta arvoja lasketaan yhteen (mikäli tätä argumenttia ei anneta, yhteenlaskettaviksi käytetään x-argumentin arvoja).
LASKE.JOS
- Laskee määritettyjä ehtoja vastaavat argumentit.
- =LASKE.JOS(x; y), missä
  - x = jokin solualue
  - y = jokin ehto

Matemaattisia funktioita ja rahoitusfunktioita

SIN / COS / TAN
- Palauttaa luvun sinin / kosinin / tangentin.
- =SIN(a) / =COS(a) / =TAN(a), missä
  - a = luku radiaaneina
RADIAANIT
- Muuttaa asteet radiaaneiksi.
- =RADIAANIT(a), missä
  - a = luku asteina
EKSPONENTTI
- Laskee e-kantaisen eksponentin.
- =EKSPONENTTI(a), missä
  - a = luku
LUONNLOG
- Laskee luvun luonnollisen logaritmin.
- =LUONNLOG(a), missä
  - a = luku
NELIÖJUURI
- Laskee luvun neliöjuuren.
- =NELIÖJUURI(a), missä
  - a = luku
PMT
- Palauttaa kiinteäkorkoisen pääoman annuiteetin.
- =PMT(x, y, z), jossa
  - x = kausikohtainen korkoprosentti
  - y = maksukausien lukumäärä
  - z = kokonaislainan määrä
IPMT

Palauttaa annetun kauden maksun suuruuden, kun kyse on tasapääomaerästä ja kiinteästä korkoprosentista.
=IPMT(x, y, z, w), jossa
- x = kausikohtainen korkoprosentti
- y = maksuerän numero
- z = maksukausien lukumäärä
- w = kokonaislainan määrä

PPMT
- Palauttaa kuoletuksen kausikohtaisen korkosumman, kun maksut ovat tasasuuria ja korkoprosentti on vakio.
- =PPMT(x, y, z, w), jossa
  - x = kausikohtainen korkoprosentti
  - y = maksuerän numero
  - z = maksukausien lukumäärä
  - w = kokonaislainan määrä

Muihin funktioihin voi tutustua esimerkiksi funktiotyökalun kautta tai LibreOffice Calcin wikisivustolla.

Suodattaminen, lajittelu ja nimetyt solualueet

2016-04-27T17:48:33+03:00

Arvojen suodattaminen ja järjestäminen

Solujen arvoja voidaan myös suodattaa tai laittaa järjestykseen.

Lukujen suodattaminen onnistuu maalaamalla suodatettava solualue ja valitsemalla ylävalikosta Tiedot > Suodatus > Automaattinen suodatus. Tällöin otsikkosoluun (esimerkkikuvassa Pituus) ilmestyy alasvetovalikko, joka painamalla voit aloittaa soluarvojen suodattamisen. Voit valita jonkun valmiina olevista suodattimista tai voit tehdä myös oman oletussuodattimen, jossa pääset itse määrittämään ehdot soluarvojen suodattamiselle.

Jos esimerkiksi valitaan Laskeva lajittelu, niin Pituus-sarakkeen pituudet näyttäisivät seuraavalta:

Soluarvojen järjestäminen onnistuu kuitenkin myös muulla tavalla, kuten esimerkiksi lajittelemalla. Soluarvoja voi lajitella maalaamalla ensin lajiteltavan solualueen, jonka jälkeen valitaan ylävalikosta Tiedot > Lajittele. Lajitteluikkunassa voi lajitella haluamansa sarakkeen/rivin joko nousevaan tai laskevaan järjestykseen.

Nimetyt solualueet

Solualueita voi taulukkolaskennassa myös nimetä. Nimeäminen onnistuu maalaamalla nimettävä solualue ja kirjoittamalla sille nimi vasemmassa yläreunassa sijaitsevaan tekstikenttään (fontin alapuolella). Solualueen nimen voi vahvistaa painamalla Enter-painiketta.

Nimettyä solualuetta voi tämän jälkeen käyttää vapaasti esimerkiksi funktioiden sisässä. Alla olevassa esimerkkikuvassa lasketaan taulukossa näkyvien pituuksien summa ja summafunktio palauttaisi tässä tapauksessa siis luvun 865.

