<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/548/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>3. Hyvinvointivaltio</title>
<id>https://peda.net/id/99712b4cb2a</id>
<updated>2023-02-23T20:49:35+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/99712b4cb2a:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/tervola/tervolan-lukio/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/yh-1-k2023/oppimistehtavat/3.-sosiaaliturva#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/548/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license noopener&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Käsitteistä</title>
<id>https://peda.net/id/17933b44b3b</id>
<updated>2023-02-23T21:27:20+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/tervola/tervolan-lukio/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/yh-1-k2023/oppimistehtavat/3.-sosiaaliturva/teksti#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;Uusien käsitteiden merkitys kannattaa heti tarkistaa ja opetella Forumin käsitehakemistosta tai muista luotettavista lähteistä Paljon tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta: Tilastokeskus.fi &lt;a href=&quot;https://www.tilastokeskus.fi/meta/kas/index.html&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Käsitteet | Tilastokeskus&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Sosioekonominen asema: &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;&lt;span&gt;Sosioekonomisella asemalla tarkoitetaan henkilön asemaa yhteiskunnassa. Sosioekonomisen aseman muodostaminen henkilölle perustuu tietoihin henkilön pääasiallisesta toiminnasta, ammatista, ammattiasemasta sekä toimialasta. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Palkansaajat luokitellaan sosioekonomisen aseman mukaan ylempiin ja alempiin toimihenkilöihin sekä työntekijöihin. Yrittäjät voidaan luokitella työnantajayrittäjiin, yksinäisyrittäjiin ja yrittäjäperheenjäseniin.&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Kotitalouden sosioekonominen asema määräytyy talouden viitehenkilön mukaan&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Työllisyysaste: &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;&lt;span&gt;Työllisten osuus saman ikäisestä väestöstä. Työssäkäyntitilastossa työllisyysaste lasketaan 18–64-vuotiaasta väestöstä.&lt;/span&gt;&lt;b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;&lt;span&gt;&lt;span&gt;Työllisyysaste lasketaan siis työllisten prosenttiosuutena samanikäisestä väestöstä. Työikäisiksi luokitellaan 18-64 vuotiaat.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&#10;&lt;div class=&quot;julkaisu_ingressText__yJKAx to-index&quot;&gt;&#10;&lt;div&gt;&#10;&lt;p&gt;Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä 15–74-vuotiaita oli vuoden 2023 tammikuussa 25 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömiä oli tammikuussa 6 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. 20–64-vuotiaiden &lt;b&gt;työllisyysasteen trendiluku oli 78,4 %&lt;/b&gt;. 15–74-vuotiaiden työttömyysasteen trendiluku oli 7,0 %.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Työllisyysaste on siis n. 78 % eli 78 % työikäisestä väestöstä on työelämässä. Työelämässä eivät ole eläkeläiset, opiskelija ja työttömät.&lt;/p&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div id=&quot;ingress-cle6wytodnl2a0aw499qh8x1r&quot; class=&quot;julkaisu_figureWrapper__ld27g julkaisu_anchorLink__Xb_fX&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;Hamburger_menu__p1_0H&quot;&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;span&gt;Trendiluku, trendi kuvaa aikasarjan pitkän aikavälin kehitystä. Trendisarja on puhdistettu kausivaihtelusta ja satunnaisesta vaihtelusta&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;Mitä suurempi työllisyysaste, sitä parempi tilanne. &lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Työttömyysaste: &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;&lt;span&gt;Työttömien osuus saman ikäisestä työvoimasta, eli työllisistä ja työttömistä. Työssäkäyntitilastossa työttömyysaste lasketaan 18–64-vuotiaasta työvoimasta. Koko väestön työttömyysaste lasketaan 15-74-vuotiaiden työttömien prosenttiosuutena saman ikäisestä työvoimasta.&lt;/span&gt;&lt;b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;Työllisyysaste lasketaan siis työttömien prosenttiosuutena samanikäisestä väestöstä. Työikäiseksi luokitellaan 18-64 -vuotiaat&lt;b&gt;.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä 15–74-vuotiaita oli vuoden 2023 tammikuussa 25 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömiä oli tammikuussa 6 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. 20–64-vuotiaiden työllisyysasteen trendiluku oli 78,4 %. 15–74-vuotiaiden &lt;b&gt;työttömyysasteen trendiluku oli 7,0 %.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;Mitä pienempi työttömyysaste, sitä parempi tilanne.&lt;b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;</content>
