<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/543/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Hiili</title>
<id>https://peda.net/id/99cb84386e8</id>
<updated>2020-03-25T13:05:56+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/99cb84386e8:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/orivesi/perusopetus/yhteiskoulu/oppiaineet/kemia/anne-valjakka/9-hiiliyhdisteet/hiilen-kemiaa/hiili2#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/543/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license noopener&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Hiili</title>
<id>https://peda.net/id/bb1914526e8</id>
<updated>2020-03-25T13:06:52+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/orivesi/perusopetus/yhteiskoulu/oppiaineet/kemia/anne-valjakka/9-hiiliyhdisteet/hiilen-kemiaa/hiili2/hiili#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;Hiili on neljännen ryhmän alkuaine, joten sillä on&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;strong&gt;4&lt;/strong&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;ulkoelektronia. Se saa OKTETIN&lt;br/&gt;&#10;eli kahdeksan ulkoelektronia muodostamalla&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;strong&gt;4&lt;/strong&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;sidosta muiden atomien kanssa.&lt;br/&gt;&#10;Hiilellä on&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;strong&gt;4&lt;/strong&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;erilaista allotrooppista muotoa: timantti, grafiitti, fullereeni, grafeeni.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Luonnossa esiintyviä hiiliyhdisteitä eli&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;strong&gt;orgaanisia&lt;/strong&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;yhdisteitä tunnetaan&lt;br/&gt;&#10;yli 10 miljoonaa erilaista. Hiiliketjut muodostavat orgaanisten molekyylien&lt;br/&gt;&#10;”selkärangan”, johon muut atomit (H, O, N, S, P) liittyvät kovalenttisin sidoksin&lt;br/&gt;&#10;eli yhteisin elektroniparein.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Elollisessa luonnossa tapahtuvaan nopeaa hiilen kiertokulkua sanotaan BIOSYKLIKSI.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Orgaaniset eli eloperäiset hiiliyhdisteet ovat usein:&lt;/p&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;herkästi palavia tai syttyviä&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;p&gt;yhdiste + happi (O&lt;sub&gt;2&lt;/sub&gt;) -&amp;gt; vesi (H&lt;sub&gt;2&lt;/sub&gt;O) + hiilidioksidi (CO&lt;sub&gt;2&lt;/sub&gt;)&lt;/p&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;matalissa lämpötiloissa sulavia ja kiehuvia&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;huonosti veteen liukenevia&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;tunnistettavissa tyypillisen hajun perusteella&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;p&gt;Tavallisimpia epäorgaanisia hiiliyhdisteitä ovat hiilen oksidit (CO, CO&lt;sub&gt;2&lt;/sub&gt;), hiilihappo (H&lt;sub&gt;2&lt;/sub&gt;CO&lt;sub&gt;3&lt;/sub&gt;)&lt;br/&gt;&#10;ja sen suolat eli karbonaatit (CO&lt;sub&gt;3&lt;/sub&gt;&lt;sup&gt;2-&lt;/sup&gt;) ja vetykarbonaatit (HCO&lt;sub&gt;3&lt;/sub&gt;&lt;sup&gt;-&lt;/sup&gt;).&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Elottomassa luonnossa tapahtuvaan hidasta hiilen kiertokulkua sanotaan GEOSYKLIKSI.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Eräs tärkeimmistä orgaanisen kemian reaktioista on &lt;strong&gt;YHTEYTTÄMINEN eli FOTOSYNTEESI&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;6 H&lt;sub&gt;2&lt;/sub&gt;O + 6 CO&lt;sub&gt;2&lt;/sub&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;-&amp;gt; C&lt;sub&gt;6&lt;/sub&gt;H&lt;sub&gt;12&lt;/sub&gt;O&lt;sub&gt;6&lt;/sub&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;+ 6 O&lt;sub&gt;2&lt;/sub&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;vesi + hiilidioksidi -&amp;gt; sokeri + happi&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Siinä kasvien viherhiukkaset (klorofylli-molekyylit) syntetisoivat ilman hiilidioksidista ja&lt;br/&gt;&#10;maaperästä saadusta vedestä sokereita vapauttaen samalla ilmaan happea.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Kasvien ja eläimien soluhengityksessä sokerit hajoavat käänteisessä reaktiossa.&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2020-03-25T13:06:52+02:00</published>
</entry>


</feed>