https://peda.net/id/9a953d74123 2018-02-15T12:58:11+02:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/fa440d9c123 2018-02-18T23:25:12+02:00 <p> </p> <!--filtered tag: <h4--><!--&gt;-->1.1 Yksilön kehityksen tutkiminen<br/> <br/> Mitä kehityspsykologia on<!--filtered end tag: </h4>--> <p>• Kehityspsykologia tutkii ihmisen ajallista kehitystä eli ikääntymistä monipuolisesti<br/> <br/> - Ihminen kehittyy niin biologisesta (fyysis-motorinen), psyykkisestä kuin sosiaalisesta näkökulmasta<span> </span><br/> - biologiseen/fyysinen kehitykseen kuuluu luonnollinen kypsyminen, kasvu, hermoston ja elimistön muutokset, motoriikan kehittyminen jne.<br/> - psyykkiseen kehitykseen kuuluu mm. persoonallisuuden eli minän kehittyminen sekä ajattelun, puheen ja tunteiden kehitys<br/> - sosiaaliseen kehitykseen kuuluvat ihmissuhteiden kehittyminen sekä vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot: elämä toisten kanssa</p> <p>- myös kulttuuri vaikuttaa, esim. tavat, arvostukset, mitä pidetään normaalina<span> </span><span> </span></p> <p> </p> <p>- esim. Suomessa: yksilökeskeisyys</p> <p>- naisen asema melko hyvä</p> <p>- persoonallisen tilan tarve suurempi kuin esim. Etelä-Euroopassa</p> <p> </p> <p> </p> <p> </p> <p><br/> <br/> • Pitkittäis- ja poikittaistutkimus<span> </span><br/> - Kertaa PS1-kurssista psykologian tutkimusotteet (kokeellinen, korrelatiivinen, kuvaileva ja tapaustutkimus), tiedonkeruumenetelmät (kysely, testit, haastattelu, havainnointi ja fysiologiset mittaukset) sekä termit muuttuja ja operationalisointi sekä tieteellisen tutkimuksen eteneminen.<br/> -<span> </span><span class="editor underline">Poikittaistutkimuksessa</span><span> </span>kerätään tietoa ihmisistä valittuna ajankohtana käyttäen usein kuvailevaa tai korrelatiivista otetta.<br/> - poikittaistutkimus on helppoa, edullista ja nopeaa. Sama henkilö osallistuu tutkimukseen tavallisesti vain sen kerran.<br/> - poikittaistutkimuksessa voidaan esimerkiksi vertailla 18v täyttäneiden lukion abiturienttien rahapelikäyttäytymistä 30 vuotiaiden rahapelikäyttäytymiseen.<br/> -<span> </span><span class="editor underline">Pitkittäistutkimuksella</span><span> </span>voidaan seurata samoja ihmisyksilöitä jopa usean vuoden ajan ja näin saadaan perusteellista tietoa tutkimukseen osallistuneiden henkilöiden kehityksestä. Tutkimukseen osallistutaan vähintään kaksi tai useamman kerran.<br/> - pitkittäistutkimus on korrelatiivista, ja yksilön kehityksen eri osa-alueita voidaan seurata useamman vuoden ajalta.<br/> - pitkittäistutkimus on kallista ja aikaa vievää.<br/> - Kuuluisimpia pitkittäistutkimuksia on ollut Jyväskylän Yliopiston prof.