<published>2023-02-23T21:27:20+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Perustulo - puolesta vai vastaan.</title>
<id>https://peda.net/id/3f867d24b2a</id>
<updated>2023-02-22T14:37:11+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/tervola/tervolan-lukio/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/yh-1-k2023/oppimistehtavat/3.-sosiaaliturva/perustulo-puolesta-vai-vastaan#top" />
<content type="html">&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;&#10;&lt;h3&gt;Perustulolla tarkoitetaan kansalaiselle kuukausittain maksettavaa vastikkeetonta rahasummaa, joka ei riipu siitä, onko hän töissä vai ei.&lt;/h3&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&#10;&lt;h3&gt;Perustulon määrästä ei ole olemassa virallista arviota, mutta sitä kannattavat puolueet esittävät &lt;b&gt;600–700 euron &lt;/b&gt;kuukausittaista perustuloa.&lt;/h3&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&#10;&lt;h3&gt;Perustulo ei ole Suomessa käytössä, mutta sen käyttöä kokeiltiin vuosina 2017–2018.&lt;/h3&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;h3&gt;&lt;b&gt;Argumentteja perustulon tai sosiaaliturvan laajentamisen PUOLESTA:&lt;/b&gt;&lt;/h3&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;&#10;&lt;h3&gt;yksinkertaistaisi “&lt;b&gt;sosiaaliturvaviidakkoa” &lt;/b&gt;&lt;/h3&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&#10;&lt;h3&gt;korvaisi suuren osan vanhoista tuista ja verohelpotuksista&lt;/h3&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&#10;&lt;h3&gt;vähentäisi&lt;b&gt; byrokratiaa&lt;/b&gt;, kun erilaisten tukien hakemisesta päästäisiin eroon&lt;/h3&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&#10;&lt;h3&gt;saattaisi kannustaa työntekoon, kun &lt;b&gt;kannustinloukut&lt;/b&gt; vähenisivät&lt;/h3&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&#10;&lt;h3&gt;lisäisi ehkä kiinnostusta yrittäjyyteen, kun yrittäjänkin minimitoimeentulo olisi turvattu.&lt;/h3&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;h3&gt;&lt;b&gt;Miten on?&lt;/b&gt;&lt;/h3&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;&#10;&lt;h3&gt;takaako hyvinvoinnin jakautumisen mahdollisimman tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti?&lt;/h3&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&#10;&lt;h3&gt;antaako riittävästi tukea ihmisille, jos toimeentulo on vaikeutunut esimerkiksi työttömyyden tai sairauden takia?&lt;/h3&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&#10;&lt;h3&gt;suojaako yhteiskuntaa liialliselta sosiaalisten ongelmien synnyltä?&lt;/h3&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&#10;&lt;h3&gt;aiheuttaako myös työnantajille niin paljon kuluja, että he kokevat rahoituksen tason käyvän heille liian kalliiksi?&lt;/h3&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;h3&gt;&lt;b&gt;Argumentteja perustulon tai sosiaaliturvan laajentamista VASTAAN:&lt;/b&gt;&lt;/h3&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;&#10;&lt;h3&gt;olisi kallis: vie vuosittain paljon rahaa, eivätkä julkisen vallan rahat tahdo riittää - velkaantuminen on ongelma jo nyt&lt;/h3&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&#10;&lt;h3&gt;saattaisi heikentää kansalaisten halukkuutta työhön eli passivoisi heitä&lt;/h3&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&#10;&lt;h3&gt;ei kuitenkaan riittäisi kattamaan ihmisten elinkustannuksia.&lt;/h3&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&#10;&lt;h3&gt;aiheuttaa sen, että verotuksen taso joudutaan pitämään kohtuuttoman korkeana - korkea verotus vähentää ihmisten käytettävissä olevia rahoja palveluihin, kulutukseen&lt;/h3&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&#10;&lt;h3&gt;jos työnantajia tai yrityksiä verotetaan vielä enemmän, ei yrityksillä ole täällä varaa tehdä investointeja, työllistää kansalaisia ja maksaa heille kohtuullista palkkaa&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/h3&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;h3&gt;&lt;b&gt;KYSE ON SIIS ARVOVALINNOISTA&lt;/b&gt; - MIKÄ ON OIKEIN, MIKÄ VÄÄRIN, KENELLÄ ON OIKEUS JA KENELLÄ VELVOLLISUUS, KETÄ UUDISTUKSISSA SUOSITAAN JA KETÄ RANGAISTAAN ESIM. VEROTUKSELLA&lt;/h3&gt;&#10;&lt;h3&gt;Sosiaalipolitiikka on arvovalintoja&lt;b&gt;, koska päätöksiä tekevät eduskunta, hallitus ja aluevaltuustot.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;Miten ERI PUOLUEET suhtautuvat sosiaalipoliitiikkaan?&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;VASEMMISTOPUOLUEET (ja VIHREÄT) &lt;/b&gt;- kannattavat sosiaaliturvan laajentamista ja heikompiosaisten tukemista, vaikka siihen kuluisi enemmän julkisen vallan rahaa&lt;b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;OIKEISTOPUOLUEET &lt;/b&gt;- kannattavat maltillisia laajennuksia sosiaaliturvaan, koska he puolustavat yrittäjien ja palkansaajien etuja ja haluavat pitää verot alhaisina&lt;b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;&lt;/h3&gt;</content>
<published>2023-02-22T14:20:09+02:00</published>
</entry>


</feed>