https://peda.net/id/9a9ecbb88d8 2022-02-14T13:38:18+02:00 https://peda.net/:static/543/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license noopener" href="https://peda.net/info" target="_blank">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/cd37a5ec8d8 2022-02-14T14:01:11+02:00 <a href="https://muhi.uniarts.fi/aikakaudet/" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">https://muhi.uniarts.fi/aikakaudet/</a> 2022-02-14T14:01:11+02:00 https://peda.net/id/a86d0c648d8 2022-02-14T13:43:44+02:00 <h1><b>KESKIAIKA N. 450-1450</b></h1> <div class="content enclose"> <p>1. Kirkollinen musiikki</p> <ul> <li>gregoriaaninen kirkkolaulu: kuorolaulua, yksiäänistä, vapaa rytmi, latinaksi</li> <li>organum: kaksiääninen, toinen ääni kvartin tai kvintin päässä melodiasta</li> </ul> <p> </p> <p>2. Maallinen musiikki</p> <ul> <li>aiheina rakkaus ja ritaritarinat</li> <li>mukana soittimia esim. fidel, harppu, luuttu, pillit/huilut, lyömäsoittimet</li> <li>trubaduurit esittivät</li> </ul> </div> <h1><strong><br/> <br/> <b>RENESSANSSI (1400-1600 –LUVUT)</b></strong></h1> <div class="actions "> </div> <ul> <li>keskiaikainen musiikki muuttui vähitellen renessanssimaisemmaksi monimutkaisemmat melodiat ja harmoniat</li> <li>soitinmusiikki eli maallinen musiikki ja kirkkomusiikki</li> <li>Kirkkomusiikissa Palestrina-tyyli</li> <li>Juhlat lisääntyivät --&gt; tarvittiin soittajia</li> </ul> <p>--&gt; soittimet kehittyivät: viulu, nokkahuilu, ja viola da gamba, krumhorn, fidel, cembalo, klavikordi</p> <br/> <h1><br/> <b>BAROKKI (1600-1700)</b></h1> <div class="actions "> </div> <ul> <li>Tarkoittaa epäsymmetristä helmeä</li> <li>Soitinmusiikki itsenäistyi ja orkesteri sai nykyisen muotonsa.</li> <li>Terassidynamiikka = välillä soitettiin voimakkaasti, välillä hiljaa</li> <li>Pyrittiin loistokkuuteen, musiikki oli koristeellista</li> <li>”Etenee kuin juna”, ei hengähdystaukoja</li> <li>Kirkkomusiikki oli loistokasta</li> <li>sävellyksiä:</li> <li>passio ja oratorio: kerrotaan musiikin keinoin jokin tapahtuma, joka liittyy Raamatun tekstiin</li> <li>kantaatti: kirkkomusiikki, jossa on kuoro-osuuksia, aarioita ja soitinosuuksia.</li> </ul> <h1><strong><br/> KLASSISMI</strong></h1> <br/> <ul> <li>- 1700 -luvulla kyllästyttiin barokin ajan juhlallisuuteen ja teennäisyyteen.</li> <li>- Wien oli klassismin ajan musiikillinen keskus</li> <li>- Soitinmusiikki vahvistui.</li> <li>- Tyylillisesti kausi huipentui wieniläisklassismiin, jonka aikana aloitettiin säveltämään suurille sinfoniaorkestereille.</li> <li>- Mieleenpainuvat melodiat, joita säestettiin kevyillä harmonioilla.</li> <li>- Ihanteena oli kauneus ja keveys</li> </ul> <br/> <strong>Wolfgang Amadeus Mozart<br/> </strong>- itävaltalainen säveltäjä<br/> - musiikinhistorian tunnetuin ihmelapsi<br/> - aloitti säveltämisen 4-vuotiaana<br/> - sävelsi ensimmäisen sinfoniansa 8-vuotiaana ja ensimmäisen oopperansa 12-vuotiaana<br/> - isä toimi opettajana<br/> - teki varhain konserttimatkoja ympäri Eurooppaa<br/> - säveltäminen oli helppoa --&gt; tuottelias säveltäjä<br/> - kuoli köyhänä. Haudattiin tuntemattomaan joukkohautaan.<br/> - tunnetuimpia teoksia: Taikahuilu -ooppera, Pieni yösoitto, kuolinmessu Requim<br/> <p><strong>Ludwig van Beethoven</strong><br/> - saksalainen säveltäjä<br/> - kehitti dramaattisuudellaan klassisen tyylin huippuunsa<br/> - loistava pianisti<br/> - teki tilaustöitä porvaristolle<br/> - kuulo heikkeni jo 30-vuotiaana<br/> - kuuroutui täysin 45-vuotiaana<br/> - tunnetuimpia teoksia: Sinfonia nro 5 (kohtalon sinfonia), Für Elise</p> <br/> <h1><strong>ROMANTIIKKA (1815-1910)</strong></h1> <ul> <li>jatkettiin klassismin aikana vallinneita perinteitä, kuten sonaattimuotoa (muistatko pianon paikan?)</li> <li>säveltäjät alkoivat ilmaista sillä tunteita ja käyttää intuitiivisia ja usein hyvin poikkeuksellisia ilmaisutapoja (kun aiemmin musiikissa oli noudatettu tiukkoja kaavoja)</li> <li>teoksen ainutkertaisuutta haluttiin korostaa.</li> <li>suurin merkitys oli toimia viihdykkeenä ylhäisölle, romantiikassa nähtiin jotain syvällisempää.</li> <li>aiheet luonnosta, kuten aurinkoisesta kevätpäivästä tai myrskyisästä ulapasta. Innoituksia haettiin myös historiasta, kirjallisuudesta ja runoudesta tai ihmisen psyykestä. Teokset saattoivat perustua suoraan kirjallisuuteen, tai teksti saattoi esiintyä niissä laulun muodossa.</li> </ul> <p><b>Kansallisromantiikka:</b></p> <ul> <li>Kansallisen tunteen värittämä sävelkieli sekä kansantarinoista ja<span> </span><span>myyteistä kumpuavat aihepiirit</span></li> <li>Sävellysten osana saatettiin käyttää kansansävelmiä tai niiden tyylitelmiä.</li> <li>säveltäjiä:<br/> Chopin: kansanlaulumaisia pianokappaleita<br/> Paganini: taiturimaisia viulukappaleita,<br/> Sibelius: suomalaista kansallisromantiikkaa,<br/> Grieg: norjalaista kansallisromantiikkaa,<br/> Tsaikovsky: venäläistä kansallisromantiikka<br/> <br/> Lähde: <a href="https://peda.net/siilinjarvi/siilinlahden-koulu/luokat/akm/musiikki/musiikin-historia/mha" target="_blank" rel="noopener">https://peda.net/siilinjarvi/siilinlahden-koulu/luokat/akm/musiikki/musiikin-historia/mha</a></li> </ul> 2022-02-14T13:38:41+02:00