https://peda.net/id/9b04b168fba 2019-10-31T08:49:37+02:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/8e4520a0009 2019-11-06T15:28:03+02:00 <span><span class="medium"><a href="https://peda.net/p/VILHONLAATIKKO/kasvunkansio-5-lk/ymp%C3%A4rist%C3%B6oppi/mets%C3%A4/mets%C3%A4n-hy%C3%B6nteiset/kovakuoriainen/j3#top" title="Juhannusturilas-2004-5150.jpg"><img src="https://peda.net/p/VILHONLAATIKKO/kasvunkansio-5-lk/ymp%C3%A4rist%C3%B6oppi/mets%C3%A4/mets%C3%A4n-hy%C3%B6nteiset/kovakuoriainen/j3:file/photo/ad84f2a02ed9b873914c90da0b43fc412a413347/Juhannusturilas-2004-5150.jpg" alt="" title="Juhannusturilas-2004-5150.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> <br/> <br/> <b>Eliympäristö</b><br/> <br/> Kovakuoriaisia tavataan kaikissa elinympäristöissä pois lukien etelämanner ja merivesi. Kuitenkin noin kolme prosenttia lajeista elää maakeassa tai murtovedessä.<br/> Vedessä elävät toukat käyvät pinnalla hengittämässä, mutta jotkin virtaavien vesien lajit kykenevät ottamaan hapen suoraan vedestä.<br/> <br/> <br/> <b>Ravinto</b><br/> <br/> Koppakuoriaisen ravintoa on esimerkiksi toukat tai madot.<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <b>Tietoa</b><br/> <br/> Kovakuoriaisten lahko on ylivoimaisesti suurin hyönteislahko, eikä siihen kuuluvien lajien monimuotoisuuden vuoksi mikään <em>yksittäinen</em>tuntomerkki riitä erottamaan kovakuoriaisiin kuuluvaa hyönteistä muista.<br/> <br/> <br/> </span> 2019-11-06T15:23:00+02:00 https://peda.net/id/3f431b96009 2019-11-06T15:52:13+02:00 <span class="medium"><a href="https://peda.net/p/VILHONLAATIKKO/kasvunkansio-5-lk/ymp%C3%A4rist%C3%B6oppi/mets%C3%A4/mets%C3%A4n-hy%C3%B6nteiset/perhonen/n2#top" title="neitoperhonen-hero2.jpg"><img src="https://peda.net/p/VILHONLAATIKKO/kasvunkansio-5-lk/ymp%C3%A4rist%C3%B6oppi/mets%C3%A4/mets%C3%A4n-hy%C3%B6nteiset/perhonen/n2:file/photo/cc6e39d75d05d8d142e32ddbb38d7345d7188267/neitoperhonen-hero2.jpg" alt="" title="neitoperhonen-hero2.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> <b>Rakenne</b><br/> <br/> Perhonen on suomessa elävä kasvinsyöjähyönteinen.<br/> <span>Muiden hyönteisten tapaan täysikasvuisen perhosten ruumis rakentuu kolmesta ruumiinosasta: päästä </span><span>keskiruumiista</span><span> ja takaruumiista.<br/> </span><span>Keskiruumiiseen kiinnittyy kolme paria jalkoja ja pään etuosassa ovat tuntosarvet. Näköaistimina toimivat kaksi verkkosimää </span><span>ja vaihteleva määrä pistesilmiä. Monilla perhosilla on kuuloaisti.<br/> </span>Perhosten näkyvin piirre on kuitenkin niiden siivet jotka ovat yleensä todella värikkäät.<br/> <br/> <br/> <b>Kehitysvaiheet</b><br/> <br/> <span>Perhoset käyvät läpi täydellisen muodonvaihdoksen, </span><span>jonka vaiheita ovat muna, toukka, kotelo</span><span> ja aikuinen eli imago.<br/> <br/> <br/> <b>Ravinto</b><br/> <br/> </span>Perhonen syö toukkana (eli kuoriutuessaan munasta) normaalisti kasvin lehtiä ja kotelon jälkeen se imee mettä kukista. 2019-11-06T14:52:10+02:00