Hyviä linkkejä kurssiin liittyen

2015-11-30T13:24:26+02:00

Kun Suomesta tuli Suomi-sarjan uutisiin

Päivälleen sata vuotta sitten Suomessa äänestettiin historian tärkeimmissä vaaleissa – maata riivasi nälkä ja pelko

Kun Suomesta tuli Suomi -sarja

Lue täältä 11 tarinaa Suomen dramaattisista kohtalonhetkistä vuonna 1917

Rauhaton raja 1918-20

Salahankkeita Karjalankannaksella. Karjalankannas jäi Suomen sisällissodan jälkeen vuosiksi sodan ja rauhan väliseen tilaan. Levottoman rajan yli kulkivat niin salakuljettajat, punaisten kuriirit, valkoiset aktivistit kuin ulkomaiden agentitkin.

Vuosi jolloin Suomea uhkasi fasistinen vallankaappaus

Ihmisoikeuksia Neuvostoliittoon? Urho Kekkonen ja ETYK

Suomen nälkävuodet

Euroopan viimeinen suuri nälkäkatastrofi. Vuosina 1866-68 Suomessa koettiin tähän asti viimeinen suuri nälänhätä. Parin vuoden sisällä nälkä ja kulkutaudit tappoivat arviolta 150 000 ihmistä. Nälkä vaati enemmän uhreja kuin talvi- ja jatkosota yhteensä.

Veteraanien perintö

HiMa - historiaa maahanmuuttajille

HiMa on suomea vieraanakielenä puhuville suunnattu selkokielinen historian oppikirja. Asiat on esitetty yksinkertaisesti, joten sivusta hyötyvät myös suomea äidinkielenä puhuvat.

Suomen vuosikymmenet

Forssan, Valkeakosken ja Varkauden museoiden tietokanta

ERITTÄIN HYVÄT sivut Suomen itsenäisyyden ajan historiasta

Lapsia roskiksissa ja tappoja lähes joka päivä – 1920-luvun Suomi oli raaka, mutta oikeus lempeä

Sodan jarauhan miehet

Dokumenttiaineistoihin, muistelmiin ja uutiskuviin perustuva draamasarja kertoo Suomen lähihistoriasta 1930-luvulta jatkosodan syttymiseen 1941 saakka. Sarja valottaa Suomen, Neuvostoliiton ja Saksan suhteita, talvisodan syttymisen syitä sekä toisen maailmansodan alkutapahtumia. Sodan ja rauhan miehet on TV2 Teatteriohjelmien kymmenosainen sarja vuodelta 1978.

Suomen historian vaikein päätös - mitä sinä olisit tehnyt?

0 kommenttia

Talvisodan ensimmäinen päivä

0 kommenttia

Munkkiniemeläispoikien Tukholman-purjehdus muuttui kauhumatkaksi Stalinin leireille Siperiaan

Näin saattoi käydä jatkosodan jälkeisessä Suomessa

0 kommenttia

Kieltolain vuodet olivat Helsingin historian väkivaltaisinta aikaa – usein rikos johtui spriistä

0 kommenttia

Historian tutkiminen

2018-08-06T18:29:53+03:00

Alla olevat lähteet kertovat Suomen kansalaissodasta vuonna 1918.
Tutki lähteitä ja mieti perustellen:

A. Minkä tyyppisiä lähteet ovat?
B. Miksi kyseinen lähde on syntynyt?
C. Mitä lähteet kertovat sodasta?
D. Mitkä lähteistä ovat luotettavimpia / epäluotettavimpia?
E. Miten lähteitä voidaan käyttää hyväksi historiantutkimuksessa?

Lähde 1
Tamperelainen 16-vuotias Helmi Haapanen kertoo:
”Heti valloituksen jälkeen oli Tampereen kaupunkia kauhea katsella. Lähdin äidin kanssa kaupungille 7. päivä huhtikuuta, kun taistelut olivat ohi. Minne ikinä katsoimmekin, niin näimme vain hävityksen jälkiä ja savuavia raunioita.(…). Hirveintä kuitenkin oli katsella hevosten raatoja ja ihmisten ruumiita. Katuojissa, seinänvierillä ja porttikäytävissä oli kuolleiden punaisten ruumiita. Valkoiset olivat korjanneet omien sotilaittensa ruumiit pois. Jäljellä oli vain punaisten ja kaupunkilaisten ruumiita. Siellä täällä oli ruumiita kerätty kasoihin. Tamperelaisia naisia ja lapsia vaelsi kaduilla etsimässä miehiään ja isiään. Hämeenkadulla näimme, miten joku äiti kulki kolmen lapsen kanssa ja tarkasti jokaisen ruumiin. Sitten hän lyyhistyi yhden ruumiin päälle. Hillittömästi itkien hän jäi siihen makaamaan. Pienet lapset seisoivat vieressä. Kun lapset tunsivat isänsä, hekin alkoivat itkeä. Yritimme lohduttaa naista, mutta ei meistä paljon apua ollut.”
(Helmi Haapasen kansalaissota, s. 79–80, toim. Helmin sisarenpoika Pertti Rajala, 1997)

Lähde 2
Väinö Linna kirjoittaa Täällä Pohjantähden alla -teoksessaan:
”Kuolemaankin totuttiin. Teloitettavat tottuivat. Harvoin tapahtui mitään näytelmiä. Hiljaisina, vailla eleitä he lähtivät vaivaistalolta kiväärimiesten välissä ”mäkeen”. Muualla, asutummissa maissa, panevat ihmiset toisiaan ”seinää vasten”, mutta harvaan asutussa Suomessa teloitettavat vietiin ”mäkeen”. Jonkun sanottiin huutaneen ammuttaessa: ”Eläköön vallankumous”, mutta useimmiten kuului karsserikopeista öisin virrenveisuuta. Montulla katsottiin teloittajia enimmäkseen silmät täynnä synkkää vihaa viimeiseen saakka. Ja samanlaisin silmin ampujat tuijottivat tähtäimien yli, jotka huonosti näkyivät kevätyön hämärässä. Ei huudettu eikä näytelty. Katsottiin vain puolin ja toisin, sillä tämä viha oli oikeata suomalaista vihaa. Niin kuin suolampi: musta, kylmä, syvä ja samea. ” (Täällä Pohjantähden alla s. 605–606, 1960).

Lähde 3
Valokuva – Kadulle jääneitä. Tampere huhtikuussa 1918.

Lähde 4
Historiantutkija Heikki Ylikangas kirjoittaa:
”Tällä hetkellä voidaan sanoa, että likimain kaikki punaisten tekemät murhat ja tihutyöt on kaivettu päivänvaloon. Hävinneitä on rangaistu oikeustoimin ja syrjimällä. Sitä vastoin voittaja on kieltäytynyt tunnustamasta omaa syyllisyyttään tekoihin, jotka ylittävät sotilaallisen välttämättömyyden. On ainoastaan myönnetty, että veritekoja ja laittomuutta tapahtui. Silti ne on tulkittu lähinnä yksittäistapauksiksi tai pelkästään punaisten hirmutekojen provosoimiksi.(...).Näin on rakennettu peittelyn ja salailun linnoitus huonon omantunnon vaientamiseksi.” (Tie Tampereelle, s. 521–522, 1993)

Lähde 5

Arkistofilmi - Suomen vapaussota 1918

Itsenäisen Suomen historia (HI3)

Hyviä linkkejä kurssiin liittyen

Historian tutkiminen