<span> </span><em>Lea Pulkkisen</em><span> </span>Lapsesta aikuiseksi -tutkimus, jonka hän aloitti vuonna 1968 ja jota hän johti vuoteen 2013 asti. Tutkimukseen otettiin vuonna 1968 yhteensä 369 Jyväskylän kansakoulujen toisen luokan oppilasta. Tutkittavat olivat syntyneet v.1959 ja olivat tuolloin 8-vuotiaita. Heitä on tutkittu uudelleen useita kertoja mm. 14-, 20-, 27-, 36-, 42- ja 50-vuotiaina.<span> </span><br/> • Kaksos- ja adoptiotutkimukset<br/> - yksilön kehitystä ja erityisesti perimän ja ympäristön vaikutusta persoonallisuuden, älykkyyden, tunteiden jne. kehittymiseen voidaan tutkia kaksos- ja adoptiotutkimuksilla.<br/> - erityinen mielenkiinto kohdistuu identtisiin kaksosiin, jotka on erotettu toisistaan vauvaiässä, sillä heillä on yhtäläinen biologinen perimä, mutta kasvuympäristöt ovat olleet erilaisia.<span> </span></p> <p> </p> <p> </p> <p> </p> <p>- esim. kehokokemus vaikuttaa itsetuntoon<span> </span></p> <p> </p> <p> </p> <p> </p> <p> </p> <p> </p> <p>- yksilö kehittyy läpi elämän</p> <p>- esim. vanhanakin oppii</p> <p>- ihmisellä pitkä &quot;pentuvaihe&quot; (0-12 v.)</p> <p> </p> <p> </p> <p>- ihminen pyrkii<span> </span><span>homeostaasiin</span><span> </span>(= tasapainoon)</p> <p>- esim. nälkäinen syö</p> <p> </p> <p>- myös psyykkisesti pyrimme vakaaseen ja myönteiseen oloon</p> <p>- esim.<span> </span><span>defenssien</span><span> </span>avulla</p> <p> </p> <p> </p> <p>- elämänkaari</p> <p>= elämän kokonaisuus/kulku</p> <p> </p> <p> </p> <p>- elinikäennuste pidentynyt</p> <p> </p> <p> </p> <p>- ikävaiheet</p> <p> </p> <ol> <li>vauvaikä 0-1 v.</li> </ol> <p>(- mm. seisominen n. 1 v.)</p> <p> </p> <ol> <li>leikki-ikä 2-7 v.</li> </ol> <p>(- alussa &quot;taapero&quot;, kävelyn ja puheen oppiminen n. 1½ v.)</p> <p>(- päivähoito)</p> <p> </p> <ol> <li>kouluikä 7-12 v.</li> </ol> <p>(- ala-aste)</p> <p> </p> <ol> <li>nuoruus 12 v. -&gt;</li> </ol> <p>(- yläaste, lukio)</p> <p> </p> <ol> <li>aikuisuus n. 22 v. -&gt;</li> </ol> <p>(- alussa varhaisaikuisuus)</p> <p> </p> <ol> <li>vanhuus n. 65 v. -&gt;</li> </ol> <p> </p> <p> </p> <p> </p> <p> </p> <p>- kehitystehtävät</p> <p>= ikävaiheen kehityshaasteet</p> <p>- esim. 20 v. kotoa pois muutto, kumppanin löytäminen</p> <p> </p> <p>- kriittiset kaudet</p> <p>= välttämätön kehityskausi</p> <p>- esim. kieli pitää oppia varhaislapsuudessa</p> <p> </p> <p>- herkkyyskaudet</p> <p>= silloin kehitys helppoa ja sujuvaa</p> <p>- esim. lapsi oppii helpommin vieraan kielen</p> <p><span> </span></p> <p>- sosiaalinen kello</p> <p>= yhteisön antamat kehitysajat</p> <p>- esim. meillä kouluun 7 v., Ranskassa 5 v.</p> <p> </p> <p>(- ajokortti 18 v., USA 16 v.)</p> <p>(- äidiksi tulo, 15-30 v.)</p> <p> </p> <p> </p> <p>- kehityksessä voi olla</p> <p> </p> <p>1) tukevia/auttavia tekijöitä</p> <p>- esim. riittävä varallisuus, turvalliset ihmissuhteet</p> <p> </p> <p>2) haavoittavia - - -</p> <p>- köyhyys, turvattomuus, yhteiskunnan levottomuus</p> <p> </p> <p> </p> 2018-02-15T12:57:13+02:00