Kaaviot ja kuvaajat

2016-04-27T17:55:14+03:00

Erilaisten kaavioiden, kuvaajien ja diagrammien piirtäminen on yksi taulukkolaskentaohjelmien tärkeimmistä ominaisuuksista. Kaavioiden avulla laajatkin tilastot tai taulukot saadaan visuaalisesti näyttävämpään ja helpommin ymmärrettävään muotoon. Kaavioiden piirtäminen ja muokkaaminen on melko helppoa LibreOffice Calc -ohjelman avulla.

Kaavioista saatetaan käyttää usein myös nimityksiä kuvaaja tai diagrammi, joista ei kannata hämääntyä. Niillä tarkoitetaan luultavasti kutakuinkin samaa asiaa. Kaavioiden piirtäminen LibreOffice Calc -ohjelmalla on hyvin samankaltaista kuin Microsoft Officen Excel -ohjelmalla, joten jos Excel on ennestään tuttu, sujuu näiden tehtävien tekeminen varmasti helposti.

Kaavion piirtäminen

Kun aletaan piirtämään kaavioita, tarvitsemme ensin jonkin aineiston, josta haluamme kaavion piirtää. Aineisto voi olla tilastointia esimerkiksi väkiluvuista, sademääristä, lämpötiloista, konsentraatioista, kulutuksista, hinnoista tai mistä tahansa muusta aiheesta, joka sopii kyseiseen opetustilanteeseen.

Seuraavaksi tulevat kuvalliset ohjeet yksinkertaisen kaavion piirtämiseen.

1. Maalaa tilastosta ne alueet, jotka haluat mukaan kaavioon.

2. Paina LibreOffice Calc -ohjelman yläriviltä Kaavio-nappia.

3. Kaavio-napin painamisen jälkeen avautuvasta valikosta saat muokata erilaisia kaavioosi liittyviä asioita, kuten kaaviotyyppiä. Listasta löydät yleisimmät kaaviotyypit (pylväs, palkki, ympyrä, alue jne.) ja näiden valinnan jälkeen vielä erilaisia kaaviotyyppikohtaisia ulkoasusäätöjä. Voit esimerkiksi valita näkyykö kaaviosi kolmiulottoisena vai tavallisena.

4. Kun olet saanut säädettyä kaavioosi mieluisen kaaviotyypin voit painaa Valmis-nappia. Tämän jälkeen näkyville pitäisi jäädä halutunlainen taulukko.

5. Voit tehdä taulukkoosi vielä pieniä säätöjä esimerkiksi poistamalla selitteet, jos ne eivät ole kaavion kannalta niin oleelliset (klikkaa taulukkoa hiiren oikeanpuoleiselle näppäimellä ja valitse Poista selite) Tämän lisäksi voit lisätä kaavioosi erilaisia otsikoita klikkaamalla kaavioita oikeanpuolimmaisella hiiren näppäimellä ja valitsemalla Lisää otsikot.

6. Yksinkertainen kaavio on nyt valmis.

Kaaviotyypin valinta

Kaaviotyypin valintaan ei ole selkeitä ohjesääntöjä, mutta yleensä jo nopeasti silmäilemällä eri kaaviotyyppejä huomaa mikä kaaviotyyppi sopii kyseiseen tilanteeseen parhaiten. Palkki- ja pylväskaaviot sopivat parhaiten erilaisten määrien kuvaamiseen, olivat ne sitten millimetrejä tai tuhansia tonneja. Ympyräkaavio puolestaan sopii parhaiten osioiden kuvaamiseen esimerkiksi prosenttien kanssa. Ympyräkaaviosta nähdään nopeasti esimerkiksi kuinka suurella osalla opiskelijoista on ajokortti tai montako prosenttia opettajista on hyödyntänyt TVT:a opetuksessaan.

Peruskaaviotyyppien lisäksi LibreOfficesta löytyy erikoisempiakin vaihtoehtoja, kuten Palkki ja viiva tai Hajonta XY, joita tarvitaan seuraavalla kerralla, kun piirretään matemaattisia kuvaajia ja ilmastodiagrammeja.

Kaavion muokkaaminen

Kaavion värien vaihtaminen on helppoa: valitset kaaviosta joko koko arvosarjan, eli esimerkiksi kaikki palkit tai vain jonkin tietyn palkin, jota haluat korostaa ja valitset ylärivin valikosta Muotoilu > Muotoile valinta. Kyseinen valikko aukeaa myös tuplaklikkaamalla arvosarjaa eli esimerkiksi pylväskaavion pylväitä. Kyseisessä ikkunassa on kolme välilehteä: reuna, alue ja läpinäkyvyys.

