https://peda.net/id/9a1a54e86ce 2020-03-23T11:20:56+02:00 https://peda.net/:static/548/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license noopener" href="https://peda.net/info" target="_blank">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/16131aee6ce 2020-03-23T11:24:24+02:00 <div class="main content"> <div class="main"> <div class="content enclose"> <p>Vesiliuoksessa HAPPAMUUDEN aiheuttavat happojen luovuttamat vetyionit H^{+<span> </span>}eli protonit, jotka liittyvät vesimolekyyleihin muodostaen<span> </span><strong>oksoniumioneja H₃O⁺</strong>. Happojen nimissä on HAPPO-pääte ja kem.kaavoissa usein ensimmäisenä vetyä.</p> <p>Vesiliuoksessa EMÄKSISYYDEN aiheuttavat emäksien vapauttamat<span> </span><strong>hydroksidi-ionit OH^-</strong>. Emäksien nimissä on HYDROKSIDI-pääte ja kem.kaavat yleensä päättyvät OH-ryhmään.</p> <p>Hapot ja emäkset ovat syövyttäviä aineita väkevinä liuoksina. Tavallisia happoja ja emäksiä: HCl suolahappo, HNO₃<span> </span>typpihappo, H₂SO₄<span> </span>rikkihappo, H₂CO₃<span> </span>hiilihappo, H₃PO₄<span> </span>fosforihappo, NaOH natriumhydroksidi, KOH kaliumhydroksidi, Ca(OH)₂<span> </span>kalsiumhydroksidi, Mg(OH)₂<span> </span>magnesiumhydroksidi. Happamia aineita ovat myös monet marjat, hedelmät ja virvoitusjuomat. Emäksisiä aineita käytetään kodeissa pesuaineina.</p> <p>HAPPO-EMÄSINDIKAATTORI on aine, joka<span> </span><strong>värinmuutoksella</strong><span> </span>osoittaa liuoksen happamuuden tai emäksisyyden. Esim. lakmus, fenoliftaleiini, BTS, viherpuna, metyylipuna. Monet marjat, tee, punajuuri ja punakaali vaihtavat väriä happamuuden mukaan.</p> <p><strong>pH-luku</strong><span> </span>kuvaa liuoksen happamuutta (emäksisyyttä) eli oksoniumionien (hydroksidi-ionien) määrää. Se voidaan määrittää karkeasti<span> </span><strong>yleisindikaattoripaperilla</strong><span> </span>ja tarkemmin<span> </span><strong>pH-mittarilla</strong>. Liuos on neutraali pH-arvon ollessa n. 7. Liuos on sitä happamampi, mitä lähempänä ollaan nollaa, ja sitä emäksisempi, mitä lähempänä ollaan lukua 14.</p> <p>NEUTRALOITUMISREAKTIOSSA muodostuu suolaa hapon (oksoniumionien) ja emäksen (hydroksidi-ionien) reagoidessa keskenään. H₃O⁺<span> </span>+ OH^-<span> </span>-&gt; 2 H₂O. Jos ioneja on yhtä paljon, syntyy neutraali liuos.</p> <p>HAPPO + EMÄS -&gt; SUOLA +<span> </span><strong>VESI</strong><span> </span>esim. HCl + NaOH -&gt; NaCl + H₂O</p> <p>EPÄJALOT METALLIT liukenevat happoihin, jolloin vapautuu herkästi syttyvää vetykaasua.</p> <p>HAPPO + METALLI -&gt; SUOLA +<span> </span><strong>VETY</strong><span> </span>esim. 2HCl + Ca -&gt; CaCl₂<span> </span>+ H₂</p> <p>Metallioksidit ovat emäksisiä (Mg, Na) ja epämetallioksidit ovat happamia (S, N, C).</p> <p>Luonnon happamoituminen: syyt (ilman CO₂<span> </span>ja fossiilisten polttoaineiden käyttö), synty (CO₂, SO₂, SO₃, NO_x, muodostavat happoja), seuraukset (harsuuntuminen, juurituhot, sienirihmastojen ja eliöiden kuoleminen, välttämättömien ravinteiden huuhtoutuminen, myrkyllisten raskasmetallien liukeneminen Al, Cd)</p> <p>Puskurointikyky: kyky vastustaa happamuuden muutoksia, pH ei muutu pienten happo- tai emäslisäyksien jälkeen (maito, veri, luonnon vedet).</p> </div> </div> </div> 2020-03-23T11:24:24+02:00