<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/535/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Paine</title>
<id>https://peda.net/id/9b85e0a8849</id>
<updated>2016-09-27T12:56:06+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/9b85e0a8849:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/p/janne.ylinen/opetus/fysiikka/fys-2/paine2#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Paine</title>
<id>https://peda.net/id/ef82d7e683f</id>
<updated>2016-09-26T18:57:11+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/janne.ylinen/opetus/fysiikka/fys-2/paine2/paine#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;Paine kiinteillä aineilla&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Voima F kohdistuu tietylle pinta-alalle A.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Paine P on sitä suurempi, mitä pienempi pinta-ala on&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;​[[$$ P = {F \over A} $$]]​&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Paineen yksikkö on pascal Pa.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Paine kaasuilla ja nesteillä&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Johtuu atomien ja molekyylien törmäilystä tutkittavaan kohteeseen.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Mitä enemmän hiukkasia on ja mitä nopeammin hiukkaset liikkuvat, sitä suurempi paine on.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Falstadin kaasusäiliö &lt;a href=&quot;http://www.falstad.com/gas/&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;appletti&lt;/a&gt;.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;pn-code-cc-wrap&quot;&gt;&lt;a href=&quot;http://www.falstad.com/gas/&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/janne.ylinen/opetus/fysiikka/fys-2/paine2/paine/kaasus%C3%A4ili%C3%B6-png:file/photo/1fca4f547e19e611ad8066016edb9d07a5b8276c/kaasus%C3%A4ili%C3%B6.PNG&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;kaasusäiliö.PNG&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Hydrostaattinen paine&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Hydrostaattisella paineella tarkoitetaan kaasun tai nesteen painostoa johtuvaa painetta.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Maan pinnalla ilmakehän painosta johtuva paine on noin 1 bar = 100000 Pa.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Veden (tai muun nesteen) aiheuttama paine p syvyydessä h lasketaan seuraavasti:&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;​[[$$ p = \rho gh $$]]​&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Kappaleesee veden pinnan alla vaikuttaa yleensä sekä ilmakehän paine p&lt;sub&gt;0&lt;/sub&gt; että veden paine, eli yhteispaine p syvyydessä h on:&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;​[[$$ p = p_0 + \rho g h $$]]​&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Hydrostaattinen vaikuttaa vakiosyvyydessä tasaisesti &lt;em&gt;yhtä voimakkaasti&lt;/em&gt; kaikkiin suuntiin aina &lt;em&gt;kohtisuorasti&lt;/em&gt; pintaa vastaan.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;</content>
<published>2016-09-26T18:36:04+03:00</published>
</entry>


</feed>