Reuna-välilehdellä pystyt muokkaamaan esimerkiksi pylväskaavion pylväiden reunaviivaa. Huom. Oletuksena pylväissä ei ole ollenkaan reunaviivaa. Alue-välilehdellä saat muokattua itse pylvään väriä. Vaihtoehtoja on useita. Läpinäkyvyys-välilehdellä pääset vielä hieman muokkaamaan pylväiden ulkonäköä määrittämällä kuinka läpikuultavia ne ovat.

Seuraavaksi harjoitellaan matemaattisten kuvaajien, ilmastodiagrammin ja väestöpyramidin piirtämistä.

Matemaattisten kuvaajien piirtäminen

Matemaattisten kuvaajien piirtämiseen on omia ohjelmiaan, joiden avulla kuvaajien piirtäminen on helppoa ja ohjelma tarjoaa automaattisesti esimerkiksi nollakohtia. Kuvaajien piirtäminen on kuitenkin mahdollista myös taulukkolaskentaohjelmilla. Seuraavaksi käydään läpi yksinkertaisen funktion kuvaajan piirtäminen.

Piirrämme funktion [[$ y=x-3 $]] kuvaajan.

1. Tehdään aluksi pieni taulukko, jossa vasemmalle on x:n arvot (esim. -10, -9, ... , 9, 10) ja oikealla funktion arvot.

2. Lasketaan tämän jälkeen funktion arvo kullakin x:n arvolla. Sijoitetaan funktion lauseekkeeseen x:n tilalle soluviite x:n arvon sisältävään soluun. Huom. Tämä tehdään vain ensimmäisen x:n arvon kohdalla, jonka jälkään muut arvot saadaan vetämällä täyttökahvasta/vetokahvasta.

3. Täyttökahvasta vetämisen jälkeen funktion arvot täyttyvät kunkin x:n arvon kohdalle. Tämän jälkeen taulukko on valmis. Seuraavaksi maalataan koko taulukko aktiiviseksi, jonka jälkeen painetaan jälleen yläriviltä punaista kaavio-nappia.

4. Tällä kertaa kaaviotyypiksi valitaan XY (hajonta). Tämän valinnan jälkeen saadaan vielä valita näkyykö kuvaajassamme viivat, pisteet vai molemmat. Lisäksi pudotusvalikosta voidaan valita pyöristääkö LibreOffice Calc kuvaajaan kulmia (kätevä varsinkin paraabelien kuvaajien piirtämisessä).

5. Tämän jälkeen kaavio on valmis. Siihen voisi edelleen tehdä kaikkia ensimmäisessä kaavio-osiossa opittuja muokkauksia, kuten poistaa selitteen, lisätä otsikoita tai vaihtaa kuvaajan väriä.

Ilmastodiagrammin piirtäminen

Ilmastodiagrammin piirtäminen on mahdollinen tehtävätyyppi sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin. Sellaisen piirtäminen ei ole vaikeaa, mutta siihen liittyy kuitenkin muutama tärkeä kohta, jotka on syytä käydä yhdessä läpi. Ilmastodiagrammin voi piirtää monella eri tavalla, mutta tässä on esitetty yksi mahdollinen tapa, jossa sademäärät piirretään ensin ja sen jälkeen lisätään lämpötilakäyrä.

1. Valitaan sademäärä- ja lämpötilatilastosta vain sademäärät ja piirretään niistä tavallinen pylväskaavio.

2. Tämän jälkeen klikataan kaaviota hiiren oikealla näppäimellä ja valitaan kohta Tietoalueet. Avautuvassa ikkunassa on kaksi välilehteä: Tietoalue ja Arvosarja. Arvosarja-välilehdellä nähdään, että kaaviossa on sademäärä-arvosarja ja seuraavaksi lisätään kaavioon lämpötila-arvosarja klikkaamalla Lisää-nappia.

3. Listaan ilmestyi sademäärä-arvosarjan lisäksi Nimetön sarja, josta tehdään seuraavaksi lämpötilasarja. Sarjaan kuuluu neljä tietoaluetta: Reunan väri, Täyttöväri, Nimi ja Y-arvot. Kahta ensimmäistä ei tarvitse tässä kohtaa muokata vaan siirrytään suoraan Nimi-kohtaan. Arvosarjalle voi antaa nimen tyhjään laatikkoon tai voit osoittaa LibreOfficelle solun, josta arvosarjan nimi löytyy (Tämä nappi ympyröity punaisella kuvassa). Kun nappia on painettu, klikataan solua, jossa on "Lämpötila"-otsikko.

4. Tämän jälkeen lisätään arvosarjaan Y-arvot. Valitaan listasta Y-arvot ja klikataan jälleen oikeassa reunassa olevaa nappia, joka tarkoittaa, että näytetään ohjelmalle mistä soluista arvot haetaan. Tämän jälkeen maalataan lämpötilat taulukosta.

5. Kun arvosarjalle on saatu osoitettu nimi ja y-arvot, voidaan painaa OK ja ilmastodiagrammin pitäisi näyttää suunnilleen samalta kuin yllä olevassa kuvassa. Seuraavaksi valitaan kaaviosta vain äsken lisäämämme lämpötila-arvosarja klikkaamalla sitä (varmista, että vihreät merkit tulevat vain lämpötilapalkkeihin) ja vaihdamme sen kaaviotyypiksi Pylväs ja viiva.

6. Tämän jälkeen kuvaajan pitäisi näyttää suunnilleen tältä. Isoimpana ongelmana on tällä hetkellä se, että sekä sademäärät että lämpötilat käyttävät tällä hetkellä samaa asteikkoa. Tämän korjaaminen onnistuu tuplaklikkaamalla lämpötila-viivaa ja valitsemalla avautuvasta ikkunasta kohta Toissijainen Y-akseli.

7. Ilmastodiagrammi alkaa olemaan valmis. Lopuksi ilmastodiagrammiin kannattaa lisätä otsikot.

Väestöpyramidin piirtäminen

Väestöpyramidi on toinen hyvin mahdollinen sähköisten ylioppilaskirjoitusten tehtävätyyppi. Väestöpyramidin piirtäminen voi tulla vastaan esimerkiksi historian tai yhteiskuntaopin ylioppilaskirjoituksissa, mutta miksei jossakin muussakin aineessa tilanteen mukaan. Materiaali, josta väestöpyramidit piirretään on yleensä seuraavannäköinen:

Väestöpyramidi on käytännössä palkkikaavio, jossa miehet ja naiset on jaettu Y-akselin eri puolille. HUOM! Palkkikaavio on periaatteessa kyljelleen kaadettu pylväskaavio eli x- ja y-akselit ovat toisinpäin kuin normaalisti!

1. Yksi tapa piirtää väestöpyramidi on muuttaa esimerkiksi miesten arvot aluksi negatiiviseksi. Tämä kannattaa tehdä vähentämällä ensimmäisessä solussa nollasta kyseisen solun arvo ja vetää samainen kaava täyttökahvalla myös muihin soluihin.

2. Tämän jälkeen maalataan jälleen taulukko ja painetaan punaista kaavionappia. Tällä kertaa kaaviotyypiksi valitaan Palkki. Kolmesta palkkivaihtoehdosta valitaan keskimmäinen Pinottu.

3. Tämän jälkeen ikäselitteet kannattaa siirtää vasempaan reunaan. Tämä tapahtuu valitsemalla yläreunasta Muotoilu > Akselit > X-akseli. Avautuvasta ikkunasta valitaan välilehti Sijainti, jossa muutetaan Sijoita selitteet: "ulkopuolelle alkuun". Tämän lisäksi pyramidiin on tässä vaiheessa lisätty otsikot.

4. Asteikko näyttää edelleen miesten väkimäärien olevan negatiivisiä, joka ei todellisuudessa pidä paikkaansa. Tämän korjaamiseksi valitaan jälleen yläreunasta: Muotoilu > Akselit > Y-akseli ja Luku välilehdeltä otetaan rasti pois kohdasta Lähdemuotoilu ja lisätään oma Muotoilukoodi: #;# (eli risuaita puolipiste risuaita). Tämän jälkeen asteikko on positiivinen molemmilla puolilla.

5. Periaatteessa väestöpyramidi on nyt valmis, mutta siihen voi toki tehdä halutessaan vielä erilaisia parannuksia (reunaviivat, värit, jne.)